Joulu eri maissa
 |
Tämän artikkelin johdanto ei ole riittävän hyvä johdatus artikkelin aiheeseen. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin johdantoa. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Jouluperinteet eri maissa vaihtelevat.
Australia
muokkaaAustraliassa joulukorteissa on usein joulupukki ja lunta, vaikka onkin kesäistä. Kinkun sijasta saatetaan jouluna syödä katkarapuja ja grillata rannalla tai takapihalla 38 asteen kuumuudessa.[1]
Italia
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Italiassa jouluna syödään yleisesti kalaa, erityisesti lohta. Todellisia koko Italian jouluherkkuja ovat Panettone ja pandoro, pullan tapaisia, mutta kakun muotoon leivottuja, rusinoilla ja sokeroiduilla hedelmäpalasilla täytettyjä leivonnaisia. Joulupukki tuo lahjat yöllä, kun kukaan ei näe ja ne avataan aamulla. Tosin joissain perheissä lahjat löytyvät aattona kuusen alta jo ennen keskiyötä. Keskiyön jumalanpalvelus on edelleen suosittu tilaisuus ja sitä käyvät seuraamassa myös monet niistä, jotka eivät normaalisti käy kirkossa.
Joulu päättyy 6. tammikuuta, jota kutsutaan Befanaksi. Päivä on nimetty vanhan ja köyhän noita-akan mukaan, joka tuo lapsille lahjoja sukissa. Befana täyttää rikkinäiset sukkansa yleensä leivoksilla ja makeisilla. Ilkeät lapset saavat vain jotain pahanmakuista kuten hiiltä tai valkosipulia. Tuolloin on myös tapana poistaa joulukoristeet.
Ruotsi
muokkaa| |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ruotsalainen joulu muistuttaa suomalaista pienin poikkeuksin: varsinaista pikkujoulu-traditiota ei ole. Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Joulukuusi tuodaan sisälle aaton aattona (Dan före dopparedan). Jouluaaton päivälliseen kuuluvat kalat, kananmunat, joulukinkku, salaatit, makkarat (kuten ihramakkarat ja prinssinakit), janssonin kiusaus, lihapyörykät, ruskeat pavut ja kaalit. Juomaksi tulevat julmust, jouluolut, mumma tai porter. Illalliseksi syödään joko riisipuuroa tai lipeäkalaa perunan ja valkokastikkeen kanssa. Illalla joulutonttu (jultomten, meidän joulupukkimme) jakaa riimikirjoituksilla varustetut lahjat. Jouluaatonhartaus ja Julotta (joulukirkko) ovat suosittuja tilaisuuksia. Ruotsissa vietetään loppiaista kuten Suomessa, mutta "nuutinpäivää" (13. tammikuuta Knuut Pyhän kunniaksi) pidetään silti joulunajan päättymispäivänä.
Suomi
muokkaa- Pääartikkeli: Joulu Suomessa
Suomessa joulun vietto alkaa yleensä jo aattoiltana.[2] Ensimmäinen ja toinen joulupäivä ovat virallisia vapaapäiviä. Myös jouluaatto on useimmiten palkallinen vapaapäivä.[3] Myös julkinen liikenne loppuu Suomessa lähes kokonaan iltapäivällä jouluaattona[4].
Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ääneen jouluevankeliumi ennen jouluateriaa.[5] Jouluaamuna on joulukirkko. Kirkossa kuullaan jouluevankeliumi ja veisataan Martti Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan.[6]
Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät joulusauna, jouluruuat, joulukuusi, kynttilät ja muut joulukoristeet.[7] Perinteisiä koristeita ovat himmeli ja olkipukki.[8][9] Pikkulintuja ruokitaan lyhteillä tai talipalloilla.[5] Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille.[5] Illalla on joulusauna.[6] Jouluna syödään paljon.[10] Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään joulupuurona yleensä riisipuuroa. Joulun leivonnaisia ovat joulutortut ja piparkakut. Joulukinkku on lihansyöjien herkku.[11]
Illalla vierailee joulupukki. Suomessa joulupukki vierailee jo aattoiltana kello neljän ja kymmenen välillä. Ainakin riehakkaiden pikkujoulujen aikaan saatetaan jossain nähdä myös nuuttipukki[12][13]
Suomalaisperäisiä joululauluja ovat esimerkiksi En etsi valtaa loistoa, Kun joulu on, Varpunen jouluaamuna ja Sylvian joululaulu.
Tšekki
muokkaa| |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tšekissä lahjoja tuo Pikkujeesus (tšekiksi Ježíšek) illalla 24. joulukuuta. Yleinen jouluruoka on perunasalaatti karpin kanssa.
Tšekissä ei juhlita pikkujoulua, mutta 6. joulukuuta Pyhä Nikolaus (Mikuláš), paholainen (čert) ja enkeli (anděl) käyvät lapsiperheissä tarkastamassa, ovatko lapset olleet kilttejä.
Venäjä
muokkaa
Venäjällä joulupäivää vietetään Venäjän ortodoksisen kirkon käyttämän juliaanisen kalenterin mukaisesti 25. joulukuuta eli gregoriaanisen kalenterin mukaan 7. tammikuuta. Neuvostoaikana joulu oli kielletty kristillisenä, mutta itsenäisen Venäjän myötä jälkeen jouluperinne elpyi. Nykyään Venäjällä kristillisen joulun aseman on paljolti ottanut uusivuosi Pakkasukkoineen. Pakkasukko kulkee venäläisellä kolmivaljaksella ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Joulupukin kanssa Pakkasukko on vanha ystävä. Kotona uutta vuotta juhlittaessa kutsutaan paljon sukulaisia ja ystäviä pitkille juhlaillalliselle. Kuohuvia maljoja kohotetaan tunneittain siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän kaukoidässä.[14][15]
Yhdysvallat
muokkaa- Pääartikkeli: Joulu Yhdysvalloissa
.jpg)
Yhdysvalloissa joulu alkaa jouluvalmisteluilla yleensä jo marraskuun puolella.[16] Varsinainen juhlapäivä on kuitenkin vain joulupäivä, joka on Yhdysvalloissa kansallinen vapaapäivä.[17] Kunnallisissa kouluissa joululomaa kutsutaan talvilomaksi.[18] Joulunajan katsotaan usein alkavan kiitospäivästä, jonka jälkeinen perjantai on kaupoissa yleisesti alennuspäivä Black Friday eli musta perjantai.[17]
Yhdysvalloissa porojen vetämällä reellä lentävä punanuttuinen joulupukki (engl. Santa Claus) jakaa lahjat savupiipun kautta jouluaaton ja jouluaamun välisenä yönä.[17][16] Pienet lahjat jaetaan takan reunalla riippuviin joulusukkiin ja isommat joulukuusen alle. Lahjat avataan aikaisin joulupäivän aamuna, jonka jälkeen syödään jouluateria.[16] Yhdysvalloissa uskotaan, että joulupukki asuu pohjoisnavalla.[19] Jouluaterialla syödään lihaa, perunoita ja vihanneksia.[17]
Lähteet
muokkaa- ↑ Joulun käsikirja, s. 38.
- ↑ Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 19. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
- ↑ Almanakka vuodeksi 2010 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 4 (luettelo Suomalaisen kalenterin juhlapäivät) ja 28 (joulukuun aukeama, 24.12. merkitty arkipäiväksi). Helsingin yliopisto/ Ajasto, 2009. ISSN 1239-1654.
- ↑ Hartikainen, Erkki: Joulu ja talvipäivän seisaus dlc.fi. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 24.12.2010.
- ↑ a b c Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.
- ↑ a b Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – jouluperinteet 14.11.2007. Plaza.fi. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 6.12.2009.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 189. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
- ↑ Koristeellinen joulu on vielä nuori Yle. 22.12.2010 / Päivitetty 25.4.2012. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ Joulun esine – olkipukki Joulukuu 2004. Satakunnan museo. Arkistoitu 7.11.2007. Viitattu 6.12.2009.
- ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 96. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 193.
- ↑ Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999.
- ↑ Dobrowolski, Taneli: Joulunviettoa Venäjällä Rusgate. Viitattu 25.12.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ded Moroz eli Pakkasukko Venäjällä Tunturisuden joulusivut. Viitattu 25.12.2010.
- ↑ a b c Joulu USA:ssa Iltalehti. 16.12.2004. Arkistoitu 29.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ a b c d Lehkonen, Jenna: Tuttu elokuvista ja tv-sarjoista – tällainen on amerikkalainen joulu Rantapallo. 24.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ Saarikoski, Laura: Yhdysvalloissa juutalaisten joulupöytä täyttyy kiinalaisesta ruuasta Helsingin Sanomat. 24.12.2015. Viitattu 28.12.2016.
- ↑ Saarikoski, Laura & Tatlow, Dermot: Yhdysvalloissa jouluun voi kuulua kirahvi ja Eiffel-torni (tilaajille) Helsingin Sanomat. 20.12.2014. Viitattu 28.12.2016.