Orija
Orija (ଓଡ଼ିଆ, oṛiā), tai oriya, on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan etenkin Odishan osavaltiossa Intiassa. Se kuuluu itäisiin indoarjalaisiin kieliin ja se on Odishan osavaltion virallinen kieli. Sitä puhutaan myös mm. Chhattisgarhin ja Jharkhandin osavaltioissa.[2] Kieltä kirjoitetaan orijalaisella kirjaimistolla.[3]
| Orija | |
|---|---|
 Orijan puhuma-alue |
|
| Oma nimi | ଓଡ଼ିଆ oṛiā |
| Muu nimi | odia |
| Tiedot | |
| Virallinen kieli |
–.png){kind=small} Odisha |
| Puhujia | noin 34 miljoonaa[1] |
| Sija | 40. |
| Kirjaimisto | orijalainen kirjaimisto |
| Kielenhuolto | Odisha Sahitya Akademi |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | indoarjalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | or |
| ISO 639-2 | ori |
| ISO 639-3 | ory |
Orijan kielellä on useita murteita, mutta ne niputetaan neljään pääryhmään: standardiorija, läntinen, eteläinen ja pohjoinen. Kolme viimeksi mainittua ottavat tyypillisesti vaikutteita lähialueiden muista isoista kielistä. Lännessä se on hindi, etelässä telugu ja pohjoisessa bengali.[4]
Nimi ja status
muokkaaVuonna 2011 Rajya Sabha hyväksyi lakimuutoksen, joka muutti sekä osavaltion ja kielen viralliset englanninkieliset nimet: osavaltio on nykyisin Odisha ja kieli Odia.[5] Suomessa kielestä tosin käytetään vielä nimitystä orija.[6]
Vuodesta 2014 alkaen orija on luokiteltu Intian klassisten kielten joukkoon, minkä johdosta Odishan pääministeri Naveen Patnaik pyysi julkisia kouluja pitämään juhlia ja teemapäiviä, joilla lisätään tietoisuutta orijan kielestä.[7]
Fonologia
muokkaaOrijassa on kuusi vokaalia. Vokaalia [o] lukuun ottamatta kaikki vokaalit voivat esiintyä myös nasaalivokaaleina, joilla tehdään orijassa merkityseroja.[4]
| Etu | Keskinen | Taka | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a | ɔ |
Konsonantteja orijassa on 29 ja 2 puolivokaalia.[4]
| Bilabiaali | Alveo-dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɳ | (ŋ) | |||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | ʈ | ɖ | k | g | ||
| Asp. | pʰ | bʰ | tʰ | dʰ | ʈʰ | ɖʰ | kʰ | gʰ | |||
| Affrikaatta | Norm. | ʧ | ʤ | |||||
| Asp. | ʧʰ | ʤʰ | ||||||
| Frikatiivi | s | h | |||||
| Tremulantti | ɾ~r | ɻ | |||||
| Lateraali | l | ɭ | |||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Kielioppi
muokkaa
Monien muiden itäisten indo-arjalaisten kielten tavoin orijassa ei ole kieliopillista sukua, mutta erilaisilla päätteillä voidaan kuvata eri sukupuolia yksinomaan ihmisiin viittaavissa sanoissa kuten esim. lääkäri: /ɖaktɔr/ (m) ja /ɖaktɔraɳi/ (f), työläinen: /mulia/ (m) ja /muliaɳi/ (f) tai kaunis/komea ihminen: /sundɔrɔ/ (m) ja /sundɔri/ (f).[4]
Lukuja on kaksi, yksikkö ja monikko, joiden päätteet ovat pääsääntöisesti eri inhimillisille (/-māne/) ja epäinhimillisille (/-guɖikɔ/ tai /-guɖakɔ/) substantiiveille. Epäinhimillisten substantiivien päätteitä voidaan käyttää myös inhimillisten substantiivien kanssa, jos tarkoitus on luoda alentava mielikuva tai ilmaista sääliä.[4]
Orijan persoonapronominien kirjo on suomeen verrattuna rikas. II persoonan pronominien kohdalla tehdään ero kolmen eri muodollisuuden tason kesken, kun taas III persoonan kohdalla tehdään ero inhimillisyyden (inhimillinen vs. epäinhimillinen) ja läheisyyden (läheinen vs. kaukainen) kesken. Sukupuolten välisiä eroja pronomineilla ei ole.[8]
| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| I pers. | /mũ/ | /āme(māne)/
/āmbhe(māne)/ |
| II pers.
(tuttavallinen) |
/tu/ | /tame(māne)/ |
| II pers.
(puolituttavallinen) |
/tume/ | /tamemāne/ |
| II pers.
(kunnioittava) |
/āpaɳa/ | /āpaɳamā/ |
| III pers.
(inhim. läh.) |
/ye/ | /emāne/ |
| III pers.
(inhim. kauk.) |
/se/ | /semāne/ |
| III pers.
(epäin. läh.) |
/eiʈā/ | /eiguɖika/ |
| III per.
(epäin. kauk.) |
/seiʈā/ | /seiguɖika/ |
Lukusanat 1–10 orijaksi ovat:[4]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| numeraali | ୧ | ୨ | ୩ | ୪ | ୫ | ୬ | ୭ | ୮ | ୯ | ୧୦ |
| ääntämys | /ek/ | /dui/ | /tin/ | /ʧār/ | /pānʧ/ | /ʧʰa/ | /sāt/ | /āʈʰ/ | /na/ | /das/ |
Lähteet
muokkaa- ↑ ABSTRACT OF SPEAKERS' STRENGTH OF LANGUAGES AND MOTHER TONGUES - 2011 censusindia.gov.in.
- ↑ DISTRIBUTION OF 10,000 PERSONS BY LANGUAGE - INDIA, STATES AND UNION TERRITORIES - 2011 Census India. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Odia written with Oriya (Odia) script scriptsource.org. Viitattu 5.5.2022.
- ↑ a b c d e f George Cardona & Dhanesh Jain (toim.): ”11 Oriya (Tapas S. Ray)”, The Indo-Aryan Languages, s. 445-476. Routledge, 2007.
- ↑ Parliament passes bill to change Orissa's name 24.3.2011. NDTV. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Kielten nimet jkorpela.fi.
- ↑ Milestone for state as Odia gets classical language status 21.2.2014. The Times of India. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Oriya languagesgulper.com.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Orija Wikimedia Commonsissa
- aer
- andh
- angika
- assami
- awadhi
- bagheli
- baškarik
- bengali
- bhadrawahi
- bhili
- bhisnupriya
- bhodžpuri
- bradž
- buksa
- bundeli
- chambeali
- chhattisgarhi
- chittagon
- chitwania tharu
- dameli
- dangaura tharu
- dhatki
- divehi
- dogri
- fidžinhindi
- gaddi
- garhwali
- gawar
- goaria
- grangali
- gudžarati
- gurgula
- halbi
- haryanvi
- hindi
- hindko
- hindustani
- Induksenkohistani
- kalaša
- kanauji
- kašmiri
- katarkalai
- kathariya tharu
- khowar
- kochila tharu
- koli
- kumaoni
- kurdari
- kutši
- lahnda
- lambadi
- magahi
- maijan
- maithili
- majhi
- mandeali
- marathi
- marwari
- musasa
- nimadi
- ningalami
- nepali
- od
- orija
- paali
- palya bareli
- pandžabi
- pašai
- pauri bareli
- phalura
- radžastani
- rana tharu
- rangpuri
- rathwi bareli
- rohingya
- romani
- sadri
- sanskrit
- saraiki
- sawi
- šina
- sindhi
- sinhali
- sirmauri
- sonha
- šumašti
- surjapuri
- sylheti
- tirahi
- torwali
- urdu
- varhadi-nagpuri
- varli
- vasavi