Kansallissosialistinen rotuoppi

Kansallissosialistien miespuolisen ”rodunhäpäisijän” tunnus

Kansallissosialistinen rotuoppi oli natsi-Saksassa vuosina 1933–1945 käytössä ollut näennäistieteellinen oppi,[1] joka pohjautui ihmisten rodulliseen luokitteluun ja eugeniikkaan.[2] Kansallissosialististen oppien pohjalla vaikuttivat 1800-luvun rotubiologiset ja kielitieteelliset teoriat ja sosiaalidarvinismi.[3]

Kansallissosialistipuolueen mukaan saksalaiset kuuluivat ylivertaiseen ”arjalaiseen rotuun” joka oli kaikkien muiden yläpuolella oleva herrarotu. Alempiarvoisiin rotuihin kuuluivat juutalaiset, mustat, romanit ja slaavit (varsinkin puolalaiset ja venäläiset sillä natsit havittelivat heidän asuinalueitaan saksalaisille). ”Arjalaisina” ihanteina pidettiin vaaleita hiuksia, sinisiä silmiä, pituutta ja hyväkuntoista hoikkuutta. Ihanteita otettiin antiikin Kreikan kiviveistoksista ja patsaista. Arjalaisuuden määrittelyyn vaikutti myös poliittinen tarkoituksenmukaisuus, esimerkiksi japanilaiset saivat aseveljeyden myötä ”kunnia-arjalaisten” aseman.lähde?

Natsien rotuoppiin liittyi äärimmäinen antisemitismi. Natsien mukaan juutalaiset ja romanit olivat kaikkein alimmassa asemassa, ja heidät luokiteltiin ”elinkelvottomaksi elämäksi” (saks. Lebensunwertes Leben). Samaa termiä käytettiin myös kehitysvammaisista natsipuolueen Aktion T4 -ohjelmassa.

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Pseudotiede, Burleigh 2004, s. 371.
  2. Burleigh 2004, s. 358–361.
  3. Weikart, R.: The role of Darwinism in Nazi racial thought. German Studies Review, December 2013, 36. vsk, nro 3, s. 537-556. The Johns Hopkins University Press. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 07.01.2020. en