Tämä artikkeli kertoo Saksin kuninkaasta. 1500-luvulla eläneestä Saksin vaaliruhtinaasta kerrotaan artikkelissa Juhana Horjumaton.

Juhana (saks. Johann Nepomuk Maria Josef; 12. joulukuuta 1801 Dresden29. lokakuuta 1873 Pillnitz, lähellä Dresdeniä)[1][2] oli Saksin kuningaskunnan kuningas vuosina 1854–1873.

Juhana
Saksin kuningas Juhana, Ferdinand von Rayskin tuntemattoman oppilaan maalaus.
Saksin kuningas
Valtakausi 9. elokuuta 185429. lokakuuta 1873
Edeltäjä Fredrik August II
Seuraaja Albert
Syntynyt 12. joulukuuta 1801
Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Kuollut 29. lokakuuta 1873 (71 vuotta)
Pillnitz, Dresden, Saksin kuningaskunta, Saksan keisarikunta
Puoliso Baijerin Amalie Auguste
Lapset Marie Auguste
Albert
Elisabet
Ernst
Yrjö
Sidonie
Anna
Margareeta
Sofia
Koko nimi Johann Nepomuk Maria Joseph Anton Xaver Vincenz Aloys Franz de Paula Stanislaus Bernhard Paul Felix Damasus
Suku Wettin
Isä Maksimilian
Äiti Karoliina
Uskonto roomalaiskatolinen

Juhanan vanhemmat olivat prinssi Maksimilian ja Parman prinsessa Karoliina. Hän oli vuodesta 1821 Saksin finanssikollegion jäsen ja vuosina 1830–1831 sen puheenjohtaja sekä sen jälkeen valtioneuvoston puheenjohtaja.[1] Hän toimi keskeisenä henkilönä komiteassa, joka laati Saksin vuoden 1831 perustuslain.[1][2] Perustuslain säätämisen jälkeen Juhana osallistui Saksin maapäivien ylähuoneessa aktiivisesti lainsäädäntötyöhön. Vuoden 1848 vallankumousliikehdintä pakotti hänet muutamaksi vuodeksi syrjään politiikasta.[1]

Juhanasta tuli kuningas veljensä Fredrik August II:n kuoltua lapsettomana 9. elokuuta 1854. Hallitsijana Juhana pyrki kehittämään lakeja, oikeuslaitosta, rautateitä ja elinkeinoelämää sekä suosimaan tieteitä.[1] Johtavan ministerinsä Friedrich Ferdinand von Beustin suosituksesta Juhana pyrki ulkopolitiikassaan vastustamaan Preussin vahvistumista ja vuoden 1866 sodassa hän liittyi Itävallan puolelle Preussia vastaan. Itävallan kärsittyä kuitenkin tappion Juhana erotti Beustin ja siirtyi tukemaan Preussin kansleri Otto von Bismarckin johdolla perustettua Pohjois-Saksan liittoa.[2][1] Vuosien 1870–1871 sodassa Saksi tuki Preussia Ranskaa vastaan.[2] Tämän sodan jälkeen Saksista tuli osa Saksan keisarikuntaa.

Juhana oli kiinnostunut taiteista ja klassisilla kielillä julkaistusta kirjallisuudesta. Hän osasi myös italiaa ja julkaisi vuosina 1839–1849 kommentoidun saksannoksen Danten Jumalaisesta näytelmästä nimimerkillä Philalethes.[1][2]

Juhanan puoliso oli Baijerin prinsessa Amalia Augusta, kuningas Maksimilian I Joosefin tytär. Heillä yhdeksän lasta, joista pojat Albert ja Yrjö kohosivat molemmat Saksin kuninkaiksi.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Nordisk familjebok (1910), s. 7 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 29.6.2014.
  2. a b c d e John (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 29.6.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa