Kalevi Suomela
Martti Kalevi Suomela (s. 4. helmikuuta 1939 Helsinki)[1] on suomalainen rauhanliikkeen aktivisti, Sadankomitean perustaja, Suomen Rauhanliiton pitkäaikainen puheenjohtaja, vapaa kirjoittaja ja kolumnisti.
Suomela työskenteli osuusliike Elannon, E-instituutin ja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton palveluksessa. Hän oli keskeinen vaikuttaja Suomen 1960-luvun radikaalissa opiskelijaliikkeessä. Entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen on elämäkerrassaan luonnehtinut Kalevi ja Helena Suomelan Helsingin Fredrikinkadulla sijainnutta kotia 1960-luvun opiskelijaradikalismin keskipisteeksi, jossa kokoontuivat liikkeen merkittävimmät hahmot.[2]
Suomelan läheinen yhteistyökumppani poliittisessa vaikuttamisessa on ollut politiikan tutkija professori Osmo Apunen. Vuonna 1963 he perustivat Sadankomitean ja kiistivät olevansa sosialisteja eikä heidän tarkoituksenaan ollut vallankumous eikä Suomen lähentäminen Neuvostoliittoon.
Suomela silti pitää itseään sosialistina, mutten ei marxilaisena.Suomelalle sosialismi on ollut pikemminkin maailmankatsomus kuin talousjärjestelmä[3] .Vuonna 1969 Suomela oli mukana feministisessä Yhdistys 9:ssä ja seksuaalipoliittisessa Sexpossa.[4]
Suomelan poliittisen toiminnan hankala paikka oli Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968. Suomelan ja Apusen edustamasta läntisestä linjasta erottuvaksi ryhmäksi erkaantuivatkin 1969-1970 Neuvostoliiton toimia puolustaneet taistolaiset. Suomela on myös muotoillut Vasemmistoliiton ideologiaa (1998, 2007).[4] Suomalaisen vasemmiston historiassa Suomen Kommunistinen Puolue on suhtautunut Suomelaan junailijana sekä "luokkakantaisten" ja "terveiden" voimien vastustajana. Suomela onkin poliittisessa toiminnassaan pyrkinyt loiventamaan jyrkimpiä kommunisteja[4].
Elämä muokkaa
Suomela opiskeli aluksi Liikemiesten Kauppaopistossa ja vuodesta 1960 lähtien sosiologiaa Helsingin yliopistossa.[2] Vuonna 1963 hän oli mukana perustamassa Sadankomiteaa, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi hänet myös valittiin.[5] Suomela toi ajatuksen järjestöstä Englannista Suomeen yhdessä Osmo Apusen kanssa. Hän kuuluu lisäksi Sadankomitean kustantaman Ydin-lehden sekä 1968 ilmestymisensä aloittaneen Filmihullu-lehden perustajiin.[2]
Suomen Rauhanliiton puheenjohtajana Suomela toimi vuodet 1994–2009 ja on nykyään yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.[1]
Politiikassa hän on ollut mukana SKDL:ssä, johon hän liittyi vuonna 1969,[2] sekä myöhemmin Vasemmistoliiton riveissä.[6] Suomela oli SKDL:n puoluehallituksen ja -valtuuston jäsen 1969–1990. Hän oli myös SKDL:n Sosialistien yhteistyötoimikunnan varapuheenjohtaja 1970-luvulla ja SKDL:n sosialistien toimikunnan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja 1980-luvulla.[7]
Teoksia muokkaa
- Entä nyt, vasemmisto? (1966)
- Kuluttakoon ken voi (1973)
- Kehitä henkilöstöäsi – johdat tehokkaammin (1980)
- Uusi Eurooppa – haaste vasemmistolle (1990)
- Kohti aktiivista yhteiskuntaa: katsaus vasemmiston aatehistoriaan ja Vasemmistoliiton ohjelmallisiin haasteisiin (2004)
Suomennoksia muokkaa
- Orlando Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891–1991. Helsinki: Siltala, 2021. ISBN 978-952-234-808-1.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kolbe, Laura: Suomela, Kalevi (1939–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 15.1.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ a b c d Kalevi Suomela vaikutti 1960-luvun radikalismin keskipisteessä 5.6.2006. Kansan Uutiset Viikkolehti. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ Veli-Pekka Leppänen: Sadankomitea syntyi, kun 60-luvun radikaalit sisuuntuivat Neuvostoliiton kaapattua rauhanliikkeen – järjestöaktiivi Kalevi Suomela pitää itseään yhä sosialistina Helsingin Sanomat. 2.2.2019. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ a b c https://100tekijaa.fi/kalevi-suomela
- ↑ Sadankomitean juhlakirja on järjestöteokseksi poikkeuksellisen hyvää tasoa 20.12.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ Kevään Kriittiset pisteet kuunneltavissa (Arkistoitu – Internet Archive) Yhteiskunnallinen opisto. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ Antti Sauli: Kohti punavihreää maailmaa. SKDL:n sosialistit ja heidän ideologinen profiilinsa 1980-luvulla (pro gradu, Helsingin yliopisto 2018), s. 23, 32, 53.