Avaa päävalikko

HIFK Fotboll

helsinkiläisen urheiluseura HIFK:n jalkapallojaosto
(Ohjattu sivulta HIFK (jalkapallo))

HIFK Fotboll (Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors) on helsinkiläisen urheiluseura HIFK:n jalkapallojaosto, jonka miesten edustusjoukkue pelaa kaudella 2019 Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa. HIFK on perustettu 1897 ja seuran jalkapallojaos syksyllä 1907. Kotiottelunsa HIFK pelaa Töölössä Telia 5G Areenalla. Seuran tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen[1], ja ne löytyvät peliasustakin: paita on punainen, housut valkoiset ja sukat mustat, kakkosasu on kokovalkoinen[2]. Seuran tunnuksiin kuuluvat kilven lisäksi joukkueen pelipaidasta tunnettu nelisakarainen tähti, josta juontaa joukkueen lempinimi "tähtirinnat" (ruots. "de stjärnprydda").

HIFK
HIFK-Jalkapallo.svg
Koko nimi Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors
Lempinimet Tähtirinnat
De stjärnprydda
Punapaidat
Rödtröjorna
Stadin kingit
Stadens stolthet
Kaunein kaikista
Perustettu 1897 (seura)
1907 (jalkapallojaosto)
Kaupunki Helsinki
Kenttä Telia 5G -areena
– kapasiteetti 10 770
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Suomi Christoffer Perret
Päävalmentaja Norja Tor Thodesen
Kotipeliasu
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja
Kultaa Kultaa 1930, 1931, 1933, 1937, 1947, 1959, 1961
Hopeaa Hopeaa 1909, 1912, 1928, 1929, 1934, 1935, 1971
Pronssia Pronssia 1932, 1936, 1958, 1970
Suomen Cup
Hopeaa Hopeaa 1959

HIFK pelasi aikoinaan 29 kautta SM-sarjassa (1930–1972) ja voitti seitsemän Suomen mestaruutta. Uudelleen se pelasi suomalaisen jalkapalloilun korkeimmalla sarjatasolla kausina 2015–2017.

HistoriaMuokkaa

Idrottsföreningen Kamraterna, Helsingfors perustettiin 15. lokakuuta vuonna 1897 Georges Doubitskyn toimesta. Doubitsky oli tuolloin 15-vuotias Svenska Reallyceumin oppilas Helsingissä. Seuran alkuvuosina HIFK:n lajit olivat jalkapallo, jääpallo sekä yleisurheilu. Jalkapallojaosto on perustettu vuonna 1907, samana vuonna kuin Suomen Palloliitto sekä paikallisvastustaja Helsingin Jalkapalloklubi perustettiin. Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HIFK pelasi Kaisaniemen kentällä 17. toukokuuta vuonna 1908, ja voitti lukemin 2-1 Unitaksen.

Alkuvuosinaan HIFK sijoittui toiseksi SM-kilpailussa (joka oli tuolloin cup-muotoinen kilpailu) vuosina 1909, 1912, 1928 ja 1929.[3] Tämän lisäksi vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa kilpaillut ja neljänneksi sijoittunut Suomen jalkapallomaajoukkue koostui lähinnä HIFK:n ja HJK:n pelaajista.

HIFK voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen mestaruutensa vuonna 1930. Samalla vuosikymmenellä HIFK voitti mestaruuden vielä kolmesti vuosina 1931, 1933 ja 1937. Näiden neljän mestaruuden lisäksi HIFK on voittanut mestaruuden vuosina 19471959 ja 1961. Kaiken kaikkiaan HIFK on voittanut yhteensä seitsemän jalkapallon Suomen mestaruutta.

HIFK oli yksi Suomen menestyneimpiä jalkapalloseuroja 1970-luvulle tultaessa. HIFK putosi kuitenkin pettymyskauden 1972 päätteeksi mestaruussarjasta. Tuon jälkeen joukkue pelasi pitkään alempia sarjoja, pelaten jopa huonoimmillaan Nelosdivarissa vuosina 1980–83 ja 2003–05. Pääsarjatasolle HIFK palasi 42 vuoden jälkeen, kun HIFK nousi kauden 2014 päätteeksi Veikkausliigaan.

Vuodesta 1930 lähtien HIFK on pelannut yhteensä 29 kautta mestaruussarjassa (korkeimmalla sarjatasolla), 18 kautta toiseksi korkeimmalla ja 18 kautta kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. HIFK:n paras jakso ennen kautta 2014 ajoittui vuosille 1999–2002, kun se pelasi Ykköstä. Loppujen lopuksi joukkue ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, ja HIFK luopui sarjapaikastaan kauden 2003 alla. Tämän jälkeen Nelosessa pelannut reservijoukkue nousi seuran edustusjoukkueeksi. HIFK teki kuitenkin paluuta takaisin Ykköseen, pelaten sarjatasolla seuraavaksi vuosina 2011 ja 2012, mutta pudoten kauden 2012 päätteeksi Kakkoseen. HIFK kiinnitti päävalmentajakseen uudelleen Jani Honkavaaran, joka oli johdattanut HIFK:n Ykköseen kaudeksi 2011. HIFK nousi kauden 2013 päätteeksi takaisin Ykköseen peitottuaan nousukarsinnassa kemiläisen PS Kemin. Kausi 2014 Ykkösessä oli sekin menestyksekäs, kun HIFK kiri viimeisellä kierroksella sarjan voittoon ja nousi Veikkausliigaan.

Nousun varmistuttua HIFK ilmoitti pelaavansa kotiottelunsa Veikkausliigassa Sonera Stadiumilla, paikallisvastustaja HJK:n kotikentällä. Joulukuussa 2014 HIFK käynnisti joukkorahoituskampanjan Invesdorin avustamana. HIFK pyrki keräämään annista 250 000 – 400 000 euroa myymällä osakkeita 189,70 euron kappalehintaan. Osakkeen hinta tuli seuran perustamisvuodesta. Seuran toimitusjohtaja René Östermanin mukaan HIFK oli ennen Veikkausliiga-kautta rahoituksen tarpeessa ja joukkorahoitus antoi seuran kannattajille käytännöllisimmän tien ryhtyä seuran omistajaksi. Kampanja päättyi onnistuneesti ja HIFK keräsi 345 823 euroa yhteensä 786 sijoittajalta.

HIFK oli pelannut divisioonaottelujaan Töölön Pallokentällä ja Brahenkentällä, mutta siirtyi liiganousun myötä jakamaan Sonera Stadiumin yhdessä HJK:n kanssa. Veikkausliigan kaudella 2015 HIFK esiintyi kokonaan suomalaisella joukkueella, joka pysytteli koko kauden putoamisviivan yläpuolella sijoittuen lopulta seitsemänneksi. Eniten maaleja teki yhdeksästi onnistunut Pekka Sihvola.[4] Kauden 2017 päätteeksi HIFK hävisi kaksiosaisessa Veikkausliigan karsinnassa FC Hongalle ja putosi Ykköseen.[5]

Ykkösen kaudelle 2018 HIFK nimesi päävalmentajakseen yksivuotisella sopimuksella Teemu Kankkusen.[6] Kankkunen onnistui johtamaan joukkonsa Ykkösen mestariksi ja HIFK nousi sen myötä takaisin Veikkausliigaan kaudeksi 2019, vuoden tauon jälkeen.

Vuoden 2019 toukokuussa Lontoossa asuva kiinalainen liikemies Jin "Lucas" Chang osti 51,9 %:n enemmistön HIFK:n osakkeista.[7]

KannattajatMuokkaa

 
HIFK Fotbollin kannattajia fanipäädyssä kesällä 2017.

HIFK:n kannattajaryhmä Stadin Kingit pitää perustamisajankohtanaan kesäkuuta 2001.[8] Yhdistysrekisteriin Stadin Kingit ry. rekisteröitiin 7. helmikuuta 2006, ja yhdistys lakkautettiin rekisteristä 29. marraskuuta samana vuonna.[9]

HIFK:ssa kapteenina toiminut Jukka Halme on todennut seuran kannattajien olevan ”mieletön vahvuus meille”, ja että joukkue ja fanit ovat kuin yhtä perhettä.[10] Halme kuitenkin myös sanoi vuonna 2019, että on ”aika vastenmielistä” että HIFK:n fanikatsomossa on ollut mukana pahoinpitelystä tuomittu uusnatsi. Halmeen mielestä ei myöskään kuulostanut ”kovin hyvältä”, kun HIFK:n fanikatsomosta oli aiemmilla kausilla huudettu homo-huutoa vastustajan maalivahdille.[11]

HIFK:n ja sen paikallisvastustaja HJK:n kohtaamiset tunnetaan Stadin derbyinä. Aikoinaan joukkueiden välistä vastakkainasettelua kasvatti vahvat seuraidentiteetit, sillä HIFK tunnettiin ruotsinkielisten seurana ja HJK suomenkielisten seurana.[12] Toinen perinteinen kilpakumppani on niin ikään helsinkiläinen Kiffen, jonka kanssa pelatuista kohtaamisista käytetään nimitystä Klassikern (suom. Klassikko). Kilpasuhteiden taustalla on se, että vaikka molemmat olivat aikoinaan porvarillisia suomenruotsalaisia seuroja, Kiffen suuntautui hieman HIFK:ta enemmän työväestön suuntaan ja otti HIFK:ta kärkkäämmin mukaan myös suomenkielisiä henkilöitä.[13]

Toukokuussa 2015 parikymmentä HIFK-kannattajaa pahoinpiteli Tampereen Tammelan stadionilla järjestysmiehiä, joista osa oli naisia.[14] HIFK antoi väkivaltaisesti käyttäytyneille katsojille porttikieltoja otteluihinsa.[15] Neljälle miehelle luettiin lokakuussa 2017 Tampereella syyte toukokuussa 2015 pelatussa Ilves-ottelussa tapahtuneista järjestyksenvalvojien pahoinpitelyistä. Syyttäjä vaati kolmelle miehelle ehdotonta vankeusrangaistusta ja yhdelle ehdollista. Koventamisperusteena oli se, että osalla miehistä oli taustalla rankka rikosmenneisyys.[16] 8. marraskuuta neljä HIFK:n kannattajaa tuomittiin tapahtuneesta vankeusrangaistuksiin. Yksi miehistä tuomittiin 50 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, kolme muuta kannattajaa 3–4 kuukauden mittaisiin ehdollisiin rangaistuksiin.[17]

Pelaajat ja valmentajatMuokkaa

Edustusjoukkue 2019Muokkaa

Päivitetty 23. elokuuta 2019.[18]

Nro Paikka Pelaaja
4 P   Hannu Patronen (Kapteeni)
6 K   Riku Selander
7 K   Joel Mattsson
8 K   Jukka Halme
9 H   Luís Henrique
10 K   Xhevdet Gela
11 H   Hussein Mohamed
12 M   Daniel Kollar
13 H   Jakob Dunsby (lainalla Sandefjordista)
14 H   Erikson Carlos
15 P   Macario Hing-Glover
16 P   Tino Palmasto
17 K   Jani Bäckman
18 P   Matias Hänninen
19 H   Kevin Larsson
Nro Paikka Pelaaja
20 P   Hassan Sesay
22 H   Elsaid Maher
23 H   Nikolas Saira
24 P   Tero Mäntylä
27 H   Sakari Tukiainen
28 K   Jabar Sharza
29 K   Thais Damgaard (lainalla Vejlestä)
30 M   Martti Puolakainen
33 K   Robert Kakeeto (lainalla Aalborgista)
34 P   Tuukka Andberg
35 M   Atte Otronen
50 K   Toró
77 M   Arnold Origi
80 K   Samuel Haglund
99 H   Njazi Kuqi

JoukkueenjohtoMuokkaa

[19]

  • Päävalmentaja:   Tor Thodesen
  • Valmentaja:   Teemu Kankkunen
  • Maalivahtivalmentaja:   Petri Pyhältö
  • Fysiikkavalmentaja:   Risto-Matti Toivonen
  • Joukkueenjohtaja:   Olli Orvasto
  • Huoltaja:   Ludovic Thuné
  • Lääkäri:   Aapo Haavisto
  • Lääkäri:   Jammu Öunap
  • Urheilutoimenjohtaja:   Mika Lönnström
  • Joukkueenjohtaja:   Joona Haavisto
  • Kehon ja terveydenhuoltaja:   Piia Sinervo

Entisiä pelaajiaMuokkaa

Merkittävät vuodetMuokkaa

Seuran ja sen edustusjoukkueiden historiaaMuokkaa

Reservijoukkueiden historiaaMuokkaa

  • 1999: HIFK/2 perustetaan ja se aloittaa toimintansa alimmalta sarjatasolta eli Seiskasta. Kauden päätteeksi joukkue nousi Kutoseen.[64]
  • 2000: HIFK/2 nousi Vitoseen.[64]
  • 2001: HIFK/2 nousi Neloseen.[64]
  • 2005: HIFK/2 perustetaan jälleen. Tällä kertaa kakkosjoukkue aloitti Kutosessa ja nousi kauden päätteeksi Vitoseen.lähde?
  • 2007: HIFK/2 nousi Neloseen.lähde?
  • 2008: HIFK/2 nousi Kolmoseen ja toimi omien nuorten ponnahduslautana nimellä Akademi.lähde?
  • 2009: HIFK/2 putosi Neloseen ja kauden alussa perustettu HIFK/3 nousi Kutoseen.lähde?
  • 2010: HIFK/2 pelasi Nelosessa ja HIFK/3 nousi Vitoseen.lähde?
  • 2011: HIFK/2 ja HIFK/3 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
  • 2012: HIFK/2 ja HIFK/3 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
  • 2013: HIFK/2 nousi Kolmoseen, HIFK/3 nousi Neloseen. HIFK/4 perustetaan ja se aloitti toimintansa alimmalta sarjatasolta eli Seiskasta[65], nousi Kutoseen.lähde?
  • 2014: HIFK/2, HIFK/3 ja HIFK/4 säilyttivät sarjapaikkansa.lähde?
  • 2017: HIFK/2 nousi Kakkoseen ja HIFK/3 nousi Kolmoseen.lähde?
  • 2018: HIFK/2 putosi Kolmoseen ja HIFK/3 säilytti Kolmosen sarjapaikkansa.

SaavutuksetMuokkaa

  • Suomen-mestaruus: 1930, 1931, 1933, 1937, 1947, 1959, 1961 (7)
  • Suomen-mestaruushopea: 1909, 1912, 1928, 1929, 1934, 1935, 1971 (7)
  • Suomen-mestaruuspronssi: 1932, 1936, 1958, 1970 (4)
  • Suomen Cup-mestaruushopea: 1959 (1)

Muita saavutuksia:

TilastotMuokkaa

Sarjat 1930–2018Muokkaa

Sarjataso Kaudet yht. Kaudet
1.[66] 30 1930–39, 1940/41, 1943/44–45, 1946/47–47/48, 1948–49, 1958–66, 1970–72, 2015–17, 2019
2.[57] 21 1945/46, 1950–57, 1967–69, 1973–74, 1999–2002, 2011–12, 2014, 2018
3.[67] 19 1975–78, 1988–98, 2008–10, 2013
4. 7 1979[68], 1984–87[69], 2006–07
5. 7 1980–83[70], 2003–05

Sarjat ja sijoitukset 2001 alkaenMuokkaa

Kausi Sarja Sija O V T H TM – PM P
2001 Ykkönen (Etelälohko)[57] 6. 27 11 4 12 39 – 39 37
2002 Ykkönen (Etelälohko)[57] 7. 22 6 6 10 27 – 41 24
2003 Nelonen (Helsinki, lohko 1)[71] 5. 22 10 3 9 54 – 50 33
2004 Nelonen (Helsinki, lohko 1)[72] 2. 22 16 0 6 59 – 31 48
2005 Nelonen (Helsinki, lohko 2)[73] 1. 20 18 1 1 83 – 18 55
2006 Kolmonen (Helsinki ja Uusimaa, lohko 3)[74] 2. 22 14 3 5 50 – 29 45
2007 Kolmonen (Helsinki ja Uusimaa, lohko 2)[75] 1. 22 19 1 2 85 – 15 58
2008 Kakkonen (A-lohko)[76] 7. 26 11 5 10 39 – 31 38
2009 Kakkonen (A-lohko)[77] 7. 26 10 6 10 40 – 36 36
2010 Kakkonen (A-lohko)[78] 1. 26 15 6 5 49 – 23 51
2011 Ykkönen[57] 9. 24 8 5 11 26 – 30 29
2012 Ykkönen[57] 10. 27 5 6 16 29 – 54 21
2013 Kakkonen (Itälohko)[79] 1. 27 19 5 3 64 – 22 62
2014 Ykkönen[57] 1. 27 15 5 7 63 – 30 50
2015 Veikkausliiga[80] 7. 33 10 13 10 42 – 42 43
2016 Veikkausliiga[81] 10. 33 8 10 15 35 – 39 34
2017 Veikkausliiga[82] 11. 33 6 11 16 37 – 54 29
2018 Ykkönen[57] 1. 27 16 6 5 47 – 22 54
2019 Veikkausliiga[83] 7. 27 10 9 8 37–34 39

LähteetMuokkaa

  • Björkman, Ingmar: Idrottsföreningen Kamraterna r.f. Helsingfors 1897 – 1997, 100 år för Finlands idrott, 100 vuotta Suomen urheilun hyväksi. , 1997. ISBN 952-90-9066-8.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

ViitteetMuokkaa

  1. yleisiä seurasta HIFK. Viitattu 13.10.2014.
  2. Jalkapallokirja 2014, s. 458. Suomen Palloliitto, 2014.
  3. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 168. Otava, 1970.
  4. Veikkausliigan verkkonäyttely: Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) Urheilumuseo.fi. Viitattu 5.11.2016.
  5. Kuisma, Joonas: Honka palaa Veikkausliigaan! Sihvolan saksipotkutasoitus ei riittänyt Yle.fi. 4.11.2017. Yleisradio. Viitattu 5.11.2017.
  6. Teemu Kankkunen HIFK:n päävalmentajaksi Hifkfotboll.fi. 4.12.2017. HIFK Fotboll. Viitattu 5.12.2017.
  7. HIFK:n uusi omistaja oli hämärän kohun keskellä vain vuosi sitten - bisneskumppani poseerasi vähäpukeisten naisten ja aseiden kanssa, raivostui levinneistä kuvista www.iltalehti.fi. Viitattu 15.5.2019.
  8. Stadin kingit historia Stadin kingit. Viitattu 18.1.2015.
  9. Stadin kingit yhdistysrekisteriin prh. Viitattu 18.1.2015.
  10. Parviainen, Vesa: HIFK-fanit rähinöivät Tampereella - seura tuomitsee jyrkästi 15.5.2015. Iltalehti. Viitattu 14.8.2017.
  11. Virtanen, Ari: Jukka Halmeen maailma romahti IFK:n pudottua liigasta, ja viime talvena tuli taas tyrmäävä taka­isku, kun Stadin kingin kaveri­porukka kaikkosi kopista Helsingin Sanomat. 23.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  12. HJK:n legenda Peltoniemi HIFK:sta: Käyttivät joskus paljon deodoranttia iltasanomat.fi.
  13. Ånäs, Markus: HIFK – Ikuisesti sinun, s. 23–24. Johnny Kniga, 2015. ISBN 978-951-0-41947-2.
  14. HIFK-fanit löivät myös naisia - "poikkeuksellista väkivaltaa" Iltalehti 15.5.2015.
  15. Pilvinen, Sami: HIFK antoi porttikieltoja huligaaneille 15.5.2015. Iltalehti. Viitattu 14.8.2017.
  16. Niiranen, Jussi: Jesse Torniaiselle luettiin syyte pahoinpitelystä jalkapallo-ottelussa – joukko IFK:n faneja hyökkäsi järjestysmiesten kimppuun 25.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.11.2017.
  17. Niiranen, Jussi: Jesse Torniaiselle ja kolmelle muulle HIFK:n futiskannattajalle vankeustuomioita pahoinpitelystä 8.11.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.11.2017.
  18. Edustusjoukkue 2019 HIFK Fotboll. Viitattu 29.7.2019.
  19. Edustusjoukkue - HIFK Fotboll HIFK Fotboll. Viitattu 14.4.2019.
  20. Vuorinen & Kasila s. 41
  21. Vuorinen & Kasila s. 93
  22. Vuorinen & Kasila s. 118
  23. Vuorinen & Kasila s. 121
  24. Vuorinen & Kasila s. 158
  25. Vuorinen & Kasila s. 186
  26. Vuorinen & Kasila s. 187-188
  27. a b Björkman s. 35
  28. Vuorinen & Kasila s. 247
  29. Vuorinen & Kasila s. 302-303
  30. Vuorinen & Kasila s. 380
  31. Björkman s. 11-13
  32. Björkman s. 21
  33. Björkman s. 27
  34. Björkman s. 87
  35. Björkman s. 91
  36. a b c d e f g h i j Lahtinen, Esko S.; Forsblom, Mauri; Heinonen, Markku; Lahtinen, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 362. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
  37. Björkman s. 114
  38. Björkman s. 151
  39. Björkman s. 156
  40. Björkman s. 165
  41. Björkman s. 177
  42. Jalkapallokirja 2014, s. 312. Suomen Palloliitto, 2014.
  43. a b Jalkapallokirja 2014, s. 211. Suomen Palloliitto, 2014.
  44. Björkman s. 186
  45. Björkman s. 197
  46. Björkman s. 205
  47. a b Lahtinen, Esko S.; Forsblom, Mauri; Heinonen, Markku; Lahtinen, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 360. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
  48. Piipponen, Esko; Helikari, Torsti; Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1973, s. 134. Turku: Suomen Palloliitto, 1973.
  49. a b Jalkapallokirja 2014, s. 213. Suomen Palloliitto, 2014.
  50. Björkman s. 210
  51. Björkman s. 211
  52. Björkman s. 219
  53. Björkman s. 230
  54. Björkman s. 231
  55. Björkman s. 241
  56. Björkman s. 250
  57. a b c d e f g h i 2-tason sarjataulukot RSSSF (18.12.-14 Heikki Pietarinen). Viitattu 21.12.2014.
  58. Nelonen L1 Hki 2002 spl. Viitattu 16.1.2015.
  59. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2006, s. 308-309. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2006. ISSN 0787-7188.
  60. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2008, s. 319-320. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2008. ISSN 0787-7188.
  61. cup 2014 6.krs spl. Viitattu 20.1.2015.
  62. Jalkapallokirjat 2001–2014
  63. 11 lisenssiä päätetty Veikkausliiga (22.12.-14). Viitattu 22.12.2014.
  64. a b c HIFK:n nousun takuumies: Johnny Saxberg, HIFK 22.4.11 [vanhentunut linkki]
  65. HIFK/4 perusteilla, HIFK 9.11.12 [vanhentunut linkki]
  66. pääsarjataulukot RSSSF (18.12.-14 Heikki Pitarinen). Viitattu 21.12.2014.
  67. Jalkapallokirjat 1976–79, 89–99, 2009–11 ja 2014
  68. Björkman s. 231
  69. Björkman s. 244, 246, 249, 250
  70. Björkman s. 235, 237, 239, 241
  71. Helsingin piirin tilastot 2003 web.archive.org.
  72. Helsingin piirin tilastot 2004 web.archive.org.
  73. Helsingin piirin tilastot web.archive.org.
  74. 4-tason sarjataulukot 06 RSSSF (26.10.-06). Viitattu 21.12.2014.
  75. 4-tason sarjataulukot 07 Hki SPL Hgin piiri. Viitattu 21.12.2014.
  76. Soininen, Heidi; Tamminen, Juha: Jalkapallokirja 2009, s. 309. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2009. ISSN 0787-7188.
  77. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010, s. 313. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  78. Soininen, Heidi; Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2011, s. 311. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
  79. Jalkapallokirja 2014, s. 301. Suomen Palloliitto, 2014.
  80. Joukkuetilastot 2015 Veikkausliiga.com. Viitattu 25.10.2015.
  81. Joukkuetilastot 2016 Veikkausliiga.com. Viitattu 31.10.2016.
  82. Joukkuetilastot 2017 Veikkausliiga.com. Veikkausliiga. Viitattu 31.10.2017.
  83. Joukkuetilastot 2019 Veikkausliiga.com. Veikkausliiga. Viitattu 19.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa