Avaa päävalikko

Maan Turva oli Suomessa talvisodan aikana toiminut kansalaisten mielipidettä havainnoinut yhdistys. Yhdistyksen perustivat Akateemisen Karjala-Seuran aktiivit 12.10.1939. Maan Turva rakensi nopeasti koko Suomen kattavan noin 10.000 ihmisen tiedusteluverkoston, jonka tehtävä oli raportoida kansalaisten mielialoista ja keskusteluista. Yhdistyksen keskustoimiston koostamat raportit jaettiin edelleen valtiojohdolle ja propagandasta vastanneille viranomaisille. Maan Turvasta tekevät poikkeuksellisen sen verkoston kattavuus, aktiivien äärioikeistolainen tausta ja toiminnan luonne valtion rahoittamana yksityisenä järjestönä.


Maan Turvan alkuvaiheetMuokkaa

 
Maan Turvan kiertue Kannaksella juuri ennen talvisotaa 1.11.1939. SA-kuva 1299.

Maan Turva -yhdistyksen perusti Akateeminen Karjala-Seura talvisodan alla 12. lokakuuta 1939. Samassa yhteydessä perustettiin ruotsinkielisen väestön keskuudessa toiminut Hembydsfronten-järjestö.[1] AKS:ssa haluttiin sisäisen vaaran välttämiseksi luoda vahva propagandarintama, jonka tueksi oli järjestettävä mielialanhoito armeijan tiedotus- ja tarkastustoiminnan suunnitelmia tarkemmin ja laajemmin. AKS-aktiivi Vilho Helasen johtama lähetystö kävi esittelemässä ajatusta kansalaisten mielialojen seurantaan perustuvan verkoston perustamisesta ulkoministeri Eljas Erkolle ja valtiovarainministeri Juho Niukkaselle lokakuun 3. päivänä 1939.[2] Julkisuudessa Maan Turvan yhteys AKS:n toimintaan ja äärioikeistolaiseen Vilho Helaseen pyrittiin häivyttämään. Luottamuksen lisäämiseksi Maan Turvan neuvottelukuntaan kutsuttiin jäseniä kaikista poliittisista ylioppilasyhdistyksistä.[3]

ToimintaMuokkaa

Maan Turva oli yksityinen järjestö, joka toimi kuitenkin hallituksen alaisuudessa ja rahoituksella, muodollisesti Valtioneuvoston tiedotuskeskuksen (VTK) alaisuudessa.[4] Järjestäytynyt AKS pystyi nopeasti luomaan koko maan kattavan verkoston, mutta kaikki Maan Turvan toiminnassa mukana olleet eivät olleet AKS:n jäseniä.

Vilho Helanen toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana koko sen olemassaolon ajan. Ruotsinkielisen Hembygdsfrontenin voimamies oli Göran Stenius, jolla oli äärioikeistolainen tausta.[5] Maan Turvan muina johtohenkilöinä toimivat ekonomi Juha Laurila (pääsihteeri), diplomi-insinööri Pentti Veijola (kenttäosaston puheenjohtaja), valmisteluosaston puheenjohtajana talvisotaan asti toimi tekniikan tohtori Reino Castrén, hänen jälkeensä maisteri Yrjö Vuorjoki.

Maan Turvassa Suomi jaettiin kahteenkymmeneen suomenkieliseen ja viiteen ruotsinkieliseen piiriin. Pääasiallinen tehtävä mielialojen tarkkailu järjestettiin asiamiesten ilmoitusten kautta. Suomenkielisiä asiamiehiä oli helmikuussa 1940 3150, ruotsinkielisiä Hembygdsfrontenissa 400 ja näiden kautta noin 10 000 ihmisen tiedusteluverkosto koko maassa. Asiamiehet kuuntelivat ja raportoivat keskusteluja ja pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielialaan ja mielipiteisiin levittämällä propagandaa. Kansalaiset eivät tienneet olevansa tarkkailun tai vaikuttamisen kohteena.[6]

Asiamiehet raportoivat armeijaa ja turvallisuutta, kansanhuoltoa (esim. elintarvikeasiat), yleistä mielialaa ja vaarallisia huhuja koskevista havainnoistaan, jotka keskustoimisto tiivisti raporteiksi. Raportit välitettiin edelleen Valtioneuvoston tiedotuskeskukseen, päämajan propagandaosastolle, pääministerille, opetusministerille ja tarpeen mukaan turvallisuusviranomaisille.[7]

Yhdistyksen aloitteesta talvisotaa ennen ja sen aikana järjestettiin ympäri maata useita maanpuolustusjuhlia. Myös radioon toimitettiin ohjelmia, jotka perustuivat kansalaisten mielialoihin. Ohjelmistoon kuului myös erilainen kiertue- ja viihdytystoiminta.[8] Maan Turva julkaisi talvisodan aikana myös lukuisia lehtisiä ja useita kirjoja. Kirjat olivat pääasiallisesti sodasta kertovia kuvateoksia. Maan Turvan toimisto sijaitsi ennen talvisotaa Uudella ylioppilastalolla, mutta sodan alettua se siirtyi Meilahteen.

Toiminnan lopettaminenMuokkaa

Toiminta jatkui koko talvisodan ja alkoi hiljentyä kun sota loppui maaliskuussa 1940. Maan Turvan keskustoimisto lopetettiin virallisesti 1. elokuuta 1940, mutta vähäinen toiminta ja asiamiestoiminta jatkui aina jatkosodan alkuun asti.

JulkaisutMuokkaa

  • Kenttälauluja: [Maan turva-järjestön kokoonpanema], Helsinki, Puolustusministeriön sanomatoimisto, 1939.
  • Kotirintama. Helsinki, Maan turva, 1940.
  • Kunniamme päivät: Suomen sota 1939-40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina / toimittanut Maan Turva ; [toimittaneet Toivo Rautavaara ja Juhani Konkka], Porvoo, WSOY, 1940.
  • Maan turva., Helsinki, Maan turva, 1939.

Katso myösMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Tepora 2015: s. 37.
  2. Tepora 2015: s. 36.
  3. Tepora 2015: s. 36-37.
  4. Tepora 2015: s. 33-35.
  5. Tepora 2015: s. 38.
  6. Tepora 2015: s. 39-40.
  7. Tepora 2015: s. 43-44.
  8. Järventaus et al. 1983: s. 140.

LähteetMuokkaa

  • Eskelinen, Heikki: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan: Akateemisen Karjala-Seuran historia. 1, Tausta, organisaatio, aatteet ja asema yhteiskunnassa 1922–1939. Väitöskirja: Jyväskylän yliopisto. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-25056-2.
  • Järventaus, Jorma & Nykopp, Johan & Ahto, Sampo: Suomi Sodassa : Talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät. Helsinki: Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, 1983. ISBN 951-9078-94-0.
  • Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Talvisodan pikkujättiläinen. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23536-9.
  • Mertanen, Tomi: Maan Turva – henkisen maanpuolustuksen voimatekijä. Historiallinen aikakauskirja [1081]: Suomen Historiallinen Seura ja Historian Ystäväin Liitto, 2005.
  • Tepora, Tuomas: Sodan Henki - Kaunis ja ruma talvisota. Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40166-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa