Hjalmar Appelgren-Kivalo

suomalainen arkeologi

Otto Hjalmar Appelgren-Kivalo (vuoteen 1906 Appelgren;[1] 5. huhtikuuta 1853 Hyrynsalmi26. heinäkuuta 1937 Helsinki) oli Suomen valtionarkeologi. Aarne Äyräpään mukaan hän oli Suomen ensimmäinen täysimittainen muinaisjäännösten kaivaja.[2]

Hjalmar Appelgren-Kivalo
Hjalmar Appelgren
Hjalmar Appelgren-Kivalo vuonna 1920.
Hjalmar Appelgren-Kivalo vuonna 1920.
Henkilötiedot
Koko nimi Hjalmar Appelgren
Syntynyt5. huhtikuuta 1853
Hyrynsalmi
Kuollut26. heinäkuuta 1937 (84 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue arkeologia

Hjalmar Appelgren-Kivalo valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1884. Valmistumisensa jälkeen hänet nimitettiin yliopiston historialliskansatieteellisen museon amanuenssiksi. Toimen ohessa Appelgren-Kivalo toimi myös Suomen muinaismuistoyhdistyksen sihteerinä lähes koko kauden 1885–1898. Tänä aikana hän oli mukana perustamassa vuosikirjoja Suomen museo sekä Finskt museum.[3]

Kun yliopiston museo yhdistettiin eräiden muiden museoiden kanssa vuonna 1893 muinaistieteellisen toimikunnan alaiseksi Valtion historialliseksi museoksi (nyk. Suomen kansallismuseo), Appelgren-Kivalo nimitettiin toimikunnan konservaattoriksi. Vuonna 1915 Hjalmar Appelgren-Kivalo nimitettiin J. R. Aspelinin kuoltua valtionarkeologiksi. Tässä tehtävässä hän toimi eläkkeelle jääntiinsä saakka vuoteen 1926.[3]

Professorin arvonimi Appelgren-Kivalolle myönnettiin vuonna 1922.[3]

Hjalmar Appelgren-Kivalon puoliso vuodesta 1893 oli soitonopettaja Linda Elisabeth Elmgren (1868–1894). Heidät on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[4]

BibliografiaMuokkaa

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
  • Suomen muinaislinnat; tutkimus vertailevan muinaistieteen alalla. Muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1891. (väitöskirja)
  • Kreftings Methode für Reinigung und Konservierung von Metallgegenständen. Helsinki 1896.
  • Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa. Suomen Muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1882.
  • Svenskarnes inflyttning till Finland. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1897.
  • Synpunkter i museifrågan. Helsinki 1900.
  • Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta, osa I. Helsinki 1907.
  • Kivikauden tutkimuksia. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1908.
  • Kaitaisten perintöhopeat. Helsinki 1910.
  • Die Grundzüge des skythisch-permischen Ornamentstiles. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1912.
  • Opetusta muinaistieteessä. Helsinki 1920.
  • Alt-altaische Kunstdenkmäler: Briefe und Bildermaterial von J. R. Aspelins Reisen in Sibirien und der Mongolei 1887-1889. Finnische Altertumsgesellschaft, Helsinki 1931.
  • Appelgren-suku. Helsinki 1936.

LähteetMuokkaa

  • Rönkkö, Pekka: Maisemamaalari Emilia Appelgren (1840–1935): Varhaisimmat rekrytoitumiset kuvataideammattiin pohjoisimmassa Suomessa. Ars Nordica 12. Jyväskylä: Pohjoinen, 2001. ISBN 951-749-358-4.
  • Vilkuna, Janne: 75 vuotta museoiden hyväksi. Suomen museoliitto 1923–1998. Suomen museoliiton julkaisuja 45. Vammala 1998.

ViitteetMuokkaa

  1. Rönkkö 2001, s. 288.
  2. Kansallisbiografia
  3. a b c Vilkuna 1998, s. 21.
  4. Viro, Voitto: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas (2. uusittu painos), s. 146. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12259-2.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.