Minkiön rautatieasema

Minkiön rautatieasema on Jokioisten museorautatien liikennepaikka Minkiön kylästä pohjoiseen Jänhijoen pohjoisrannalla, Jänhijoen kylän länsipuolella Jokioisten kunnassa. Rautatieaseman ympärille muodostunut Minkiön asema -niminen Kiipun kylän kulmakunta sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Jokioisten keskustaajamasta ja noin kahdeksan kilometrin päässä Humppilasta.

Minkiö
Minkiön asema heinäkuussa 2005
Minkiön asema heinäkuussa 2005
Perustiedot
Lyhenne Miö
Rataosa Humppila–Jokioinen
Sijainti 60°51.766′N, 023°26.277′E
Osoite Kiipuntie 49, 31630 Minkiö
Kunta Jokioinen
Etäisyydet Humppila 8 km
Jokioinen 6 km
Avattu 1898
Liikenne
Museojunat Humppila–Jokioinen
Muut tiedot junakohtauspaikka
Asemarakennus
Tyyppi puinen asemarakennus
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta (raiteet 1 ja 3)
2 sivuraidetta (raiteet 2–3)
7 halliraidetta
pistoraiteita

Asema-alueen alkuperäiset rakennukset käsittävät vuonna 1898 valmistuneen ja vuonna 1903 laajennetun pysäkkirakennuksen (64 m²) lisäksi asemapäällikön saunan (23 m²), talous- ja varastorakennuksen (43 m²) ja makasiinin (41 m²).

Historia

muokkaa

Minkiön rautatieaseman (lyh. Miö) asemarakennus on rakennettu vuonna 1898 samanaikaisesti Jokioisten rautatien rakentamisen kanssa. Liikennepaikan nimi on alusta alkaen ollut Minkiö, vaikka varsinainen Minkiön kylä sijaitsee noin neljä kilometriä asemalta etelään, lähellä nykyistä museorautatien Jokioisten asemaa. Puhekielessä liikennepaikkaa kutsuttiin Kiipun laituriksi. Liikennepaikalla oli päivittäistä henkilöliikennettä vuosina 1899–1951. Lipunmyynti Minkiöllä aloitettiin niinkin myöhään kuin 1930-luvun puolivälissä. Samalla asemalla avattiin myös postipysäkki, joka suljettiin vuonna 1954 matkustajaliikenteen loputtua.

Rautatien hierarkian mukaan Minkiön liikennepaikka oli aluksi laiturivaihde ja myöhemmin pysäkki. Liikennepaikka oli epäitsenäinen ja toimi Jokioisten asemapäällikön alaisuudessa. Aseman miehitys lopetettiin 1. joulukuuta 1962.

Asemarakennus ehti olla kahden sukupolven ajan Raitalan perheen koti; tämä vaihe päättyi, kun pysäkinhoitaja Paavo Raitala siirrettiin Jokioisten asemapäälliköksi, minkä yhteydessä pysäkki suljettiin. Tällöin myös alkuperäinen asemakello poistettiin tarpeettomana. Asemarakennus oli satunnaisessa käytössä kymmenen vuotta. Se oli pitkään kylmillään, mikä ei ollut hyväksi rakennukselle.

Vuonna 1972 Museorautatie Forssa–Humppila ry (nykyinen Museorautatieyhdistys) sai vuokrata rakennuksen aloittaessaan toimintaansa, mutta kiitotavaramakasiini jäi vielä Jokioisten rautatien omaan käyttöön. Vuonna 1978 molemmat rakennukset siirtyivät Jokioisten museorautatien omistukseen muiden kiinteistöjen ohella.

Asema maalattiin ennen talvisotaa vaaleaksi aikakaudella suositun tavan mukaan. Nykyinen, aivan alkuperäisen kaltainen punamulta-asu palautettiin 1980-luvun alussa ja uusittiin vuosina 2005–2006. Samoin välillä toisenmalliset aseman ulko-ovet palautettiin ennalleen museoliikenteen alkuaikoina. Rakennusten sähköistys uusittiin tässä yhteydessä, ja niihin asennettiin sähkölämmitys. Pitkistä kylmilläänoloista pahasti kärsineet tapetit uusittiin 1980-luvun lopulla alkuperäistä aikakautta vastaaviksi; aivan alkuperäisen kaltaisia ei enää ollut saatavilla, mutta tilalle hankittiin lähinnä vastaavat. Näytteet alkuperäisistä tapeteista toki säästettiin siltä varalta, että jostain löytyisi niitä vastaavaa tapettia. Sisäseinien puolipanelointi on alkuperäinen, vain maalit on uusittu. Samoin alkuperäisiä valaisimia on säilynyt useita. Samoin huomattava määrä rakennuksen alkuperäistä sähköjohdotusta säästettiin ja kunnostettiin käyttökuntoon vuonna 2021. Rakennuksen vanha sähköjohtojärjestelmä toimii osana valaistusta. Kolme replikalamppua saa virtansa vanhoista johdosta, ja jokaisella lampulla on oma virtakytkin.

Asemakello, postilaatikko, mainoskilvet ja lyhdyt ovat niin ikään museorautatien asentamia mutta alkuperäiseen aikakauteen sovitettuja. Asemakello on peräisin Äänekosken–Suolahden rautatien veturista numero 2; Minkiölle se tuli höyrysäiliöveturi ÄSR 3:n mukana.

Laajimmillaan Minkiön ratapiha käsitti kolme raidetta. Kolmas raide rakennettiin tavaran kuormausta varten vuonna 1933 ja purettiin tarpeettomana vuonna 1966.

Museorautatien Minkiön liikennepaikka

muokkaa

Kun rataosuus Jokioisista Minkiölle saatiin hankittua Jokioisten rautatieltä Museorautatien omistukseen, alkoi Minkiön liikennepaikan kehittyminen. Pienestä laiturivaihteesta kasvoi nopeasti koko museorautatien keskusvarikko. Alkuperäisestä kaksi raidetta käsittävästä ratapihasta on kasvanut 15-raiteinen raidekokonaisuus. Minkiön asemalle valmistui vuonna 1998 uusi vesitorni.

Asemalla sijainnut postipysäkki avattiin rajoitetussa määrin museoliikenteen alkaessa; silloinen korkein postiviranomainen eli Posti- ja lennätinhallitus myönsi tarkoitukseen oman erityistunnuksella varustetun päivämääräleimasimen, jossa oli logona tyylitelty höyryveturin ääriviivapiirros. Leimasinta säilytettiin Forssan postikonttorissa. Koeliikenteen aikana postilaatikko oli matkustajavaunun päädyssä, ja siitä postit siirrettiin Forssan postikonttorille leimattaviksi. 1980-luvulla postilaatikko uusittiin ja se siirtyi asemalle. Samalla leimasin sai nykyisen asunsa ja asemalle asennettiin jousitoiminen leimauslaite. Leimauksesta vastasi asemapäällikkö.

 
Koeliikenteen ajan postileima

2000-luvun alussa postitoiminta supistui Suomen Posti Oyj:n määräyksestä: kirjeet ja kortit vain kerätään postivaunujen ja aseman laatikoista, mutta niitä ei enää leimata Museorautatien omalla leimalla paikan päällä. Leiman käyttö on loppunut[1]. Postivaunujen LWR 51 ja LWR 160 nimikkoleimasimet eivät ole virallisia ja vaativat seurakseen aina virallisen leiman.

 
Postivaunun epävirallinen leima

Kunnostustöitä

muokkaa

Syksyllä 2007 Minkiön aseman raiteet 1 ja 3 peruskunnostettiin osin talkootyönä ja loput palkkatyönä. Raiteen 2 vuoro tuli syksyllä 2008. Vuotta myöhemmin vuorossa olivat aseman tulovaihteet, jotka irrotettiin ja vietiin ulkopuoliseen työpajaan uusittaviksi. Paikalleen ne palasivat toukokuussa 2010.

Minkiön liikennepaikan eteläpäässä sijaitseva Kiipuntien tasoylikäytävä varustettiin puolipuomilaitoksella vuoden 2022 aikana. Puomien kääntölaitteet ovat Tanttarin (Savonranta) vanhasta tasoristeyksestä otettu. Puolipuomilaitoksen rakentamisen tavoitteena oli parantaa kyseisen tasoylikäytävän turvallisuutta. Näkyvyys Kiipuntieltä radalle on heikko Kiipun kylältä tultaessa; Jokioisista tulevat junat tulevat kuusiaidan takaa ja radan sekä tien kohtauskulma on vaikea. Tasoristeys otettiin koekäyttöön 25. toukokuuta 2023.[2] ja varsinainen käyttöönotto tapahtui liikennekauden 2023 avajaisten yhteydessä 11. kesäkuuta 2023.[3]

Lähteet

muokkaa
  • M. Alameri, R. Kalliomäki, M. Nummelin, K. Ojanperä: Jokioisten rautatie: 100 vuotta liikenteelle avaamisesta. Museorautatieyhdistys ry, 1998.

Viitteet

muokkaa
  1. Resiina-lehti, 2023, numero 3 sivu 41
  2. Resiina-lehti, 2022, nro 2, s. 45.
  3. Resiina-lehti, 2023, numero 3 sivu 40