Frans Kaarle (Itävallan arkkiherttua)

Frans Kaarle (saks. Franz Karl; 7. joulukuuta 1802 Wien8. maaliskuuta 1878 Wien)[1] oli Itävallan arkkiherttua, keisari Frans I:n poika ja keisari Frans Joosefin isä.

Arkkiherttua Frans Kaarle.

Frans Kaarle oli keisari Frans I:n ja keisarinna Maria Teresan kolmanneksi vanhin poika. Koska hänen isoveljensä keisari Ferdinand I oli lapseton, Frans Kaarlen oletettiin jatkavan Habsburgin hallitsijasukua. Sekä Ferdinandia että Frans Kaarlea pidettiin jossain määrin heikkolahjaisina, mikä lienee johtunut siitä, että heidän vanhempansa olivat serkkuja.[2] Frans Kaarle nai vuonna 1824 Baijerin prinsessa Sophien, ja heille syntyi neljä poikaa, tuleva Itävallan keisari Frans Joosef (Franz Joseph), Meksikon keisariksi päätynyt Maksimilian (Ferdinand Maximilian), arkkiherttua Karl Ludwig ja arkkiherttua Ludwig Viktor, sekä yksi tytär, lapsena kuollut arkkiherttuatar Maria Anna.[2][1] Arkkiherttuatar Sophien on sanottu olleen miestään huomattavasti neuvokkaampi ja aktiivisempi vallankäytössä.[2]

Frans Kaarle palveli upseerina Itävallan armeijassa, jossa hän sai vuonna 1835 kenraalimajurin ja 1844 sotamarsalkkaluutnantin arvon. Hän oli sijaishallituksena toimineen salaisen valtiokonferenssin (Geheime Staatskonferenz) jäsen vuosina 1836–1848.[1] Kun keisari Ferdinand I joutui vallankumouksen aikana luopumaan kruunusta joulukuussa 1848, Frans Kaarle olisi ollut seuraavana perimysjärjestyksessä, mutta Sophie painosti hänet allekirjoittamaan asiakirjan, jolla hän luovutti kruunun edelleen 18-vuotiaalle pojalleen Frans Joosefille. Sen jälkeen hän oli sivussa päätöksenteosta.[2][1] Hän oli tosin nimellisesti parlamentin ylähuoneen eli herrainhuoneen jäsen vuodesta 1861.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Franz Karl Erzherzog (saksaksi) Itävallan parlamentti. Viitattu 10.7.2020.
  2. a b c d Martin Mutschlechner: Franz Karl: The Archduke in the background (englanniksi) The World of the Habsburgs. Viitattu 10.7.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa