Avaa päävalikko

Erkki Aho (s. 11. toukokuuta 1937 Vehkalahti)[1] oli Kouluhallituksen pääjohtaja vuosina 1973–1991. Aho ajoi kouludemokratian kehittämistä. Puoluekannaltaan hän on sosiaalidemokraatti.

Työläisperheessä varttunut Aho valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1958 ja työskenteli ensin opettajana Keski-Suomessa, 1963–1965 Jyväskylän yliopiston assistenttina, 1965–1966 Suomen ensimmäisenä koulupsykologina Lahdessa ja sen jälkeen virkamiehenä kouluhallituksessa, jonka pääjohtaja hänestä tuli vuoden 1973 alusta Reino Oittisen jäätyä eläkkeelle.

Aho oli jo 1970 johtanut kouludemokratiatyöryhmää, joka esitti kouluneuvostojen perustamista, mikä toteutui hänen pääjohtajakautensa alussa vuonna 1973[2]. SDP:n vasenta laitaa edustanut Aho oli edistysmielinen ja kouludemokratiahankkeissa pitkälti samoilla linjoilla kuin Teiniliiton radikaalit, joista monet lukeutuivat taistolaisiin kommunisteihin. Yleisradion pääjohtaja Eino S. Revon tavoin hän joutui konservatiivisten tahojen silmätikuksi, ja kaikki radikaalien ylilyönnit, kuten niin sanottu Pirkkalan monisteen tapaus, laitettiin usein hänen syykseen. Kouluneuvostojen epäonnistumisesta ja 1985 tapahtuneesta lakkauttamisesta huolimatta Aho jatkoi pääjohtajana kunnes kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi vuonna 1991. Hänen edeltäjänsä Oittisen kaudella perustetun peruskoulujärjestelmän vakiinnuttaminen ja kehittäminen muodostuikin Ahon kestävimmäksi saavutukseksi.

Aho oli pitkään myös Suomi–Neuvostoliitto-Seuran johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja vuosina 1990–1991 sekä Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja 1987–1993. Hänet vihittiin kasvatustieteen kunniatohtoriksi Oulun yliopistossa 1983 ja hän sai professorin arvonimen 2006.

LähteetMuokkaa

  • Kuka kukin on 1994. Otava, Helsinki 1994, s. 26.
  • Paavo Kärenlampi: Taistelu kouludemokratiasta: Kouludemokratian aalto Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999.
  • "Lahti oli suunnannäyttäjä. Koulupsykologitoiminta alkoi Suomessa vuonna 1965." Psykologi-lehti 1/2015, s. 14-17.

ViitteetMuokkaa

  1. Hämäläinen, Irja (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 26. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
  2. Kärenlampi, Taistelu kouludemokratiasta, s. 70–72