HMS Afridi (F07)

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston toisen maailmansodan Tribal-luokan hävittäjästä. Ensimmäisen maailmansodan Tribal-luokan hävittäjästä kertoo artikkeli HMS Afridi.

HMS Afridi (viirinumerot L07 ja tammikuusta 1939 alkaen F07) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Tribal-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

HMS Afridi
HMS Afridi
HMS Afridi
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers-Armstrong, Newcastle-on-Tyne
Kölinlasku 9. kesäkuuta 1936
Laskettu vesille 8. kesäkuuta 1937
Palveluskäyttöön 3. toukokuuta 1938
Palveluskäytöstä uponnut 3. toukokuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 1 850 t (standardi)
2 520 t (max)
Pituus 115 m
Leveys 11,1 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 44 000 hv
Nopeus 36 solmua (67 km/h)
Miehistöä 190
Aseistus 8 × QF 4,7" Mk XII -tykkiä kaksiputkisina CP Mk XIX -asennuksina
1 × QF 2 naulan ilmatorjuntatykki neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk II -ilmatorjuntakonekivääriä
4 × 21" (533 mm) torpedoputkea
2 × syvyyspomminheitintä

ValmistusMuokkaa

Alus tilattiin 10. maaliskuuta 1936 vuoden 1935 laivasto-ohjelmassa Newcastle-upon-Tynestä Vickers Armstrongilta, missä köli laskettiin 9. kesäkuuta 1936. Alus laskettiin vesille 8. kesäkuuta 1937 kumminaan Lady Foster ja otettiin palvelukseen 3. toukokuuta 1938. Valmistuskustannukset olivat 341 462 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]

PalvelusMuokkaa

Alus määrättiin 29. huhtikuuta 1938 liitettäväksi Välimeren laivaston 1. Tribal-hävittäjälaivueeseen. Aluksen valmistuttua ja koeajojen päätyttyä se siirrettiin Portlandiin täydennettäväksi ja aloittamaan laivueupseerin johdolla koulutuksen. Alus lähti koulutuksen päätyttyä Maltalle, jonne se saapui 3. kesäkuuta liittyen laivueeseensa. Heinäkuussa se määrättiin Espanjan rannikonvalvontaan, jonka aikana se vieraili Barcelonassa ja Marseillessa ennen paluutaan Maltalle.[1]

Elokuussa alus osallistui Välimeren laivaston mukana harjoitukseen ja vieraili Kreikan satamissa. Alus lähti syyskuussa risteilijä HMS Devonshiren ja hävittäjä HMS Cossackin kanssa Istanbuliin, josta alukset jatkoivat matkaansa Aleksandriaan. Alus vieraili 24. lokakuuta Kyproksella, mistä se palasi Maltalle. Alus saapui 9. marraskuuta Maltalle, jossa se siirrettiin telakalle huollettavaksi palaten 17. joulukuuta palvelukseen.[1]

Vuoden 1939 alussa alus oli edelleen Välimeren laivastossa osallistuen muun muassa sotaharjoituksiin sekä laivastovierailuihin alueen satamiin. Alus kolaroi risteilijä HMS Penelopen kanssa ja siirrettiin Maltalle korjattavaksi. Huhtikuussa palvelukseen palatessaan alus siirrettiin laivuetovereineen 4. hävittäjälaivueeseen, jolloin se samalla sai uuden viirinumeron. Alus vieraili 26. toukokuuta Mersa Matruhissa HMS Gurkhan kanssa. Kesä-heinäkuussa se vieraili muun muassa Kreikan satamissa.[1]

Elokuussa alus osallistui laivaston mukana Egeanmerellä pidettyihin sotaharjoituksiin, mistä se palasi 18. elokuuta Aleksandriaan. Harjoituksen aikana oli hävittäjäviirikön sodanajan sijoituspaikaksi määrätty Punainen meri.[1]

Toinen maailmansotaMuokkaa

Afridi lähti 2. syyskuuta sisaralustensa HMS Sikhin, Gurkhan ja HMS Mohawkin Suezin kanavan kautta Punaiselle merelle valvontatehtäviin. Osaston tehtävänä oli valvoa Punaisen meren satamiin sijoitettuja Italian laivaston aluksia. Alus vapautettiin 10. syyskuuta tehtävästä, jolloin se palasi Aleksandriaan.[1]

Alus lähti Maltan ja Gibraltarin kautta Britteinsaarille Humberin osastoon Imminghamiin valvomaan Pohjanmerta. Marraskuussa alus liittyi osastoon, joka oli muodostettu 2. risteilijäviiriköstä sekä 7. hävittäjälaivueesta estämään Saksan laivaston pääsy Atlantille. Alus siirrettiin ennen kuun loppua edelleen Rosythiin, jolloin sen tehtäviin lisättiin Norjaan matkaavien saattueiden suojaaminen.[1]

Aluksen propulsiojärjestelmässä todettiin ongelma, minkä seurauksena se määrättiin telakalle. Alus siirtyi 16. tammikuuta West Hartlepooliin, jossa se otettiin seuraavana päivänä telakalle. Alus aloitti 19. maaliskuuta koeajot, joiden päätyttyä se palasi laivueeseensa. Alus suojasi 7. huhtikuuta laivueen mukana HMS Galateaa etsittäessä Pohjanmereltä Saksan laivastoa. Laivue suojasi pari päivää myöhemmin Bergeniin matkannutta maihinnousuosastoa. Operaatio kuitenkin peruutettiin ennen sen toteuttamista.[1]

Alus oli 10. huhtikuuta täydennettävänä Scapa Flowssa ja seuraavana päivänä se suojasi laivueen mukana risteilijäosaston Norjan rannikolle. Alus määrättiin 13. huhtikuuta tukemaan Namsoksen maihinnousua (operaatio Henry). Alus liittyi 14. huhtikuuta risteilijöihin, jotka tankkasivat aluksen. Seuraavana päivänä alus odotti Kyan majakalla joukkojenkuljetussaattuetta, jonka mukana saapui Namsokseen siirrettäviä joukkoja (operaatio Maurice). Se saapui 16. huhtikuuta Lillesjonaan joukkojenkuljetusalusten mukana, missä se avusti joukkojen siirtoa maihin. Alus suojasi 17. huhtikuuta laivueensa kanssa risteilijä HMS Curlewin ja kuljetusalus Chobryn Namsokseen. Osasto joutui ilmahyökkäyksiin. Seuraavana päivänä alus siirtyi HMS Nubianin kanssa kotimaahan.[1]

Alus suojasi 26. huhtikuuta HMS Witheringtonin ja HMS Amazonin kanssa huoltosaattuetta Andalsnesiin. Seuraavana päivänä saattue joutui useaan kertaan ilmahyökkäykseen. Alus määrättiin 28. huhtikuuta liittymään Namsoksen edustalla olevaan laivasto-osastoon tukemaan maajoukkoja. Alus määrättiin tukemaan 1. toukokuuta joukkojen evakuointia Namsoksesta. Alukselle nousi seuraavana päivänä Royal Lincolnshire rykmentti, joka kuljetettiin Ranskan laivaston tukilaivalle Kantaralle pois kuljetettavaksi. Sille nousi 3. toukokuuta Hallamshiren (Sheffield) pataljoona York and Lancaster rykmentistä. Alus tuhosi maihin hylätyt ajoneuvot ja varastot tykkitulella ennen poistumistaan satamasta.[1]

Alus poistui alueelta tehtävänään suojata poistuvia joukkojenkuljetusaluksia. Osasto joutui aamulla kello 8 Saksan ilmavoimien Junkers Ju 87 ja Ju 88 -koneiden hyökkäykseen, jolloin Ranskan laivaston hävittäjä Bisoniin osui aiheuttaen etummaisen ammusvaraston räjähtämisen. Aluksen miehistö pelasti HMS Grenaden miehistön kanssa vaurioituneen ranskalaisaluksen eloonjääneet, minkä jälkeen tuhoontuomittu alus upotettiin tykkitulella. Hyökkäystä seurasi vielä kaksi, mutta ne eivät aiheuttaneet merkittäviä vaurioita.[1][2]

Iltapäivällä Ju 87 koneet hyökkäsivät uudelleen, jolloin Afridi joutui samanaikaisesti kahden koneen maaliksi. Alukselle ei jäänyt mahdollisuutta väistää, jolloin yksi pommi osui kattilahuone No 1:een sytyttäen raivoisan tulipalon ja toinen pommi osui oikeaan kylkeen juuri sillan eteen. HMS Imperial ja HMS Griffin siirtyivät aluksen viereen avustamaan pelastustyössä. Vaurioitunut alus upposi nopeasti keulaedellä vieden mukanaan 49 miehistönjäsentä, 30 ranskalaisaluksesta pelastettua ja 13 maavoimien miestä.[2][1]

PäällikötMuokkaa

Aluksen päälliköinä olivat:

  • George Hector Creswell, DSC - 1. tammikuuta 1940
  • Philip Louis Vian 1. tammikuuta - 18. tammikuuta 1940
  • Robert St. Vincent Sherbrooke 18. tammikuuta - maaliskuu 1940
  • Philip Louis Vian maaliskuu - 3. toukokuuta 1940

LähteetMuokkaa

  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa