Petäjäveden rautatieasema

Petäjävesi
Perustiedot
Lyhenne	Pvi
Rataosa	Haapamäki–Jyväskylä
Sijainti	62°15.41′N, 025°11.37′E
Osoite	Asematie 134, 41900 Petäjävesi
Etäisyydet	Haapamäki 42,0 km; Keuruu 26,2 km; Jyväskylä 35,2 km
Avattu	1. marraskuuta 1897
Liikenne
Käyttäjiä	8 000 (v. 2008)
Liikennöitsijä(t)	VR Group
Taajamajunat	Jyväskylä–Seinäjoki
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	26,5 cm
Lyhin ja pisin pituus	142 m
Pinnoite	Hiekka ja sora
Laiturikatokset	Puinen katos
Asemarakennus
Suunnittelija	Bruno Granholm
Materiaali	puu
Lipunmyynti	ei
Ratapiha
Raiteisto	1 laituriraide; 2 sivuraidetta
Aiheesta muualla
	Aseman tiedot
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Petäjäveden rautatieasema (lyh. Pvi) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Haapamäki–Jyväskylä. Siellä pysähtyvät Jyväskylän ja Seinäjoen välillä liikennöivät taajamajunat. Asemalla ei ole lipunmyyntiä.

Petäjäveden asema sijoitettiin vain muutaman sadan metrin päähän vuonna 1879 valmistuneesta Petäjäveden uudesta kirkosta. Asemarakennus rakennettiin Keuruun aseman tavoin Bruno Granholmin laatimien V luokan asemarakennuksen tyyppipiirustusten mukaan, ja Granholm laati myös vuonna 1908 tehdyn laajennuksen suunnitelmat. Asemarakennuksen ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä nykypäiviin saakka. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä 1920-luvulla ratapihaa oikaistiin ja pidennettiin itään päin. Uusi tavarasuoja valmistui vuonna 1927.^[3]

Petäjäveden kirkonkylästä muodostui palvelukeskus, mutta sinne ei sijoittunut merkittävää teollisuutta. Petäjävesi muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1988 ja henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1990. Henkilöliikenne aloitettiin kuitenkin uudelleen vuonna 1995. Petäjäveden asema on kauko-ohjattu Seinäjoelta. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin vuonna 2007.^[3]

VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaan henkilöliikenne Petäjävedelle piti loppua maaliskuussa 2016^[4], mutta lakkautuspäätöstä on lykätty.

Lähteet muokkaa

↑ Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ ^a ^b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ ^a ^b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 206. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
↑ Ilkka: Junaliikenne loppuu Seinäjoki-Jyväskylä -radalla (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjäveden rautatieasema Wikimedia Commonsissa

Asemarakennus talvella

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)

[b-2] Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)

[iltanen-3] Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 206. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.

[4] Ilkka: Junaliikenne loppuu Seinäjoki-Jyväskylä -radalla (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]