Larissa (Pelasgiotis)

antiikin aikainen kaupunki Thessaliassa

Larissa (m.kreik. Λάρισσα, myös Larisa, Λάρισα, Lareisa, Λάρεισα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Thessaliassa Kreikassa.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Lárisan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]

Larissa
Λάρισσα
Valaneíon arkeologista aluetta.
Valaneíon arkeologista aluetta.
Sijainti

Larissa
Koordinaatit 39°38′26″N, 22°24′54″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Lárisa, Thessalia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Pelasgiotis, Thessalia
Aiheesta muualla

Larissa Commonsissa

Larissa oli antiikin ajan Thessalian merkittävin kaupunki. Se toimi Pelasgiotiin alueen ja sitten koko Thessalian liiton keskuksena,[1][7] ja myöhäisantiikin aikana Thessalian provinssin hallinnollisena keskuksena.[8]

Maantiede

muokkaa

Larissa sijaitsi Pelasgiotiin alueella, suunnilleen Thessalian itäisen tasangon keskellä. Se oli rakennettu Peneios (nyk. Pineiós) -joen etelärannalle. Larissan akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi noin 96 metriä korkea kukkula kaupunkialueen luoteisosassa.[2][3][9]

 
Raunioita nykyisen Lárisan keskusaukiolla.
 
Niin kutsutun Larissan ensimmäisen teatterin rauniot.

Larissan kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Larissaia (Λαρισσαία). Sen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Alueelta tunnetaan ainakin yksi muu paikannimi, Khalkai (Χαλκαί). Se sijoitetaan nykyiseen Níkaiaan.[1] Kaupunkia ympäröinyt tasankoalue oli hedelmällistä viljelymaata.[3] Larissan kautta kulkivat pääreitit eteläisemmän Kreikan ja Makedonian välillä, ja toisaalta Thessalian poikki Pagasainlahdelle.[2]

Historia

muokkaa

Esihistoria ja mytologia

muokkaa

Larissan paikka ja tasanko asutettiin esihistoriallisella kaudella.[2] Larissan kaupungin perustajana pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa Akrisiosta.[3][10] Homeros ei mainitsee Larissaa. Joskus sen on ehdotettu olleen sama paikka kuin hänen mainitsemansa Argos Pelasgikon eli ”Pelasginen Argos”, mutta se oli enemmän alueen kuin paikan nimi. Larissa on yhdistetty myös Homeroksen mainitsemaan Argissaan,[3][11] mutta se katsotaan yleensä samaksi kuin Argura.[12]

Kaupungin nimi oli yleinen pelasgisilla kaupungeilla, ja todennäköisesti tarkoitti pelasgien kielessä kaupunkia tai linnoituspaikkaa.[3][13] Siksi mytologiassa Larissa esitetään nymfinä, joka oli joko Pelasgoksen[3][14] tai pelasgilaisen Piasoksen tytär.[3][15]

Arkaainen ja klassinen kausi

muokkaa

Larissan tasangon alkuperäisiä asukkaita olivat perrhaibit. Larissalaiset osaksi karkottivat nämä alueelta ja osaksi alistivat heidät alaisuuteensa.[1][3][16] 600-luvun eaa. lopulta Larissa nousi Thessalian polisten eli kaupunkivaltioiden johtoon. 500- ja 400-luvuilla eaa. se toimi Pelasgiotiin, joka oli yksi Thessalian tetrarkian neljästä osasta, pääkaupunkina, ja 300-luvulla eaa. Thessalian polisten liiton Thessalian liiton keskuksena.[7]

Aristoteleen mukaan Larissan valtiomuoto oli oligarkkinen.[17] Kaupungin keskeisin suku oli aristokraattinen aleuadien (Aleuadai) suku.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Larissaios (Λαρισσαῖος) ja Larisaios (Λαρισαῖος).[3] Larissa löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Näin se oli ensimmäinen rahaa lyönyt thassalialaiskaupunki. Ennen persialaissotia rahat olivat persialaisen standardin ja sodan jälkeen aiginalaisen standardin mukaisia.[1]

 
Larissan lyömä raha, n. 440 eaa. Kuvituksessa härän kanssa painiva nuorukainen sekä laukkaava hevonen ja teksti ΛAPIΣAIA, Larisaia.

Larissa kukoisti klassisella kaudella 400-luvulla eaa. ja oli merkittävä taiteiden keskus.[2] Larissalaiset tukivat Ateenaa ratsuväellään peloponnesolaissodan alkuvaiheessa.[1][3][18] Larissa taantui vuosisadan lopulla puolueriitojen (stasis) vuoksi.[1][2] 300-luvulla eaa. kaupunki johti vastarintaa Ferain tyranneja vastaan. Se liittoutui ensin Boiotian kanssa. Vuonna 369 eaa. se joutui pyytämään apua Makedonian Aleksanteri II:lta. Aleksanteri kuitenkin valtasi kaupungin ja asetti sinne varuskunnan.[1][2] Makedonialaiset vetäytyivät, kun Pelopidaan johtamat Theban joukot saapuivat.[1]

Vuonna 357/356 eaa. larissalaiset joutuivat pyytämään apua Makedonian Filippos II:lta, joka aloitti tästä sekaantumisensa Kreikan asioihin. Hän valtasi Thessalian[1][7] ja liitti sen suoraan Makedonian vallan alle vuonna 344 eaa.[2] Samalla perrhaibit vapautuivat larissalaisten alaisuudesta omaksi poliittiseksi yhteisökseen.[2][7][3]

 
Larissan lyömä hopeadrakhma, n. 356–342 eaa. Kuvituksessa Larissa-nymfin pää sekä hevonen ja teksti ΛAPIΣAIΩN, Larisaiōn, ”Larissalaisten [polis]”.

Hellenistinen ja roomalainen kausi

muokkaa

Rooman Makedoniaa vastaan käymien makedonialaissotien aikaan Larissa mainitaan usein tärkeänä paikkana. Filippos V piti sitä tukikohtanaan Kreikassa Flaminiusta vastaan. Vuoden 197 eaa. Kynoskefalain taistelun jälkeen hän joutui kuitenkin hylkäämään kaupungin roomalaisten käsiin tuhottuaan siellä säilyttämänsä asiakirjat.[3][19] Vuodesta 196 eaa. Larissa toimi roomalaisten perustaman uuden Thessalian liiton keskuksena.[2][7] Antiokhos III teki epäonnistuneen hyökkäyksen kaupunkia vastaan vuonna 191 eaa.[3][20]

Larissa kukoisti läpi Rooman tasavallan ajan ja vielä ainakin keisarikauden alkupuolella.[2][3][21] Myöhäisellä roomalaisella kaudella, kun Thessalia muodosti oman Thessalian provinssinsa, Larissa toimi sen hallinnollisena keskuksena.[8][22]

Ortodoksisen kirkon pyhien joukkoon kuuluu 300-luvun alussa vaikuttanut Larissan piispa Akhillios.[23] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin neljä ja Python kisojen voittoja yksi.[24]

Myöhempi historia

muokkaa

Hierokles mainitsee 500-luvulla Larissan edelleen Thessalian tärkeimpänä kaupunkina.[3] Justinianus I vahvisti kaupungin linnoiteita.[2] Kaupunki säilyi olemassa läpi keskiajan ja osmanivallan ajan. Turkkilaiset käyttivät siitä nimeä Yenishehér (Yenisehr, Yeni Shehir). Nykyinen Lárisan kaupunki on edelleen Thessalian alueen keskus.[3]

Rakennukset ja löydökset

muokkaa
 
Niin kutsutun Larissan toisen teatterin rauniot.
 
Bysanttilaisaikaisen kirkon ja hautausmaan arkeologista kohdetta.

Antiikin Larissasta on säilynyt vain vähän jäänteitä, koska paikka on ollut yhtämittaisesti asuttu myöhempinä aikoina. Kaupungin akropolis oli linnoitettu omilla muureillaan.[3] Kukkulan vanhimmat säilyneet linnoitteiden jäänteet ovat bysanttilaiselta ajalta, mutta antiikin aikaisia linnoitusrakenteita ei ole säilynyt.[2] Kukkulalta on kuitenkin löydetty tien sekä savitiilisten talojen jäänteitä. Akropoliilla oli Athenelle omistettu temppeli, jossa oli sen myyttisen perustajan Akrisioksen hauta.[1]

Alakaupunki oli ympäröity omilla muureillaan, joista ei myöskään ole säilynyt jäänteitä. Niiden pituudeksi on arvioitu noin neljä kilometriä.[1] On arveltu, että kaupungin turkkilaisaikaiset muurit olisi tehty antiikin aikaisten päälle, ja tämä voisi tehdä koko kaupungin ympärysmitaksi noin seitsemän kilometriä, josta osa olisi ollut muuria ja osa joen vartta.[2] Muuri oli tehty savitiilestä kiviperustalle.[1]

Kaupungissa oli kaksi agoraa, niin kutsuttu eleuthera agora, jolla ei yleensä sallittu kaupankäyntiä, ja joka sijaitsi oletettavasti nykyisen kaupungin ydinkeskustassa etelään akropoliista, sekä kaupallinen agora.[1] Alueelta on löydetty doorilaistyylisten pylväiden osia ja muita rakennusten jäänteitä. Alakaupungissa tiedetään olleen Apollon Kerdoiokselle omistettu temppeli. Erään temppelin rauniot on löydetty nykykaupungin katedraalikirkon eli Pyhän Akhillioksen (Ágios Achíllios) katedraalin läheltä.[2] Kaupungissa tiedetään olleen kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös Apollon Leskhaiokselle, Dionysos Karpiokselle, Poseidon Patroiokselle, Zeus Thauliokselle, Enodia Wastikalle, Gaialle ja Herakleelle.[1]

Larissassa oli kaksi kreikkalaista teatteria, jotka tunnetaan nykyisin nimillä Larissan ensimmäinen teatteri ja Larissan toinen teatteri. Ensimmäinen sijaitsi akropoliin etelärinteessä ja on säilynyt nykyaikaan paremmin. Se rakennettiin 200-luvun eaa. alkupuolella.[2][25][26] Toinen teatteri sijaitsi ensimmäisestä länteen. Se rakennettiin roomalaisella kaudella ensimmäisen vuosisadan lopulla sen jälkeen kun ensimmäinen teatteri oli muutettu roomalaisille näytännöille soveltuvaksi areenaksi.[27]

Kaupungista ja sen ympäristöstä on löydetty paljon veistosten osia ja piirtokirjoituksia.[2] Joissakin turkkilaisaikaisissa rakennuksissa ja haudoissa on säilynyt antiikin aikaisten rakennusten pylväiden osia ja muita kiviä.[3] Kaupungin ympäristöstä on löydetty hautoja erityisesti hellenistiseltä kaudelta.[2] Seudulta tehtyjä esinelöytöjä on Lárisan diakronisessa museossa.[28]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k l m n o p Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”401. Larissa”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LARISSA or Larisa, or Pelasgis, Thessaly, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Smith, William: ”Larissa (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Larissa Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  5. Larissa (Thessaly) 310 Larisa - Λαρίσσα ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  6. ”55 C1 Larissa”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. a b c d e Η αρχαία Λάρισα Αρχαίο Θέατρο Λάρισας. Viitattu 2.10.2023.
  8. a b Leitch, John: Handbook of the Geography and Statistics of the Church, s. 66–67. Nide 1. Bosworth & Harrison, 1859. Teoksen verkkoversio.
  9. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.61.
  10. Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Λάρισσα.
  11. Homeros: Ilias 2.681, 2.738.
  12. Argissa or Argura (Thessaly) 9 Terpsithea - Άργισσα ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  13. Vrt. Strabon: Geografika XIII s. 620; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 1.21.
  14. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.24.1.
  15. Strabon: Geografika XIV s. 621.
  16. Strabon: Geografika IX s. 440.
  17. Aristoteles: Politiikka 1305b22–30, 1306a20–30 (5.6).
  18. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.22.
  19. Polybios: Historiai 18.16.
  20. Livius: Rooman synty 36.10.
  21. Strabon: Geografika IX s. 430.
  22. Nicholson, Oliver: ”Thessalia”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1491. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463.
  23. Pyhä Akhillios, Larissan piispa Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 2.10.2023.
  24. The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.2.2018.
  25. Αρχαίο θέατρο Α΄ Λάρισας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 2.10.2023.
  26. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  27. Αρχαίο θέατρο Β΄ Λάρισας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 2.10.2023.
  28. Diachronic Museum of Larissa Directorate of Archaeological Museums, Exhibitions and Educational Programmes. Viitattu 2.10.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa