Jevgeni Baratynski

Jevgeni Baratynski

Jevgeni Abramovitš Baratynski, myös Boratynski[1] (ven. Евгений Абрамович Баратынский; 2. maaliskuuta (J: 19. helmikuuta) 1800 Maran kylä lähellä Tambovia, Venäjä11. heinäkuuta (J: 29. kesäkuuta) 1844 Napoli) oli venäläinen runoilija. Hän tuli tunnetuksi elegioillaan, joita ylistivät muiden muassa Aleksandr Puškin ja myöhemmin Anna Ahmatova. Hän vietti 1820-luvulla pitkän ajanjakson venäläisten joukkojen palveluksessa Suomessa. Hän lähti vuonna 1843 perheensä kanssa matkustelemaan ulkomaille, mutta kuoli äkillisesti Napolissa heinäkuussa 1844. Perhe oli saapunut Italiaan saman vuoden huhtikuussa.

Baratynski on kirjoittanut paitsi kauniita elegisiä runoja, muun muassa isomman runoelman Eda. Sen sankaritar on suomalainen nainen, samoin kuin koko toiminta on sijoitettu Suomeen, jossa Baratynski jonkinlaisessa karkotustilassa palveli aliupseerina. Hän on innostuksella kuvannut runoissaan maamme luontoa.[2]

Baratynskin runoja on suomentanut Lauri Kemiläinen. Niitä on julkaistu antologiassa Venäjän runotar.[3]

Suomennetut runotMuokkaa

Suom. Lauri Kemiläinen
  • Suomi.
  • Koski.
  • Lähtö.
  • Aurora Stjernvallille.
  • Eda (epilogi).
  • Kuolema.
  • Viimeinen runoilija.
Suom. Osku Velho[4]
  • Sun suudelmasi...

LähteetMuokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1031
  2. Baratynskij, Jevgeni, Tietosanakirja osa 1, palsta 855, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
  3. V. Kiparsky & Lauri Viljanen, Venäjän runotar, Helsinki Otava 1946. – 2. p. Ntamo 2013 ISBN 978-952-215-457-6 (näköisp.) Lähde: Runotietokanta. Lahti
  4. : Umpimähkään. Porvoo, WSOY, 1922.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.