FIA World Endurance Championship

kansainvälinen autourheilusarja

FIA World Endurance Championship (lyhenteeltään FIA WEC) on kansainvälinen autourheilusarja, joka perustettiin vuonna 2012 korvaamaan Intercontinental Le Mans Cup -sarja.

FIA World Endurance Championship

Nykyinen kausi FIA World Endurance Championship -kausi 2024

Järjestäjä FIA, ACO
Luokka Hypercar, LMGT3
Maa Kansainvälinen
Ensimmäinen kausi 2012
Rengasvalmistaja(t) M Michelin,
G Goodyear
Kuljettajien mestari
Valmistajien mestari
Tallien mestari
Virallinen kotisivu

Sarjan järjestää Automobile Club de l’Ouest (ACO) yhdessä FIA:n kanssa. Sarjan mestaruus jaetaan luokittain eniten pisteitä keränneelle valmistajalle, tallille ja kuljettajalle. Sarjan osakilpailuja ajetaan Euroopassa, Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, pääkilpailun ollessa Le Mansin 24 tunnin ajo.

Historia muokkaa

Vuonna 2010 aloitettu Intercontinental Le Mans Cup (ILMC) osoitti kiinnostuksen sarjaan, jossa Audi ja Peugeot kilpailivat LMP1-luokan autoilla. ILMC-sarjan toisena vuonna mukana oli American Le Mans Series (ALMS) -sarjaan kuulunut Sebringin kilpailu ja Le Mansin 24 tunnin ajo, josta sai tuplapisteet. Vuonna 2011 FIA ja ACO sopivat erimielisyytensä ja sopivat uudesta sarjasta vuodelle 2012, jossa ajettaisiin prototyyppiautoilla sekä urheiluautoilla. Audin ohella Toyota, Porsche ja Nissan liittyivät sarjaan mukaan. Dieselgate-skandaalin myötä monet valmistajat lähtivät sarjasta, kunnes uudet Le Mans Hypercar (LMH) -säännöt kehitettiin kaudelle 2021.[1]

Säännöt muokkaa

Sääntöjen mukaan autoissa on oltava useampi kuljettaja: yhden kuljettajan on ajettava vähintään tietty aikamäärä, ja vähemmän kuin kilpailun kokonaisaika. Vuoden 2015 sääntöjen mukaan kuuden tunnin kilpailussa LMP1- ja GTE-Pro -kuljettajien on ajettava vähintään 40 minuuttia ja enintään neljä tuntia 30 minuuttia, LMP2-kuljettajan on ajettava vähintään tunnin ja 15 minuuttia ja GTE-Am -kuljettajan vähintään tunti ja 45 minuuttia.[2]

Kuljettajat luokitellaan FIA:n komiteassa tuloksien mukaan pronssi-, hopea-, kulta- ja platinaluokkiin. Hypercar-luokassa ei sallita pronssiluokan kuljettajia, LMGTE Pro -luokka ei aseta rajoituksia kuljettajavalinnalle, LMP2-luokassa kahden tai kolmen kuljettajan joukossa on oltava yksi hopea- tai pronssiluokan kuljettaja, ja LMGTE Am -luokassa kahden tai kolmen kuljettajan joukossa on oltava vähintään yksi pronssiluokan kuljettaja ja yksi hopea- tai pronssiluokan kuljettaja.[3]

Autoluokat muokkaa

Sarjassa ajetaan Le Mans Prototype (LMP) -autoilla ja GT-autoihin perustuvilla LM GTE -autoilla. Autot on jaettu edelleen LMP1- ja LMP2-luokkiin, sekä kuljettajien mukaan ammattilais- ja amatööriryhmiin (LMGTE Pro ja LMGTE Am).

Vuonna 2021 esitelty Hypercar-luokka korvasi aiemman LMP1-luokan. Hypercar-luokka jakaantuu kahteen tyyppiin: LMH (Le Mans Hypercar, esitelty vuonna 2021) ja LMDh (Le Mans Daytona h, esitelty vuonna 2022). LMH ja LMDh ovat tarkoitettu kilpailemaan sekä FIA WEC ja IMSA SportsCar Championship -sarjoissa, ja Le Mansin 24 tunnin ajoissa sekä Daytonan 24 tunnin ajoissa.[4][5] Hypercar-luokassa yhdistetty maksimiteho moottorista ja hybridijärjestelmästä on 500 kilowattia ja auton minimipaino on 1030 kg.[4] Hypercar-autoissa tekniset säännöt sallivat erilaisia ratkaisuja, mutta suorituskyvyn on oltava tiettyjen rajojen sisällä. Muun muassa painon, tehon ja aerodynaamisen suorituskyvyn on sovittava tiettyjen minimi- ja maksimiarvojen sisään. Auton homologaatiota varten se mitataan tuulitunnelissa ja autojen suunnittelu jäädytetään, jolloin auto säilyy samanlaisena elinkaarensa aikana.[6]

Hypercar, LMGTE Pro ja LMGTE Am -luokkien autojen suorituskykyä säädellään Balance of Performance (BoP) -järjestelmän mukaan. BoP on GT-kilpailusta alkanut käytäntö, joka on sovitettu myös Hypercar-luokkaan.[7] Hypercar-luokan autoissa on anturit voimansiirrossa seurantaa varten.[3] BoP-sääntöihin sisältyy maksimiteho sekä energian käyttö virtuaalisen energiatankin myötä, joka sisältää sekä polttomoottorin että hybridijärjestelmän energiakäytön, joka on varattu ajovuoroa varten osana BoP-käytäntöä.[8]

FIA GT3 -määrittelyyn perustuvat LMGT3-autot korvaavat LMGTE-autot kaudella 2024.[9] Samalla LMP2-luokka poistuu sarjasta johtuen lähtöruudukon täyttymisestä ja sarja kilpailee kahdessa luokassa. LMP2-autot jatkavat European Le Mans Series ja Asian Le Mans Series -sarjoissa.[10]

Hypercar-luokassa rengastoimittaja on Michelin.[11] LMP2-luokassa rengastoimittaja on Goodyear.[12] LMGT3-luokkaan rengastoimittajaksi on valittu Goodyear kolmeksi vuodeksi kaudesta 2024 alkaen.[13]

Vuonna 2026 sarjaan tulee vetykäyttöisille autoille luokka, johon Toyota on esitellyt GR H2 -kilpakonseptiaan.[14][15] Tavoitteena on lisätä vedyn käyttöä vaiheittain ja kärkiluokka olisi täysin vetykäyttöinen vuonna 2030.[16]

Pistejärjestelmä muokkaa

Pisteitä jaetaan kuljettajille ja talleille kaikissa luokissa.[17]

Pisteet kuuden tunnin kilpailuissa:[17]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 25 18 15 12 10 8 6 4 2 1

Pisteet kahdeksan ja kymmenen tunnin kilpailuissa:[17]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 38 27 23 18 15 12 9 6 3 2

Pistejärjestelmä erityisesti Le Mansin 24 tunnin ajossa:[17]

Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 50 36 30 24 20 16 12 8 4 2

Lisäksi Le Mansin ajossa yksi piste jokaiselle maaliin päässeelle autolle, joka on yleiskilpailun sijoituksessa kymmenen ulkopuolella.[17]

Paalupaikasta tallit ja kuljettajat saavat pisteen jokaisessa luokassa.[17]

Mestaruudet muokkaa

Kuljettajat muokkaa

Kausi LMP1
2012   André Lotterer
  Benoît Tréluyer
  Marcel Fässler
Kausi LMP1 LMP2 GTE Pro GTE Am
2013   Allan McNish
  Tom Kristensen
  Loïc Duval
  Bertrand Baguette
  Martin Plowman
  Ricardo González
  Gianmaria Bruni   Jamie Campbell-Walter
  Stuart Hall
LMP1-H LMP1-L LMP2 GTE Pro GTE Am
2014   Sébastien Buemi
  Anthony Davidson
  Mathias Beche
  Nick Heidfeld
  Nicolas Prost
  Sergei Zlobin   Gianmaria Bruni
  Toni Vilander
  David Heinemeier Hansson
  Kristian Poulsen
Kausi LMP1 LMP2 GTE Pro GTE Am
2015   Timo Bernhard
  Mark Webber
  Brendon Hartley
  Roman Rusinov
  Julien Canal
  Sam Bird
  Richard Lietz   Viktor Šajtar
  Aleksei Basov
  Andrea Bertolini
2016   Marc Lieb
  Romain Dumas
  Neel Jani
  Gustavo Menezes
  Nicolas Lapierre
  Stéphane Richelmi
  Nicki Thiim
  Marco Sørensen
  Emmanuel Collard
  François Perrodo
  Rui Águas
2017   Timo Bernhard
  Earl Bamber
  Brendon Hartley
  Julien Canal
  Bruno Senna
  James Calado
  Alessandro Pier Guidi
  Paul Dalla Lana
  Pedro Lamy
  Mathias Lauda
2018-19   Fernando Alonso
  Sébastien Buemi
  Kazuki Nakajima
  Nicolas Lapierre
  Pierre Thiriet
  André Negrão
  Michael Christensen
  Kévin Estre
  Jörg Bergmeister
  Patrick Lindsey
  Egidio Perfetti
2019-20   Mike Conway
  Kamui Kobayashi
  José María López
  Filipe Albuquerque
  Philip Hanson
  Nicki Thiim
  Marco Sørensen
  Emmanuel Collard
  Nicklas Nielsen
  François Perrodo
Kausi Hypercar LMP2 LMP2 Pro/Am GTE Pro GTE Am
2021   Mike Conway
  Kamui Kobayashi
  José María López
  Robin Frijns
  Ferdinand von Habsburg
  Charles Milesi
  Frits van Eerd   James Calado
  Alessandro Pier Guidi
  Alessio Rovera
  Nicklas Nielsen
  François Perrodo
2022   Brendon Hartley
  Ryō Hirakawa
  Sébastien Buemi
  António Félix da Costa
  Roberto González
  Will Stevens
  Alessio Rovera
  François Perrodo
  Nicklas Nielsen
  Alessandro Pier Guidi
  James Calado
  Ben Keating
  Marco Sørensen

Tallit muokkaa

Kausi LMP1 LMP2 GTE Pro GTE Am
2012   Rebellion Racing   Starworks Motorsport   AF Corse   Larbre Compétition
2013   Rebellion Racing   OAK Racing   AF Corse   8Star Motorsports
2014   Rebellion Racing   SMP Racing   AF Corse   Aston Martin Racing
2015   Rebellion Racing   G-Drive Racing   Porsche Team Manthey   SMP Racing
2016   Rebellion Racing   Signatech Alpine   Aston Martin Racing   AF Corse

Valmistajat muokkaa

Kausi Valmistaja GT Valmistaja
2012   Audi   Ferrari
2013   Audi   Ferrari
2014   Toyota   Ferrari
2015   Porsche   Porsche
2016   Porsche   Ferrari

Lähteet muokkaa

  1. History of the WEC wec-magazin.com. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
  2. John Dagys: 2015 FIA WEC Sporting Regulations Released sportscar365.com. 20.12.2014. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
  3. a b Regulations fiawec.com. Viitattu 24.12.2022. (englanniksi)
  4. a b Classes fiawec.com. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
  5. Gary Watkins: WEC allows LMDh cars to race in Hypercar class in 2022 motorsport.com. 19.3.2022. Viitattu 11.3.2023. (englanniksi)
  6. The Hypercar category explained 24h-lemans.com. 14.3.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  7. Equivalence systems (Performance & Technologie) fiawec.com. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  8. WEC: The performance monitoring tech that will enhance TV viewers experience fia.com. 16.4.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  9. LMGT3 For FIA WEC In 2024 dailysportscar.com. 7.12.2022. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  10. Jamie Klein & Gary Watkins: LMP2 class axed by WEC for 2024, but will stay at Le Mans motorsport.com. 9.6.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  11. Michelin named official Hypercar tyre supplier fiawec.com. 1.11.2019. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
  12. Tyres fiawec.com. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
  13. Goodyear to become exclusive tyre supplier to FIA WEC’s new LMGT3 class en.endurance-info.com. 6.4.2023. Viitattu 7.4.2023. (englanniksi)
  14. Stephen Lickorish & Gary Watkins: Toyota becomes first WEC manufacturer to develop hydrogen prototype concept autosport.com. 9.6.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  15. James Newbold: Toyota concept shows Le Mans hydrogen vision is "in the right direction" autosport.com. 10.6.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  16. Gary Watkins: Le Mans wants hydrogen-only top class by 2030 autosport.com. 27.5.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  17. a b c d e f Points fiawec.com. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:FIA World Endurance Championship