Lars Florell
Lars Mikael Florell (18. kesäkuuta 1882 Helsinki – 1971 Florida, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen arkkitehti ja sortovuosien aikainen aktivisti.[1][2][3]
Lars Florellin vanhemmat olivat Helsingin yliopiston englannin kielen lehtori Olof Edvard Florell (1840–1905) ja Inga Maria Dorothea Guldbrandsen (s. 1856). Hän pääsi ylioppilaaksi 1901 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta ja opiskeli kieliä Helsingin yliopistossa sekä arkkitehtuuria Polyteknilisessä opistossa 1901–1903. Florell suoritti arkkitehtitutkinnon Kööpenhaminassa.[1][2][3][4]
Florell joutui laittomien asevelvollisuuskutsuntojen vuoksi keskyttämään opintonsa ja poistumaan Suomesta. Hän jatkoi arkkitehtiopintojaan Tanskassa Kööpenhaminan taideakatemiassa. Huhtikuussa 1906 Kööpenhaminaan saapuivat Suomen aktiivisen vastustuspuolueen edustajat varatuomari Johannes Gummerus, arkkitehti Carl Frankenhaeuser ja kapteeni Henry Biaudet. Florell tutustui heihin ja he pyysivät Florellia ottamaan tehtäväkseen hankkia Tanskasta laiva jolla voitaisiin kuljettaa aktivistien Sveitsistä Voima-liitolle ostamat aseet Suomeen. Florell onnistui ostamaan "Peter"-nimisen laivan ja hän lähti sitten aselastia kuljettaneen laivan mukana kohti Suomea. Laivan päällikkönä toiminut Erik Saxén loukkaantui Ruotsin rannikolla tapaturmassa ja hänet oli vietävä hoitoon Grisslehamniin. Florell otti nyt päällikkyyden ja vei laivan Pielahden satamaan Närpiöön, jossa laivan Lyypekistä ottama aselasti purettiin. Laiva palasi sitten Kööpenhaminaan, jossa sen suomalainen miehistö pidätettiin kuulusteluja varten mutta he onnistuivat pakenemaan Ruotsin kautta takaisin Suomeen. Florell itse oli matkustanut Närpiöstä Helsinkiin eikä ollut mukana paluumatkalla.[3][5][6][7]
Tanskan poliisi ryhtyi tutkimaan Peterin salakuljetusjuttua venäläisten viranomaisten pyynnöstä. Poliisi sai selville Florellin osuuden laivan hankinnassa ja teki hänen Kööpenhaminan asuntoonsa kotitarkastuksen. Kun Suomen lehdissä alkoi kiertää huhuja Tanskassa tehdyistä tutkimuksista Florell päätti matkustaa arkkitehti Frankenhaeuserin kanssa maaseudulle korjailemaan kirkkojen maalauksia. Useita viikkoja myöhemmin hän palasi Helsinkiin ja ryhtyi sitten muiden aktivistien kanssa avustamaan venäläisiä vallankumouksellisia. Florell kuljetti Viaporin kapinaa johtaneen kapteeni Cyonin hevosella Kirkkonummelta Kemiöön, sieltä kalastajaveneellä Nauvoon ja lopuksi Nauvosta Johannes Gummeruksen Dorrit-huvipurrella Tukholmaan. Toisella matkallaan Florell haki Imatralta venäläisten sosialistivallankumouksellisten salaiseen kokoukseen osallistuneen Boris Savinkovin Helsinkiin, josta toiset aktivistit avustivat hänet ulkomaille.[2][3][5][6]
Florell joutui syksyllä 1906 poistumaan Helsingistä välttääkseen vangitsemisen. Hän matkusti Viipurin kautta Savonlinnan lähelle Oraviin, jossa hänen enollaan Hans Guldbrandsenilla oli suuria metsäalueita omistuksessaan. Florell rakennutti enolleen sahalaitoksen ja oleskeli Oravissa aina syksyyn 1907 saakka. Hän poistui pidätystä välttääkseen Suomesta ja matkusti Yhdysvaltoihin saapuen New Yorkiin marraskuussa 1907. Florell asui aluksi Tampassa Floridassa seitsemän vuoden ajan 1907–1914 toimien appelsiiniviljelijänä. Hän muutti sitten Detroitiin ja pääsi siellä Albert Kahnin insinööri- ja arkkitehtitoimiston palvelukseen. Myöhemmin hän oli Detroitissa vielä Giffels and Vallet -arkkitehtitoimiston palveluksessa. Florell johti Detroitissa monien autovalmistajien tehdasrakennusten rakennustöitä, ja hän oli kahden vuoden ajan Detroitin insinööriyhdistyksen keskusneuvoston jäsenenä. Florell palasi joulukuussa 1931 Suomeen, mutta hän ei onnistunut 1930-luvun lamakauden vuoksi saamaan työtehtäviä täältä ja joutui palaamaan Yhdysvaltoihin.[2] [3][5]
Florell toimi sittemmin Fordin suunnittelijana Detroitissa 1935–1945 ja oli myös Detroitin kaupungin palveluksessa suunnittelijana. Florell muutti 1950-luvulla Floridaan ja asui viimeiset vuotensa siellä. Hän kuoli heinäkuussa 1971.[1][3]
Florell oli naimisissa Tyyne Hildénin kanssa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1901, matrikkelinumero 27125 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Eino I. Parmanen : Suomalaisen aktivistin elämänsatu, Hakkapeliitta, 18.10.1932, nro 42, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d e f Saija Silén : Finnish-American Architecture and Architects in Northern and Eastern Parts of the United States of America 1850–1950 : from Rural Tradition to Urban Ideal. Siirtolaisuusinstituutti 2009, luku 5.5. Lars Florell (1882 – 1971)
- ↑ Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1640-1917, osa A-G : Florell, Olof Edvard (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Efter 24 års landsflykt arkitekt Lars Florell berättar. Sanningen om Peteraffären och ett kvartsekels liv i U.S.A., Helsingfors-Journalen, 30.01.1932, nro 3, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Eino I. Parmanen: En smugglarbragd för 25 år sedan. Hur danska fartyget Peter förde vapen till Finland sommaren 1906, Hufvudstadsbladet, 14.02.1931, nro 44 (2. painos), s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Eino I. Parmanen : Voimaliitolle kuuluvien aseitten takavarikoiminen, Karjala, 12.01.1930, nro 10, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla muokkaa
- Lars Florell : Amerikkalainen piirustustoimisto, Arkkitehti, 01.08.1932, nro 8, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot