Avaa päävalikko

Erkki Ilmari Friman (s. 5. toukokuuta 1950 Toivakka) on suomalainen harmonikkataiteilija, säveltäjä ja sovittaja.

Sisällysluettelo

TaustaMuokkaa

Friman kertoo saaneensa ensimmäisen, itäsaksalaisen, harmonikkansa 11-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Pikkupoikana hän oli myös soittanut innokkaasti huuliharppua. Isänsä kannustamana hän pääsi 12-vuotiaana harmonikkataiteilija ja -pedagogi Alpo Pohjan opetukseen. Harmonikansoittoa opeteltiin kotitilan maatöiden ohessa.[1]

KoulutusMuokkaa

Erkki Friman on opiskellut harmonikansoittoa Alpo Pohjan johdolla.[1]

UraMuokkaa

TanssimuusikkoMuokkaa

17-vuotiaana Friman aloitti tanssimuusikon uransa lahtelaisessa Olavi Kivikosken orkesterissa, Alpo Pohjan jäätyä siitä pois. Varusmiespalveluksen jälkeen Frimanilla oli oma orkesteri joulukuusta 1970 vuoteen 1979 saakka. Orkesteri toimi säestäjänä lukuisille eri laulajille, italialaissyntyisestä, Suomessa keikkailleesta Dario Campeottosta alkaen, muina solisteina muun muassa Markus Allan, Eija Sinikka, Irwin Goodman, Martti Innanen, Laila Kinnunen, Olavi Virta ja Tapio Rautavaara. Pitkäaikaisin yhteistyö Frimanin orkesterilla oli kuitenkin Erkki Junkkarisen kanssa, jonka comeback 1970-luvulla osoittautuikin suosiorikkaaksi hänen 25-vuotistaiteilijajuhlakiertueensa merkeissä. Frimanin orkesteri säesti myös Veikko Tuomen juhlakiertueen 1970-luvun puolivälissä. 1980-luvun alussa keikat vähenivät ja Friman jatkoi säestävänä muusikkona laulusolisteille, eritoten Junkkariselle, taustaorkesterien vaihdellessa. 1984 alkoi Erkki Frimanin pitkäkestoinen yhteistyö Reijo Taipaleen kanssa hänen 25-taiteilijajuhlakiertueensa yhteydessä.[1]

Säveltäjä, sovittajaMuokkaa

Tanssimusiikkitöiden vähentyessä Friman siirtyi vähitellen enemmän studiomuusikoksi sekä omien äänitteiden tekemisen ja säveltämisen pariin. Säveltämistyössään Friman teki yhteistyötä muun muassa Matti Viljasen, Jaakko Salon ja Pentti Lasasen kanssa ja hänen sävellyksiään julkaistiin muun muassa Fazer-musiikin ja PSO:n kustantamana.[1]

Reijo Taipaleelle tehty laulu, Ruusu joka vuodesta, Vexi Salmen sanoittamana tuli nimikappaleeksi Taipaleen ensimmäiselle kultalevylle 1989 ja on edelleenkin Frimanin tunnetuimpia sävellyksiä. Monet suomalaiset kevyen musiikin sooloartistit ovat levyttäneet hänen sävellyksiään ja sovituksiaan.[1]

Erkki Friman on myös säveltäntyt Arja Havakan kappaleen Niin kauan katselin, jonka Havakka levytti vuonna 2013.

PedagogiMuokkaa

Friman on toiminut myös harmonikansoiton opettajana. Hänen oppilaistaan "puoli tusinaa" on ollut Kultainen Harmonikka -kilpailun finaalissa, voittajina Jarno Kuusisto ja Jani Helenius. Kuusiston ja Heleniuksen levytyksissä on useita Frimanin sovituksia ja sävellyksiä. Vuosina 1979-1989 Erkki Friman toimi Lopen Harmonikkojen johtajana. Tuolloin kerho voitti edelleen ainoan harmonikkakerhojen Pohjoismaiden mestaruuden Suomeen.[1]

SoololevytyksetMuokkaa

Ensimmäinen soololevy, Harmonikka soi, ilmestyi 1976. Muita soololevyjä ovat:

  • Brysselin pitsiä (Aaro Kurkelan kanssa, 1982)
  • Ranskalaiset korot (Erik Lindströmin orkesterin kanssa, 1983)
  • Slowly & jazzly (1985)
  • Pariisin taivaan alla (1987)
  • Freeman and Fourset (1992)
  • The sound of Erkki Friman (1992)
  • Viihteellinen harmonikka (2003)[1]

Soololevytysten lisäksi Friman on soittanut monien laulusolistien levyillä, kokoomalevyillä ja Yleisradion kantanauhoilla.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Juha Kaarsalo: Erkki Friman: Mennään valssia, tangoa, jatsia tai foxia! Selvis. 2/2006. Elvis ry. Viitattu 7. lokakuuta 2007.

Aiheesta muuallaMuokkaa