Erkki Friman
Erkki Ilmari Friman (5. toukokuuta 1950 Toivakka – 20. tammikuuta 2022[1][2]) oli suomalainen harmonikkataiteilija, säveltäjä ja sovittaja.
Tausta
muokkaaFriman kertoi saaneensa ensimmäisen, itäsaksalaisen, harmonikkansa 11-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Pikkupoikana hän oli myös soittanut innokkaasti huuliharppua. Isänsä kannustamana hän pääsi 12-vuotiaana harmonikkataiteilija ja -pedagogi Alpo Pohjan opetukseen. Harmonikansoittoa opeteltiin kotitilan maatöiden ohessa.[3]
Koulutus
muokkaaErkki Friman opiskeli harmonikansoittoa Alpo Pohjan johdolla.[3]
Ura
muokkaaTanssimuusikko
muokkaa17-vuotiaana Friman aloitti tanssimuusikon uransa lahtelaisessa Olavi Kivikosken orkesterissa, Alpo Pohjan jäätyä siitä pois. Varusmiespalveluksen jälkeen Frimanilla oli oma orkesteri joulukuusta 1970 vuoteen 1979 saakka. Orkesteri toimi säestäjänä lukuisille eri laulajille, italialaissyntyisestä, Suomessa keikkailleesta Dario Campeottosta alkaen, muina solisteina muun muassa Markus Allan, Eija Sinikka, Irwin Goodman, Martti Innanen, Laila Kinnunen, Olavi Virta ja Tapio Rautavaara. Pitkäaikaisin yhteistyö Frimanin orkesterilla oli kuitenkin Erkki Junkkarisen kanssa, jonka comeback 1970-luvulla osoittautuikin suosiorikkaaksi hänen 25-vuotistaiteilijajuhlakiertueensa merkeissä. Frimanin orkesteri säesti myös Veikko Tuomen juhlakiertueen 1970-luvun puolivälissä. 1980-luvun alussa keikat vähenivät ja Friman jatkoi säestävänä muusikkona laulusolisteille, eritoten Junkkariselle, taustaorkesterien vaihdellessa. 1984 alkoi Erkki Frimanin pitkäkestoinen yhteistyö Reijo Taipaleen kanssa hänen 25-taiteilijajuhlakiertueensa yhteydessä.[3]
Säveltäjä, sovittaja
muokkaaTanssimusiikkitöiden vähentyessä Friman siirtyi vähitellen enemmän studiomuusikoksi sekä omien äänitteiden tekemisen ja säveltämisen pariin. Säveltämistyössään Friman teki yhteistyötä muun muassa Matti Viljasen, Jaakko Salon ja Pentti Lasasen kanssa ja hänen sävellyksiään julkaistiin muun muassa Fazer-musiikin ja PSO:n kustantamana.[3]
Reijo Taipaleelle tehty laulu, Ruusu joka vuodesta, Vexi Salmen sanoittamana tuli nimikappaleeksi Taipaleen ensimmäiselle kultalevylle 1989 ja on edelleenkin Frimanin tunnetuimpia sävellyksiä. Monet suomalaiset kevyen musiikin sooloartistit ovat levyttäneet hänen sävellyksiään ja sovituksiaan.[3] Toivo Kärjen kuoltua Friman sovitti useita Kärjen sävellysten uusintalevytyksiä, ja myös ensilevytyksiä.[4]
Erkki Friman on myös säveltänyt Arja Havakan kappaleen Niin kauan katselin, jonka Havakka levytti vuonna 2013.
Pedagogi
muokkaaFriman toimi myös harmonikansoiton opettajana. Hänen oppilaistaan ”puoli tusinaa” on ollut Kultainen Harmonikka -kilpailun finaalissa, voittajina Jarno Kuusisto ja Jani Helenius. Kuusiston ja Heleniuksen levytyksissä on useita Frimanin sovituksia ja sävellyksiä. Vuosina 1979–1989 Erkki Friman toimi Lopen Harmonikkojen johtajana. Tuolloin kerho voitti edelleen ainoan harmonikkakerhojen Pohjoismaiden mestaruuden Suomeen.[3]
Soololevytykset
muokkaaEnsimmäinen soololevy, Harmonikka soi, ilmestyi 1976. Muita soololevyjä ovat:
- Brysselin pitsiä (Aaro Kurkelan kanssa, 1982)
- Ranskalaiset korot (Erik Lindströmin orkesterin kanssa, 1983)
- Slowly & jazzly (1985)
- Pariisin taivaan alla (1987)
- Freeman and Fourset (1992)
- The sound of Erkki Friman (1992)
- Viihteellinen harmonikka (2003)[3]
Soololevytysten lisäksi Friman on soittanut monien laulusolistien levyillä, kokoomalevyillä ja Yleisradion kantanauhoilla.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Koriseva, Piia: Kuolleet: Erkki Friman. (muistokirjoitus) Keskisuomalainen, 27.2.2022, s. 48.
- ↑ Erkki Frimanin harmonikka vaikeni Lopen lehti. 31.1.2022. Viitattu 8. helmikuuta 2022.
- ↑ a b c d e f g h Juha Kaarsalo: Erkki Friman: Mennään valssia, tangoa, jatsia tai foxia! Selvis. 2/2006. Elvis ry. Viitattu 7. lokakuuta 2007.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 822. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2