Sosiaalidarvinismi

näkemys, jonka mukaan yhteiskunnallinen kehitys perustuu luonnonvalintaan

Sosiaalidarvinismi on kumottu näennäistieteellinen 1800-luvulla noussut yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan Charles Darwinin (1809–1882) evoluutioteorian mukainen lajien välinen kamppailu ja luonnonvalinta eläin- ja kasvikunnassa koskisivat myös kulttuureita ja yhteiskuntia.[1] Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[2] Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä.[3] Spencer kannatti liberalismia ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.[4]

Herbert Spencer

Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi aatteelliset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[2] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[5] Anarkisti Pjotr Kropotkin toteaa, että eläinkunnassa tapahtuva molemminpuolinen yhteistyö luo paremmat edellytykset selviytymiselle kuin sosiaalidarwinismin kuvailema yksilöllinen kärsimys.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Mika Jokiaho, Titta Putus-Hilasvuori: Historia ajassa 6: Maailman kulttuurit kohtaavat, s. 18. Sanoma Pro Oy, 2017.
  2. a b Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  3. Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta
  4. Sciabarra, Chris Matthew: Libertarianism. Teoksessa International Encyclopedia of Economic Sociology, toim. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), s. 403–407. (englanniksi)
  5. Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
  6. Pëtr Kropotkin: Mutual Aid: A Factor of Evolution 1902. Viitattu 23.12.2017.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta. Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä. Rasismin aatehistoriaa. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.
  • Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.