Uskonnonvastaisuus
Uskonnonvastaisuus tarkoittaa kaikenlaisen uskonnon ja siihen kuuluvien uskomusten ja instituutioiden vastustamista. Se voi olla yksilön henkilökohtainen kanta tai jonkin liikkeen tai poliittisen ryhmän kanta.[1]
Uskonnonvastaisuuteen sisältyy yleensä antiklerikalismia, jossa vastustetaan järjestäytyneen uskonnon valtaa yhteiskunnassa. Ateismista uskonnonvastaisuuden erottaa se, että vaikka ateisti ei uskokaan jumaliin, hän saattaa silti suhtautua uskontoihin myötämielisesti.[1]
Historia
muokkaaHistoriassa merkittävimpiä uskonnonvastaisia liikkeitä ovat olleet esimerkiksi Ranskan vallankumous sekä useat kommunistiset valtiot. Neuvostoliiton valtio takavarikoi ja tuhosi uskonnollisia rakennuksia ja tukahdutti uskonnollisuutta eri tavoin. Vuonna 1958 NKP:n keskuskomitea käynnisti Neuvostoliitossa uskontojen vastaisen kampanjan. Albaniassa kaikki uskonto kiellettiin 1940-luvulla ja Kambodžassa 1970-luvulla. Kiinan kommunistinen puolue kieltää jäseniltään uskonnonharjoittamisen virassa ollessaan. Kiinan kulttuurivallankumoukseen 1960-luvulla kuului uskonnollisia vainoja, sillä uskonto nähtiin maolaisuuden vastaisena.[1][2]
Uskonnonvastaisuuden luonne
muokkaaFilosofi Julian Bagginin mukaan ateistit ovat uskontojen vastustajia välttämättä vain yhdessä asiassa: he ajattelevat, että uskonnot ovat epätosia. Jonkin asian vastustaja ei ole välttämättä pelkästään siksi, että on eri mieltä. Ateistin uskonnonvastaisuus on olennaisesti uskonnon pitämistä epätotena.[3] Toisaalta fundamentalistinen uskonto saattaa herättää vastustusta sekä ateisteissa että uskovaisissa.[4]
Aktiivisesti uskontovihamielistä ateismia on saatettu kutsua taistelevaksi ateismiksi. Taisteleva ateismi on enemmän kuin jyrkkä erimielisyys uskonnon kanssa, siinä on pyritty kaikkien uskonnon muotojen hävittämiseen yhteiskunnasta.[4] Poliittisessa valtioateismissa uskonto on pyritty hävittämään tarvittaessa voimakeinoin ja siihen yhdistyy valtion totalitarismi.[5]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Baggini, Julian: Ateismi. Lyhyt johdanto. (Atheism. A Very Short Introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama. Helsinki: Vapaa ajattelija, 2005. ISBN 951-98702-1-0.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Cline, Austin: Antireligion and Anti-Religious Movements Learn Religions. 25.6.2019. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Savonen, Tuomas: Moskovan mies vakoilun verkossa. Amerikansuomalaisen Gus Hallin erikoinen elämä, s. 205. Otava, 2023. ISBN 978-951-1-47146-2.
- ↑ Baggini 2005, s. 95.
- ↑ a b Baggini 2005, s. 105.
- ↑ Sillfors, Mikko: Jumalattomuus ja hyvä elämä. Ateistinen henkisyys vaihtoehtona monoteistiselle uskonnolle 2000-luvun länsimaissa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2017. ISBN 978-952-345-063-9.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uskonnonvastaisuus Wikimedia Commonsissa
