Grisslehamn kuuluu Ruotsin Norrtäljen kuntaan. Se on vanha kalastajakylä ja taajama. Vuonna 2010 asukkaita oli 249.[1]

Grisslehamn
Grisslehamnin satama.
Grisslehamnin satama.

Grisslehamn

Koordinaatit: 60°6′2″N, 18°48′26″E

Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Kunta Norrtäljen kunta
Pinta-ala
 – Maa 1,22 km²
Väkiluku 249
 – Väestötiheys 204,1 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]


















Grisslehamn sijaitsee rannikolla suurin piirtein vastapäätä Ahvenanmeren toisella rannalla sijaitsevaa Ahvenanmaan Eckerötä. Paikkojen välillä on Eckerö Linjenin liikennöimä laivayhteys.

Ruotsissa kylä tunnetaan hyvin myös siitä, että kirjailija ja taiteilija Albert Engström vietti paljon aikaa siellä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen molemmin puolin. Hänen luonaan kävi tunnettuja vieraita, kuten Carl Larsson ja Evert Taube.

Historiaa

muokkaa

Aikoinaan postireitit kulkivat meren yli Ruotsista Suomeen juuri Grisslehamnin ja Eckerön välillä. Vuosi 1376 on ensimmäinen tunnettu postisoutujen vuosiluku, mutta oletettavasti postia on kuljetettu jo aikaisemminkin. Postinkäsittely oli kauan paikallisten asukkaiden tärkeä työllistäjä. Vuonna 1755 rakennettiin postitalo, joka nykyisin kuuluu maan vanhimpiin. Postisoudut lopetettiin 1900-luvulle tultaessa. Sen jälkeen metsästys, kalastus ja kesävieraat tulivat tärkeiksi tulonlähteiksi.

Grisslehamn Suomen sodassa

muokkaa

Kun Ruotsi oli sodassa Venäjän kanssa 1809, Grodnon husaarirykmentti hyökkäsi kaikkiaan viidestä eskadroonastaan kolmella eskadroonalla Pohjanlahden jään yli kylään. Kärkieskadroonassa oli 50 ratsastajaa, majuri Giršan johtamassa eskadroonassa 72 ratsastajaa sekä ratsumestari, parooni, Grotgusin johtamassa eskadroonassa oli 50 ratsastajaa. Tukenaan heillä oli enemmän kuin 200 donilaista ja uralilaista kasakkaa. Hyökkäys alkoi 7.3.1809 aamuyöllä liiviläisen everstiluutnantti Jakov Petrovitš Kulnevin käskystä varaten jokaiselle kaksi mukia vodkaa, lihanpalan ja kaksi garnietsia (noin kuusi litraa) kauroja. Kello kolmen aikaan aamulla osasto lähti Ahvenanmaalta Signilskäristä kohti Grisslehamnia saavuttaen rannan kahdeksan tunnin kuluttua. Noin kilometrin päässä rannasta avasi ruotsalainen jalkaväki tulen. Noin 80 ruotsalaista antautui rannalla, monia haavoittui ja jäälle.selvennä Ruotsalaiset vetäytyivät rantakivien suojiin ja metsiin sekä alkoivat ampua. Grodnon husaarit hyökkäsivät edestä ja Donin kasakat ahdistelivat ruotsalaisten sivustoja ampuen ruotsalaisia takaisin. Venäläinen eversti Frideritz sai ruotsalaisen komendantin käskemään ruotsalaisten antautumisen. Venäläisten tilanne oli kuitenkin haastava, koska heitä ei ollut niin paljoa Grisslehamnissa, että he olisivat voineet puolustautua ruotsalaisten vastahyökkäystä vastaan. Maaliskuun kuudennen päivän pakkanen oli vaihtunut suojasääksi. Pohjanlahden jää alkoi sulaa. Kulnev lähetti kornetti Glebovin kertomaan kenraali Knorringille tilanteesta, joka käski osaston palata Ahvenanmaalle. Kello 18:n aikoihin 8.3.1808 alkoi joukko palata ja seuraavana aamuyönä se oli jälleen lähtöpaikassaan Signilskärissä Ahvenanmaalla.[2] Koska viholliset olivat päässeet maihin niin lähellä maan pääkaupunkia, se nopeutti tapahtumia, jotka johtivat Suomen luovuttamiseen Venäjälle.

Väestönkehitys

muokkaa
Grisslehamnin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
374
1965
  
367
1970
  
301
1975
  
312
1980
  
323
1990
  
278
1995
  
293
2000
  
288
2005
  
275
2010
  
249
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. http://kulichki.com/gusary/istoriya/vojny/bitvy/botnicheskij/
  3. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa