Avaa päävalikko

Kemiö

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Kemiönsaarta
(Ohjattu sivulta Kemiön kunta)
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Kunta sijaitsi samannimisellä saarella.

Kemiö (ruots. Kimito) on Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta oli kaksikielinen; enemmistö eli 64 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 33 prosenttia puhui suomea.

Kemiö
Kimito
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kemiönsaari
Kemiö.vaakuna.svg Kemiö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°09′50″N, 022°43′40″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus Kemiön kirkonkylä
Perustettu 1863
Liitetty 2009
– liitoskunnat Dragsfjärd
Västanfjärd
Kemiö
– syntynyt kunta Kemiönsaari
Pinta-ala 403,72 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 318,83 km²
– sisävesi 2,13 km²
– meri 82,76 km²
Väkiluku 3 235  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 10,15 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 61,6 %
– yli 64-v. 23,0 %

Kemiö liitettiin vuoden 2009 alussa uuteen Kemiönsaaren kuntaan, jonka muodostavat Kemiön lisäksi Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnat. Asiasta päättivät kolmen kunnan valtuustot 26. kesäkuuta 2007.

Kemiön ja Perniön rajalla sijaitseva vuonna 1844 rakennettu Strömman kanava on Suomen ainoa paikka, jossa vuorovesi-ilmiö on ilman apuvälineitä selvästi havaittavissa.

Sisällysluettelo

KylätMuokkaa

Albrektsböle, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalkarlby, Degerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gräsböle, Gundby, Gästerby, Helgeboda, Hova, Hulta, Högmo, Kalkkila (Kalkila), Kaskärr, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Koddböle, Koivuranta, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Länsiniemi (Västerudden), Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Påvalsby, Reku, Rugnola, Santasaari (Sandö), Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Skålböle, Skäggböle, Smedaböle, Smedsböle, Småland, Stenmo, Strömma, Suomenkulma (Finnudden), Syvälahti (Sjölax), Tavasttrona, Tjuda, Tolfsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Vestlahti[4] (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Västankärr, Västermark, Östermark

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Suurin osa kemiöläisistä kuuluu evankelisluterilaiseen Kemiön seurakuntaan, johon kuuluu noin 3 000 jäsentä, joista kolmanneksen äidinkieli on suomi. Lisäksi kunnassa toimii Kemiönsaaren helluntaiseurakunta.

Tunnettuja kemiöläisiäMuokkaa

PitäjäruokaMuokkaa

Kemiön pitäjäruoaksi valittiin 1980-luvulla protto, joka on sianpotkasta, perunasta ja lantusta keitetty muhennos.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Genealogia.fi
  5. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 20. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.