Kirkon tuhopoltto
Kirkon tuhopoltto on tulipalo, jossa kirkko on sytytetty tahallaan tuleen. Kirkon tuhopoltoille voi olla lukuisia eri motiiveja, esimerkiksi rasismi, uskonnonvastaisuus tai viha ja ennakkoluulot tiettyä uskontoa kohtaan.[2][3][4] Usein polttaja sairastaa skitsofreniaa[5]. Toisinaan humalatila on vaikuttanut tekoon[5]. Suomessa on noin kuusi kirkkopaloa vuodessa, joista noin 60 % uskotaan olevan tuhopolttoja. Kirkkojen palaminen maantasalle asti on kuitenkin harvinaista.[6]
Tunnetuimpiin eurooppalaisiin kirkkojen tuhopolttotapauksiin lukeutuu 1990-luvun Norjan lukuisat kirkkopalot ja niiden black metal -musiikin kytkökset. Vuosina 1992–1996 Norjassa paloi 50 evankelis-luterilaista kirkkoa black metallin nimissä. Muun muassa muusikko Varg Vikernes sekä lukuisat black metal -genren fanit tuomittiin vankilaan kirkkojen polttamisesta.[7] Kirkkoja palaa edelleen samaisen musiikkigenren motivoimana.[8]
Yhdysvalloissa aktiivisten tuhopolttojen kohteena ovat olleet afroamerikkalaiset kirkot, varsinkin 1960- sekä 1990-luvulla. Mustien kirkkoja tuhopoltetaan edelleen aktiivisesti rasismin vuoksi.[2][9]
Esimerkkejä muokkaa
- Rautjärven kirkko tuhoutui joulukuussa 2022 kesken jumalanpalveluksen syttyneessä tulipalossa, jonka epäillään olleen tahallaan sytytetty[10].
- Nuijamaan kirkon ulkoseinä sytytettiin tuleen kesäkuussa 2022[11].
- Kiihtelysvaaran kirkko paloi vuonna 2018[12] tuhopoltossa[13].
- Ylivieskan vanha kirkko tuhoutui tuhopoltossa maaliskuussa 2016.
- Porvoon tuomiokirkko poltettiin 2006.[14]
- Tuhopoltto tuhosi Tyrvään Pyhän Olavin kirkon vuonna 1997.[14]
- Tuhopolttaja sytytti Virtain Killinkosken kirkon ulkorakennuksen 1994, mutta itse kirkko säästyi.[14]
- Kirkkonummen kirkon irtaimisto vaurioitui tuhopoltossa 1992.[14]
- Lentiiran kirkko Kuhmossa paloi tuhopoltossa 1989[14]
- Pietarsaaren maaseurakunnan keskiaikainen kirkko kärsi vahinkoja tuhopoltossa 1985.[14]
Lisäksi on poltettu muun muassa Rautavaaran puukirkko, Seinäjoen Lakeuden Ristin sakaristo, Isojoen kirkon sakasti, Haapaveden kirkko ja Lapuan Kauhajärven kirkko.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuukausiliite | Sata vuotta sitten Jyväskylässä paloi kirkko, ja sota alkoi – mutta oliko palo punaisten tai valkoisten syytä? Helsingin Sanomat. 6.1.2018. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ a b Why racists target black churches Washington Post. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
- ↑ CNA: ‘Will they stop at burning an empty church?’: Anti-Christian attacks rise in Europe Catholic News Agency. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
- ↑ 'Hell to pay': Church of Satan mourns arson at New York 'Halloween House' the Guardian. 16.1.2021. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Kirkon polttaja usein mielisairas Helsingin Sanomat. 22.9.1997. Viitattu 24.5.2021.
- ↑ Suomessa on keskimäärin seitsemän kirkkopaloa vuodessa – Tuhopoltosta voi seurata miljoonakorvaukset Yle Uutiset. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ A look back at how a metal scene in Norway led to the arson of over 50 churches | Mapped dailyhive.com. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Mies poltti kolme kirkkoa Yhdysvalloissa – halusi mainetta black metal -musiikkipiireissä mtvuutiset.fi. 11.2.2020. Viitattu 23.5.2021.
- ↑ 1615 L. St NW, Suite 800Washington, DC 20036USA202-419-4300 | Main202-857-8562 | Fax202-419-4372 | Media Inquiries: Half of all church fires in past 20 years were arsons Pew Research Center. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
- ↑ "Kotia kun menin, niin jalat tärisi", kuvailee Rautjärven palaneesta kirkosta pelastautunut Riitta Rita Yle Uutiset. 25.12.2022. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ Poliisi vahvistaa: Nuijamaan kirkko sytytettiin tahallaan – epäilty tuhopolttaja saatu kiinni Yle Uutiset. 13.6.2022. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ Poliisi epäilee rikosta Kiihtelysvaaran palossa – 1700-luvun kirkko tuhoutui maan tasalle Yle Uutiset. 23.9.2018. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Kiihtelysvaaran kirkon polttamisesta epäilty ei peittänyt kasvojaan oikeudessa - oikeus pui miljoonaluokan korvauksia www.iltalehti.fi. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ a b c d e f tietokulma | Kirkkopalo on useimmiten tuhopoltto Helsingin Sanomat. 16.10.2006. Viitattu 24.5.2021.