HMS Zulu (F18)

Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta Tribal-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Zulu.

HMS Zulu (viirinumerot L18 ja joulukuusta 1938 F18) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Tribal-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

HMS Zulu
HMS Zulu
HMS Zulu
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Alexander Stephen and Sons, Govan
Kölinlasku 10. elokuuta 1936
Laskettu vesille 23. syyskuuta 1937
Palveluskäyttöön 7. syyskuuta 1938
Palveluskäytöstä uponnut 14. syyskuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 1850 t (kuiva)
2520 t (max)
Pituus 115 m
Leveys 11,1 m
Syväys 2,7 m
Koneteho 44000 hv
Nopeus 36 solmua (67 km/h)
Miehistöä 190
Aseistus 4 4,7"/L45 (120 mm) QF Mk XII tykkiä kaksiputkisena CP Mk XIX asennuksena
1 kaksinaulainen ilmatorjuntatykki neliputkisena Mk VII asennuksena
2 0,5" Vickers Mk II nelipiippuista konekivääriä
4 21" (533 mm) torpedoputkea Mk IX
2 syvyyspomminheittäjää

Alus tilattiin 10. maaliskuuta 1935 Alexander Stephen and Sonsilta Govanista osana vuoden 1935 laivasto-ohjelmaa. Alus valmistui 7. syyskuuta 1938, jolloin sen valmistuskustannukset olivat 351135 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä. Aluksen valmistuminen viivästyi tykkitornien toimitusten myöhästymisen vuoksi.[1]

PalvelusMuokkaa

HMS Zulu liitettiin palvelukseen otettaessa Välimeren laivastoon 2. Tribal hävittäjälaivueeseen. Aluksen hyväksyntätestaus päättyi syys-lokakuun vaihteessa, jolloin se siirtyi Portlandiin. Portlandissa aluksella tehtiin lisää koeajoja, jotka päättyivät marraskuussa. Alus siirrettiin koulutukseen, jonka päätyttyä se aloitti matkan Välimerelle. Se liittyi 18. marraskuuta laivueeseensa Maltalla.[1]

HMS Zulu osallistui laivaston harjoituksiin sekä erilaisiin partiointimatkoihin. Alus vieraili 5. huhtikuuta 1939 Palmassa.[1]

Toinen maailmansotaMuokkaa

Toisen maailmansodan alkaessa HMS Zulu määrättiin palaamaan kotimaahan, jossa se liitettäisiin Kotilaivastoon. Alus siirtyi lokakuussa uuteen kotisatamaansa aloittaen Pohjanmeren valvonnan.[1]

HMS Zulu siirrettiin 5. joulukuuta Rosythiin telakalle turbiineissa havaittujen ongelmien vuoksi. Alus siirrettiin Leithiin telakalle antimagneettisuuslaitteiston asentamisen vuoksi sekä turbiinikorjausten jatkamiseksi. Alus aloitti koeajot maaliskuussa, minkä jälkeen se palasi palvelukseen 4. Hävittäjälaivueeseen. Alus määrättiin suojaamaan HMS Galateaa ja HMS Auroraa muodostettaessa Rosythiin iskuosasto.[1]

HMS Zulu osallistui Norjan taisteluihin suojaten laivaston raskaita yksiköitä, minkä jälkeen sen palvelus jatkui raskaiden yksiköiden suojaamisella. Alus siirrettiin 29. heinäkuuta 1940 Swan Hunterin telakalle Newcastleen.[1]

HMS Zulu palasi palvelukseen 9. elokuuta. Alus laukaisi 30. elokuuta akustisen miinan, mikä aiheutti sille suuria rakenteellisia vaurioita. Alus siirrettiin lokakuussa Forthiin telakalle korjattavaksi.[1]

HMS Zulu palasi palvelukseen 18. tammikuuta 1941, minkä jälkeen se palasi laivaston suojueeseen. Alus irrotettiin maaliskuussa tehtävästään suojaamaan miinalaivoja.[1]

HMS Zulu suojasi 11. maaliskuuta yhdessä HMS Cossackin kanssa apumiinalaivoja HMS Agamemnon, HMS Port Quebec, HMS Menestheus ja HMS Southern Prince rakennettaessa pohjoista sulkua operaatiossa SN68B.[1]

HMS Zulu palasi miinoitustehtävän jälkeen suojaustehtäväänsä Kotilaivastoon, kunnes siirrettiin 22. toukokuuta Atlantin saattueiden suojaamiseen. Alus liitettiin saattueen WS8B paikallissuojaukseen. Se erkani 26. toukokuuta saattueesta taistelulaiva HMS King George V:n kanssa etsimään Saksan laivaston taistelulaiva Bismarckia. Alus suoritti 27. toukokuuta torpedohyökkäyksen Bismarckia vastaan yhdessä 4. Hävittäjälaivueen alusten kanssa.[1]

HMS Zulu liitettiin 3. kesäkuuta saattueen WS9A paikallissuojaukseen. Alus erkani 7. kesäkuuta saattueesta palaten Clydeen, josta se siirrettiin 10. kesäkuuta Falmouthiin telakalle voimansiirto-ongelmien vuoksi. Se otettiin 12. kesäkuuta telakalle korjattavaksi.[1]

HMS Zulu palasi palvelukseen elokuussa, jolloin se samalla määrättiin siirtymään Välimerelle. Alus liittyi 31. elokuuta saattueen WS11 paikallissuojaukseen. Se erkani saattueesta 2. syyskuuta palaten Clydeen. Alus suojasi 5. syyskuuta apumiinalaivoja HMS Menestheus, HMS Port Quebec ja HMS Southern Prince pohjoisen miinasulun täydentämiseksi operaatiossa SN5A.[1]

HMS Zulu liittyi 10. syyskuuta Gibraltarilla Force H:hon. Alus suojasi 13. syyskuuta yhdessä HMS Gurkhan, HMS Lancen ja HMS Livelyn kanssa taistelulaiva HMS Nelsonia ja lentotukialus HMS Ark Royalia muodostaen Force B:n Maltan lentokoneiden täydennysoperaatiossa Style II. Alus osallistui operaatio Halberdiin Force X:ssä suojaten risteilijöitä.[1]

HMS Zulu osallistui 16. lokakuuta Maltan lentokoneiden täydennysoperaatio Callboyhin ja 10. marraskuuta Perpetual I:een. Alus irrotettiin 12. lokakuuta saattamaan taistelulaiva HMS Malaya Gibraltarille sen jälkeen kuin HMS Ark Royal oli torpedoitu. Se palasi avustamaan HMS Laforeytä pelastustehtävässä. Alus palasi 14. marraskuuta Gibraltarille HMS Ark Royalin upottua hinattaessa.[1]

HMS Zulu siirrettiin joulukuussa Välimeren laivaston 22. Hävittäjälaivueeseen Aleksandriaan. Alus suojasi 4. tammikuuta 1942 tankkeri Glengylen matkan Maltalle sekä paluumatkallaan HMS Breconshiren matkan Aleksandriaan operaatiossa MF2. Alus liitettiin 8. tammikuuta Force K:hon Maltalle, minkä mukana se suojasi saattueiden WS8A ja WS8B loppumatkan Maltalle operaatiossa MF3. Alus suojasi 25. tammikuuta yhdessä risteilijä HMS Penelopen sekä hävittäjien HMS Maorin, HMS Lancen, HMS Legionin ja HMS Livelyn kanssa Glengylen ja moottorialus Rowallan Castlen matkan Aleksandriaan.[1]

HMS Zulu palasi 26. tammikuuta Maltalle operaatio MF4:ssä suojatun saattueen mukana. Alus partioi 7. helmikuuta yhdessä HMS Livelyn kanssa tehtävänään akselivaltojen huoltokuljetusten häirintä, kun ne upottivat kaksi rahtialusta Sisilian länsipuolella.[1]

HMS Zulu suojasi 13. helmikuuta saattuetta ME10 Aleksandriaan ja seuraavana päivänä saattuetta MW9 Aleksandriasta Maltalle. Alus siirrettiin 20. helmikuuta Välimeren laivastoon.[1]

HMS Zulu osallistui 9. maaliskuuta torpedohyökkäyksessä vaurioituneen Italian laivaston risteilijän tuloksettomaan etsimiseen sekä Saksan laivaston sukellusveneen U-565 torpedoiman risteilijä HMS Naiadin miehistön pelastamiseen 11. maaliskuuta. Alus suojasi 20. maaliskuuta saattuetta MW10 Aleksandriasta Maltalle. Se osallistui 22. maaliskuuta Sirtenlahden toiseen taisteluun, jonka aikana merenkäynti ja suuri nopeus aiheuttivat alukselle rakenteellisia vaurioita.[1]

HMS Zulu oli huhtikuun Aleksandriassa telakalla palaten palvelukseen vasta toukokuussa. Alus suojasi 12 kesäkuuta operaatio Vigorousin saattueita. Saattue joutui jatkuviin ilmahyökkäyksiin 14. kesäkuuta alkaen sekä pinta-alusten ahdistelemaksi. Operaatio peruutettiin 15. kesäkuuta, minkä jälkeen jäljellä olevat alukset palasivat Aleksandriaan.[1]

HMS Zulu siirrettiin 30. kesäkuuta HMS Sikhin, HMS Croomen ja HMS Tetcottin kanssa tukemaan maavoimia Syyrian rannikolle operaatio Exporterissa. Alus osallistui 4. elokuuta Syyrian rannikolla sukellusvene U-372:n upottamiseen. Se palasi syyskuussa Aleksandriaan.[1]

HMS Zulu määrättiin Tobrukin maihinnousuoperaatioon Agreementiin. Alukseen nousi 11. syyskuuta Kuninkaallisen merijalkaväen miehiä kuljetettavaksi Tobrukiin. Maihinnousuosasto joutui 14. syyskuuta rannikkotykistön maaliksi, jolloin HMS Sikh vaurioitui pahoin. HMS Zulu otti vaurioituneen aluksen hinaukseen, mutta se upposi hinattaessa. Osasto joutui ilmahyökkäykseen, jolloin ilmatorjuntaristeilijä HMS Coventry vaurioitui niin pahoin, että HMS Zulu määrättiin upottamaan se. Ilmahyökkäyksen uudistuessa HMS Zulu vaurioitui, jolloin saattuehävittäjä HMS Hursley otti sen hinaukseen.

HMS Zulu upposi hinauksessa matkalla Aleksandriaan. Ilmahyökkäyksessä ja aluksen upotessa sai surmansa kaksitoista miehistönjäsentä, 24 miestä katosi ja yksi haavoittui.[1]

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Zulu (F18).
  • English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa