Wettin (suku)
Wettin on eurooppalainen hallitsijasuku, alkuperältään Saksasta. Suku hallitsi Saksia ja sen alueelle syntyneitä valtioita vuosina 1423–1918 muun muassa vaaliruhtinaina, herttuoina ja lopuksi kuninkaina. Suku on 1400-luvulta alkaen jakautunut ernestiläiseen ja albertilaiseen sukulinjaan. Eräs ernestiläisen linjan haara on Saksi-Coburg-Gothan suku, joka on edelleen vallassa Belgiassa ja on hallinnut aiemmin Portugalia ja Bulgariaa. Ison-Britannian nykyinen hallitsijasuku Windsor on osa Saksi-Coburg-Gothan sukua ja siten alkuperältään myös Wettinien haara. Albertilainen sukulinja on Saksin ohella hallinnut Puolaa.
Historia muokkaa
Wettinin suvun esi-isiä on kyetty jäljittämään 900-luvun alkuun saakka.[1] Varhaisin varmuudella tunnettu esi-isä on Dietrich, joka erään teorian mukaan olisi ollut vuonna 957 kuolleen Dedon poika ja joka olisi kaatunut vuonna 982 Calabriassa keisari Otto II:n sotaretkellä saraseeneja vastaan.[2] Suvun varhaisimmat edustajat osallistuivat niin sanottuun ostsiedlungiin eli saksalaisten tunkeutumiseen Elben itäpuolelle aiemmille slaavien maille.[1] Suvun nimi tulee kahdesta veljeksestä, jotka käyttivät Wettinin kreivin arvoa ja hallitsivat 1000-luvulla sittemmin tuhoutunutta Wettinin linnaa Saalejoen rannalla lähellä Wettinin kaupunkia. Vuonna 1089 sukuun kuulunut Henrik I sai läänityksekseen idempänä Elben luona sijainneen Meissenin rajakreivikunnan, jota Wettinit hallitsivat pysyvästi vuonna 1130 valtaan tulleesta Konrad I:stä alkaen.[1][2] Vuodesta 1264 Wettinit hallitsivat myös läheistä Thüringenin maakreivikuntaa.[1]
Wettinit nousivat Saksin vaaliruhtinaskunnan valtaistuimelle vuonna 1423, jolloin Meissenin rajakreivi Fredrik Sotaisa sai keisarilta lahjana Saksin herttuakunnan ja siihen liittyneen vaaliruhtinaan arvon. Suvun jakautuminen tapahtui vuonna 1485, kun vaaliruhtinas Fredrik II:n pojat jakoivat valtakunnan keskenään niin sanotulla Leipzigin sopimuksella. Vaaliruhtinaan arvon säilyttäneestä vanhemmasta pojasta Ernstistä polveutuu ernestiläinen sukuhaara kun taas Meissenin rajakreivin ja Saksin herttuan arvon pitäneestä nuoremmasta pojasta Albrektista polveutuu albertilainen sukuhaara.[3] Albertilaiseen sukuhaaraan kuulunut herttua Morits kaappasi vaaliruhtinaan arvon ernestiläiseltä Juhana Fredrikiltä Schmalkaldenin sodan yhteydessä vuonna 1547, jolloin ernestiläiselle sukuhaaralle jäi vuorostaan Saksin herttuan arvo ja osa Thüringenistä. Wettinien albertilainen haara hallitsi tämän jälkeen Saksin vaaliruhtinaskuntaa ja vuodesta 1806 Saksin kuningaskuntaa (vuodesta 1871 tosin vain osana Saksan keisarikuntaa) aina vuoteen 1918, jolloin heidät syrjäytettiin vallankumouksen yhteydessä. Saksin vaaliruhtinaat Fredrik August I ja Fredrik August II toimivat myös Puolan kuninkaina vuosina 1697–1763.[4][1]
Wettinien ernestiläisen sukuhaaran vuodesta 1547 hallitsema osa Saksia jakautui myöhemmin useita kertoja ja hajosi kymmeniksi pieniksi herttuakunniksi, jotka tunnetaan yhteisnimityksellä Saksin herttuakunnat eli ernestiläiset herttuakunnat. Niistä merkittävimpiä olivat Saksi-Weimar, Saksi-Coburg, Saksi-Eisenach, Saksi-Meiningen, Saksi-Altenburg, Saksi-Saalfeld ja Saksi-Gotha. Wettinit hallitsivat kaikkia niitä 1800-luvulle saakka, kunnes ne menettivät itsenäisyytensä Napoleonin sodissa ja Saksan yhdistyessä.[5][4] Myös Saksin vaaliruhtinaskunnasta lohkaistiin vuonna 1652 vaaliruhtinas Juhana Yrjö I:n perinnönjaossa kolme albertilaista herttuakuntaa, Saksi-Zeitz, Saksi-Merseburg ja Saksi-Weissenfels, mutta ne palautuivat jo 1700-luvun alkupuolella vaaliruhtinaskunnan osiksi.[3]
Eräs ernestiläisistä herttuakunnista oli Saksi-Coburg-Gotha, jota hallineesta sukuhaarasta eli Saksi-Coburg-Gothan suvusta kohosi 1800-luvulla hallitsijoita useisiin Euroopan valtioihin. Leopold I nousi vuonna 1831 Belgian valtaistuimelle, ja suku on hallinnut Belgiaa siitä alkaen. Bulgariaa suku hallitsi vuosina 1887–1946, ensin ruhtinaskuntana ja vuodesta 1908 kuningaskuntana. Samaan sukuun kuului myös Ison-Britannian hallitsijan Viktorian puoliso Albert. Koska kaikki Ison-Britannian hallitsijat vuodesta 1901 alkaen ovat hänen jälkeläisiään, on suku periaatteessa edelleen vallassa myös siellä, mutta on käyttänyt vuodesta 1917 nimeä Windsor. Myös Portugalin hallitsijan Maria II:n puoliso Ferdinand kuului Saksi-Coburg-Gothan sukuun.[1] Suku menetti valtansa Portugalissa ja Bulgariassa monarkian lakkauttamisen yhteydessä.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Wettin Dynasty (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ a b Nordisk familjebok (1921), s. 149 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ a b Nordisk familjebok (1916), s. 282–283 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ a b Nordisk familjebok (1907), s. 826 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 30.9.2017.
- ↑ Saxon duchies (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.9.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wettin (suku) Wikimedia Commonsissa
