Uskonnonvastaisuus

Uskonnonvastaisuus tarkoittaa kaikenlaisen uskonnon ja siihen kuuluvien uskomusten ja instituutioiden vastustamista. Se voi olla yksilön henkilökohtainen kanta tai jonkin liikkeen tai poliittisen ryhmän kanta.[1]

Uskonnonvastaisuuteen sisältyy yleensä antiklerikalismia, jossa vastustetaan järjestäytyneen uskonnon valtaa yhteiskunnassa. Ateismista uskonnonvastaisuuden erottaa se, että vaikka ateisti ei uskokaan jumaliin, hän saattaa silti suhtautua uskontoihin myötämielisesti.[1]

Historiassa merkittävimpiä uskonnonvastaisia liikkeitä ovat olleet esimerkiksi Ranskan vallankumous sekä useat kommunistiset valtiot. Neuvostoliitossa valtio takavarikoi ja tuhosi uskonnollisia rakennuksia ja tukahdutti uskonnollisuutta eri tavoin. Albaniassa kaikki uskonto kiellettiin 1940-luvulla ja Kambodžassa 1970-luvulla. Kiinan kommunistinen puolue kieltää jäseniltään uskonnonharjoittamisen virassa ollessaan. Kiinan kulttuurivallankumoukseen 1960-luvulla kuului uskonnollisia vainoja, sillä uskonto nähtiin maolaisuuden vastaisena.[1]

Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan Suomessa esiintyy 2010-luvulla paljon uskonnonvastaista vihapuhetta. Uskontoa on Suomessa myös pyritty häivyttämään esimerkiksi koulujen oppikirjoista ja tilaisuuksista.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Austin Cline: Antireligion and Anti-Religious Movements Learn Religions. 25.6.2019. Viitattu 27.1.2020.
  2. Sirpa Patronen: Uskonto on jokaisen ihmisoikeus Kirkko ja kaupunki. 17.6.2016. Viitattu 27.1.2020.