Avaa päävalikko


Otralan linnavuori eli Ohralan linnavuori on Mikkelissä sijaitseva ehkä rautakautinen linnavuori.[1][2]

Otralan linnavuori 
Hjalmar Appelgrenin piirustus Otralan linnavuoren varustusten jäänteistä 1891.
Hjalmar Appelgrenin piirustus Otralan linnavuoren varustusten jäänteistä 1891.
Sijainti

Otralan linnavuori 
Koordinaatit 61.60209959°N, 27.31329310°E
Valtio Suomi
Paikkakunta Mikkeli
Historia
Tyyppi Linnavuori
Huippukausi esihistoriallinen

Sisällysluettelo

LinnavuoriMuokkaa

Linnavuori sijaitsee Mikkelin asemalta 9,7 kilometriä etelään Lavialan kylässä. Se jää Ukonveden itärannalla itään työntyvän Tiusalanlahden ja pohjoisemman Levastinlahden väliselle niemelle. Se on aikoinaan ollut saarena, mutta nykyisin vuoren yhdistää mantereeseen idässä oleva alava kannas. Keskellä niemeä sijaitsee lähes pohjois-eteläsuuntainen kallioinen harjanne, joka kohoaa noin 40 metriä Ukonveden pintaa korkeammalle. Mäen rinteet ovat jyrkät ja kallioaluetta reunustaa muutamat jyrkänteet. Vuorelle on helpointa kiivetä pohjoisesta- tai etelästäpäin, missä löytyykin kivisiä valleja. Vallien välinen alue on 0,5 hehtaarin suuruinen. Vallit ovat jäänteitä muinaisesta puolustusvarustuksesta. Pohjoisen vallia, joka on paikoitellen kahden metrin korkunen, on kunnostettu vuonna 1955. Linnavuortelta on hyvä näkyvyys Ukonvedelle ja suora näköyhteys Sairilan linnavuorelle.[1][2]

Otralan linnvuori on arvioitu rautakautiseksi tai keskiaikaiseksi varustukseksi. Se on saattanut olla vartiopaikka, mistä on voitu seurata vesillä liikkuvia veneitä. Vartiopaikan takana sijaitsevat rautakautiset ja keskiaikaiset asutusalueet, joista kertovat Porrassalmen Kyyhkylän ja Tuukkalan muinaisjäännökset sekä edelleen pohjoisempana Visulahden ja Sairilan muinaisjäännökset. Linnan merkitys pakopaikkana on myös ollut tärkeä.[3]

TutkimuksetMuokkaa

Vuorilinna tunnettiin yleisesti 1800-luvulla. Vuonna 1888 Hjalmar Appelgren suoritti paikalla arkeologiset kaivaukset. Tämän jälkeen paikkaa on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1937, 1938 ja 1955 (Jorma Leppäaho), vuonna 1972 (Matti Huurre) ja vuonna 1991 (Hannu Poutiainen).[2]

Kohteen hoitaminenMuokkaa

Museovirasto on hoitanut kohdetta 1990-luvulta vuoteen 2009, jolloin paikkaa hoidettiin viimeksi. Tämän jälkeen hoito-ohjelma keskeytettiin varojen puutteen vuoksi. Vuonna 1991 alueella karsittiin puustoa ja rakennettiin kulkua helpottavia portaita. Linnavuoren ympäristön alkuperäisyys on tuhoutunut vapaa-ajan asuntojen ympäriltä, mutta vuoren rinteet ja lakialue on nykyään luonnonsuojelualuetta.[1][2][3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kansalaisen karttapaikka: Otralan linnavuori , Mikkeli (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos.
  2. a b c d Muinaisjäännösrekisteri: Otralan linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.7.2004. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
  3. a b Muinaisjäännösten hoitorekisteri: Otralan linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.6.2016.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Paasonen, Julius: Muinaisjäännöksiä ja -muistoja Mikkelin kihlakunnassa, SMYA X, 1889
  • Appelgren, Hjalmar: Suomen muinaislinnat, 1891
  • Rinne, Juhani: Puolustus, rajankäynnit ja rajalinnat, Savon historia I, 1947
  • Wirilander, Hannele: Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865, 1982
  • Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa: Savon historia I, 1988