Silmien väri

Silmien väri on polygeeninen ominaisuus, joka määräytyy useiden geenien yhteisvaikutuksen tuloksena. Geenit määrittävät kuinka paljon ja minkä tyyppistä pigmenttiä silmän värikalvolle muodostuu. Ihmisillä esiintyy kolmea silmän värin määräävää geeniä (vihreää, ruskeaa ja sinistä), mutta fenotyyppiin eli silmän varsinaiseen väriin vaikuttavat myös ympäristötekijät. Silmien väriin vaikuttavat silmän värikalvon epiteelisolukon pigmentti, värikalvon stroman melaniinipitoisuus ja stroman solutiheys.

Erivärisiä silmiä.

Värit

Suurimmalla osalla maapallon ihmisistä silmien väri on tumman- tai vaaleanruskea. Ruskea voi olla sävyltään esimerkiksi kellertävänruskea tai pähkinänruskea, jossa on myös vihreää. Harvinaisempia maapallon mittakaavassa ovat vihreät, siniset, kullankeltaiset ja harmaat silmät. Kaikkein harvinaisin silmien väri on vaaleanturkoosi. Sitä esiintyy vain Pohjois-Euroopassa ja Itä-Euroopassa harvinaisena. Syvänsiniset silmät voivat jossain valossa näyttää violeteilta. Tämä efekti johtuu silmien vähäisestä melaniinin määrästä, jolloin verisuonet näkyvät läpi.

• 
  Sininen silmä.
• 
  Kullanruskea silmä.
• 
  Vihreä silmä.
• 
  Siniharmaa silmä.

Värien maantieteellinen jakautuminen

Vaaleasilmäisten osuus väestöstä Euroopassa.

Harmaita, sinisiä, turkooseja, vihreitä ja muuten vaaleita silmiä esiintyy periytyvänä ominaisuutena lähinnä vain europidien joukossa. Yleisintä vaaleasilmäisyys on Itämeren ympäristössä ja myös laajalti läntistä Keski-Eurooppaa, jossa se on ihmispopulaatioissa yleisin silmien väri, Suomessa ja Virossa jopa lähes 90 prosentilla väestöstä. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa noin 50% ihmisillä on vaaleat silmät, joskin erityisesti sinisilmäisten ihmisten määrä on vähentymässä eri etnisten ryhmien sekoittumisen johdosta. Kanadan uudisasukasalueilla luku on korkeampi.^lähde?

Muualla maailmassa silmien väri on tavallisimmin ruskean eri sävyjä, toisinaan kellertäviäkin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa silmien väri on lähes aina tummanruskea. Aasian maissa sen sijaan muutamalla prosentilla ihmisistä on vaaleat silmät.^lähde?

Värien syyt

Ruskea silmien väri johtuu ensisijaisesti korkeasta melaniinin määrästä värikalvossa. Ruskea silmien väri on yleisin ihmisen silmien väreistä ja on kytköksissä mustaan ja ruskeaan hiusten väriin. Kellertäviä silmiä esiintyy tyypillisimmin eteläeurooppalaisilla ihmisillä. Kellertävät silmät ovat ruskean ja vihreän välimuoto ja kytköksissä lähes aina ruskeisiin hiuksiin, mutta vain harvoin mustiin ja vaaleisiin. Vihreä silmien väri johtuu keskitasoisista melaniinitasoista ja on ilmeisesti kytköksissä ruskeaan, vaaleaan ja maantienharmaaseen hiusten väriin. Sinisissä silmissä värikalvon melaniinipitoisuus on matala, ja ominaisuus on yleensä kytköksissä maantienharmaaseen, vaaleaan ja punaiseen hiustenväriin, mutta sinisilmäisyyttä esiintyy myös musta- ja ruskeahiuksisillakin harvinaisena. Harmaissa silmissä melaniinipitoisuus on kaikkein vähäisin, ja se on aina kytköksissä vaaleisiin hiuksiin.

Vaikuttavat geenit

Silmien väriin vaikuttavat useat geenit. Ruskeaa silmien väriä on aiemmin pidetty aina dominoivana ominaisuutena ja sinistä väriä resessiivisenä ominaisuutena, mutta nykyään on havaittu, että silmän väri ei määräydy näin yksinkertaisesti. Tällä hetkellä tunnetaan kolme silmien väriin vaikuttavaa geeniä: EYCL1, EYCL2 ja EYCL3.

Eriväriset silmät

Eriväriset silmät.

Silmien erivärisyys eli heterokromia voi johtua perinnöllisistä syistä, sairaudesta tai silmään tulleesta vammasta. Syynä silmien erivärisyyteen on silmien eritasoinen melaniinin tuotanto. Silmien väriä voidaan korostaa tai jopa kokonaan vaihtaa piilolinssien avulla.