Paunkülan tekojärvi
Paunkülan tekojärvi [3] (vir. Paunküla veehoidla) on Virossa Harjumaalla Kosen kunnassa sijaitseva padottu järviallas, joka toimii Tallinnan kaupungin raakavesilähteenä.[3][4]
| Paunkülan tekojärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Harjumaa |
| Kunnat | Kosen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Pirita jõen vesistö |
| Laskujoki | Pirita jõgi |
| Järvinumero | VEE2031910 |
| Mittaustietoja | |
| Rantaviiva | 25,541 km |
| Pinta-ala | 420,2 ha[1] |
| Tilavuus | 0,0101 km³ |
| Keskisyvyys | 3,4 m |
| Suurin syvyys | 8,7 m |
| Valuma-alue | 90,1 km² |
| Saaria | yli 30 [2] |
 Paunkülan tekojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 416 hehtaaria, johon voidaan lisätä 21 saaren yhteisala 31,3 hehtaaria. Suurimpien saarten nimiä ovat Seapilli, Tudre, Mustakannu ja Mesipuu. Tämä on Viron toiseksi suurin tekojärvi. Tekojärvi on muodostettu patoamalla sen etelä- ja lounaisrannat. Patoa seuraa kanava, jota pitkin ympäristön ojat johdetaan alajuoksulle ja lasketaan Pirita jõgeen. Ardun kylä on levittäytynyt järven eteläpuolella padon viereen, mutta Paunküla sijaitsee Pirita jõen varressa alempana.[3][4]
Järvi on luodattu ja sen mukaan järven suurin syvyys on 8,7 metriä ja keskisyvyys 3,4 metriä. Järven tilavuuden arvioidaan olevan 0,010 kuutiokilometriä eli 10 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 25,5 kilometriä. Järvi tyhjennetään syksyisin.[2][3][4]
Historiaa muokkaa
Tekojärvi valmistui keväällä 1960 paikalle, missä aiemmin sijaitsi kolme luonnollista järveä: Turde järvi, Väikese- ja Suure Seapilli. Tekojärven järviallasta suurennettiin vuosina 1975–1976, jolloin aikaisempien järvien pinta-ala teki yhteensä yksi kahdeskymmenesosa tekojärven pinta-alasta. Väike Seapilli oli 4,8 metrin syvä ja Suuri Seapilli 4,2 metrin syvä ja Turde järv oli 3 metriä syvä. Tekojärven vedenpinta nousi Väiksese Seapillin kohdalla kolme metriä ja tekojärven suurin syvyys oli nyt 7,8 metriä. Kun tekojärveä suurennettiin, nousi vedenpinta 0,9 metriä. Tekojärven vedenpintaa säännöstellään ja se vaihtelee eri aikoina suuresti.[2]
Järven luokittelu ja ekologia muokkaa
Järvi on matala ja siinä kasvaa runsas vesikasvillisuus ja rantaheinikko. Mataluudestaan ja laajuudestaan huolimatta se lämpötilakerrostuu talvella ja mahdollisesti kesälläkin. Veteen on liuennut kallioperän kalkkikivestä vetykarbonaattia niin paljon, että järven vesi luokitellaan keskikovaksi (80−240 mg/l). Vedenväri on tumma ja sen näkösyvyys on pieni.[2][3]
Järvessä on kaloja, mutta ei kovinkaan paljon. Eniten siinä elää haukea, mutta myös särkeä, ahventa, kiiskeä, sorvaa, pasuria, lahnaa, ankeriasta, ruutanaa, suutaria, madetta, pikkunahkiaista ja seipiä. Joskus tavataan hopearuutanaakin.[2]
Vesistösuhteita muokkaa
Järven laskuoja on Pirita jõgi ja järveen laskevat Palgissaare oja ja Paunküla oja. Järven valuma-alueen laajuus on 90 neliökilometriä.[3][4]
-
Kaksi venettä liikku Paunkülan tekojärvellä -
Järvi elokuussa 2011 -
Iltarusko toukokuussa 2009
Lähteet muokkaa
- ↑ Estonian Environmental Register. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e Mäemets, Aarne: Eesti NSV järved ja nende kaitse, 1977, kalapeedia.ee, viitattu 2.7.2017
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.2.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Keskkonnaregister: Paunkülan tekojärvi (vee2031910) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.2.2017. (viroksi)
