Maksimilian I Joosef
Maksimilian I Joosef (saks. Maximilian I Joseph; 27. toukokuuta 1756 Schwetzingen, Pfalz – 13. lokakuuta 1825 München, Baijeri) oli Baijerin vaaliruhtinas vuosina 1799–1806 (nimellä Maksimilian IV Joosef) ja Baijerin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas vuosina 1806–1825.[1][2]
| Maksimilian I Joosef | |
|---|---|
 Maksimilian I Joosef, Franz Xaver Hornöckin maalaama muotokuva noin vuodelta 1810. | |
| Baijerin kuningas | |
| Valtakausi | 1. tammikuuta 1806 – 13. lokakuuta 1825 |
| Seuraaja | Ludvig I |
| Syntynyt |
27. toukokuuta 1756 Schwetzingen, Pfalz |
| Kuollut |
13. lokakuuta 1825 (69 vuotta) München, Baijeri |
| Puoliso |
Augusta Vilhelmina Karoliina |
| Lapset |
Ludvig I Augusta Karoline Auguste Karl Theodor Elisabeth Ludovika Amalie Auguste Amalie Auguste Sophie Maria Anna Ludovika Maksimiliana |
| Koko nimi | Maximilian Maria Michael Johann Baptist Franz de Paula Joseph Kaspar Ignatius Nepomuk |
| Suku | Pfalz-Zweibrücken-Birkenfeld |
| Isä | Fredrik Mikael |
| Äiti | Maria Franziska von Pfalz-Sulzbach |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Nuoruus muokkaa
Maksimilian Joosefin isä oli Pfalzin vaaliruhtinaskuntaa hallinneeseen Wittelsbachin hallitsijasukuun kuulunut pfalzkreivi ja Pfalz-Zweibrücken-Birkenfeldin herttua Fredrik Mikael. Hänen äitinsä oli suvun toiseen haaran kuulunut Maria Franziska von Pfalz-Sulzbach. Nuorena Maksimilian Joosef palveli Ranskan armeijassa, jossa hän sai 1777 everstin ja 1778 maréchal de campin sotilasarvon. Hän erosi armeijasta Ranskan vallankumouksen jälkeen. Hän peri vuonna 1795 pojattomana kuolleelta isoveljeltään Kaarle II Augustilta Zweibrücken-Birkenfeldin herttuan arvon. Kun hänen kaukainen sukulaisensa, Pfalzin ja Baijerin vaaliruhtinas Kaarle Teodor kuoli vuonna 1799 ilman perillisiä ja tämän koko sukuhaara sammui, Maksimilian Joosefista tuli Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian IV. Hän peri samalla myös Pfalzin vaaliruhtinaan sekä Jülichin ja Bergin herttuan arvot. Nämä alueet olivat tuolloin osittain Ranskan ja osittain Itävallan miehittämät.[1][2]
Baijerin hallitsijana muokkaa
Maksimilian Joosef liittyi vuonna 1799 Itävallan painostuksesta sotaan Napoleonin Ranskaa vastaan. Hän kuitenkin teki vuonna 1801 Ranskan kanssa erillisrauhan, jossa hän luopui perintömaistaan Reinin länsipuolella ja sai hyvityksenä lupauksen kompensaatiosta. Napoleon palkitsi hänen uskollisuutensa liittämällä hänen valtakuntaansa vuonna 1803 Würzburgin, Bambergin, Freisingin ja Augsburgin ruhtinaspiispakunnat, vuonna 1805 Ansbachin ja vuonna 1809 osia läntisestä Itävallasta. Joulukuussa 1805 allekirjoitetussa Pressburgin rauhassa Baijeri korotettiin kuningaskunnaksi ja Maksimilian Joosef kruunautti itsensä kuninkaaksi 1. tammikuuta 1806 nimellä Maksimilian I.[1][2] Hän pysyi Ranskan liittolaisena Napoleonin sodissa, osallistui Reinin liittoon ja lähetti 30 000 miestä Napoleonin Venäjän-sotaretkelle vuonna 1812. Ranskan sotaonnen käännyttyä Maksimilian Joosef vaihtoi puolta ja liittoutui lokakuussa 1813 Itävallan kanssa sillä ehdolla, että saisi pitää kuningaskuntansa. Hän joutui palauttamaan joitain alueita Itävallalle 1814 ja 1816, mutta sai vastineeksi Napoleonin sotien jälkeisissä rauhanjärjestelyissä takaisin Reinin länsipuolisia alueita.[1]
Maksimilian I Joosef oli aikanaan Saksan vapaamielisimpiä hallitsijoita. Hän antoi jo vuonna 1808 Baijerille perustuslain, ja korvasi sen toukokuussa 1818 uudella perustuslailla, jonka yhteydessä perustettiin muun muassa kaksikamarinen parlamentti. Hän kehitti ja modernisoi Baijerin hallintoa yhdessä luotetun ministerinsä Maximilian von Montgelasin kanssa, kunnes erotti tämän vuonna 1817 poikansa, kruununprinssi Ludvigin pyynnöstä.[1][2] Maksimilian Joosef perusti myös kuninkaallisen Münchenin taideakatemian vuonna 1808.[2]
Perhe muokkaa
Maksimilian Joosefin puoliso oli vuodesta 1785 Hessen-Darmstadtin prinsessa Augusta Vilhelmina ja tämän kuoltua vuodesta 1797 Badenin prinsessa Karoliina. Maksimilian Joosefin seuraajaksi tuli hänen poikansa Ludvig I. Vanhimman tyttärensä Augustan kuningas naitti Italian varakuninkaana toimineelle Napoleonin poikapuolelle Eugène de Beauharnaisille.[2] Nuoremmista tyttäristä Karolina Augusta nai ensin Württembergin kruununprinssi Vilhelmin ja sitten Itävallan keisari Frans I:n, Elisabeth Ludovika Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:n, Amalia Augusta Saksin kuningas Juhanan, Sofia Itävallan arkkiherttua Frans Kaarlen ja Maria Anna Saksin kuningas Fredrik August II:n.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Maximilian I (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ a b c d e f Nordisk familjebok (1912), s. 1321–1322 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Eberhard Weis: Maximilian I., König von Bayern (seit 1806, als Kurfürst Maximilian IV. Joseph) (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1990), Deutsche Biographie. Viitattu 16.9.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maksimilian I Joosef Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kaarle Teodor |
Baijerin vaaliruhtinas 1799–1805 |
Seuraaja: – |
| Edeltäjä: – |
Baijerin kuningas 1806–1825 |
Seuraaja: Ludvig I |