Derbent

kaupunki Venäjällä

Derbent (lezgiksi, kumykiksi ja ven. Дербе́нт, azeriksi Dərbənd, tabasaraniksi ja avaariksi Дербенд, Derbend, lakiksi Дaрбaнт, Darbant) on kaupunki Kaspianmeren rannalla Dagestanin tasavallan eteläosassa Venäjän federaatiossa lähellä Azerbaidžanin rajaa. Kaupungin kautta kulkee valtatie (M29) ja rautatie etelään Azerbaidžaniin.[2][3] Derbent on sekä Venäjän että Dagestanin eteläisin kaupunki. Se on Dagestanin pääkaupungin Mahatškalan jälkeen tasavallan kaupungeista suurin ja tärkein.

Derbent
Дербент
Дербенд
Дaрбaнт
Dərbənd
vaakuna
vaakuna
Dagestanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti Dagestanissa
Dagestanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti Dagestanissa

Derbent

Koordinaatit: 42°04′N, 48°18′E

Valtio Venäjä
Tasavalta Dagestan
Perustettu 300-luvulla
Kaupungiksi (Venäjällä) 1840
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunkipiiri
Väkiluku (2010)  ([1]) 119 200
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Suuntanumero(t) (+7) 87271









Derbent sijaitsee Rubasjoen eteläpuolella kolmen kilometriä leveällä maakaistaleella Kaspianmeren ja Kaukasus-vuoristoon kuuluvien Tabasaranvuorten välissä, ja toimii näin porttina Kaukasukselle. Monissa kielissä sen nimi tarkoittaa jotain porttiin liittyvää.

Talous

muokkaa

Derbent on tärkeä liikenteellinen keskus. Kaupungissa on satama ja sen kautta kulkee rauta- ja maantie pääkaupungista Mahatškalasta Azerbaidžanin pääkaupunkiin Bakuun.

Kaupungissa on koneenrakennus-, elintarvike-, tekstiili-, kalastusväline-, rakennusaine- ja puuteollisuutta. Se on myös tärkeä konjakkialueen keskus.

Kulttuuri

muokkaa
 
Derbentin linnoituksen muuria

Derbent on tärkeä opiskelukaupunki, jossa on yliopisto ja useita teknillisiä oppilaitoksia. Kaupungissa toimii S. Stalskin mukaan nimetty lezgiläinen draamateatteri.

Nähtävyyksiä ovat vanhakaupunki, 500-luvulta peräisin oleva persialainen linnoitus ja useat muut vanhat rakennukset sekä upeat vuoristo ja merimaisemat. Kaupungissa on säilynyt paljon vanhoja rakennuksia eri valtakausilta, kuten kylpylät, vesisäiliöt, vanhat hautausmaat, khaanin mausoleumi 1700-luvulta ja useita moskeijoita. Vanhin moskeija on Juman moskeija, joka on rakennettu 500-luvulta peräisin olevan kristillisen basilican päälle. Muita moskeijoita ovat 1600-luvulla rakennetut Kyrhlyarin ja Balan moskeijat sekä 1700-luvulla rakennettu Cherteben moskeija. Kaupungin pohjoispuolella on Kirk-lar -niminen muistomerkki niiden kunniaksi jotka kuolivat puolustaessaan Dagestania arabeja vastaan vuonna 728. Kaupungin eteläpuolella on Aleksanterin portti (tunnetaan myös nimellä Kaukasian muuri tai Aleksanterin muuri), joka muureineen ja torneineen on ollut tärkeä puolustuslinnoitus Persian vastaisella rajalla.

Vanha kaupunki ja linnoitukset on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon.[4]

Väestö

muokkaa

Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 101 031.[5] Vuonna 2010 asukasluku oli kohonnut 119 200:aan.[1] Suurin osa kaupungin väestöstä on azereita. Muut suuret ryhmät ovat lezgit ja tabasaranit.

Asukasluvun kehitys
Vuosi Asukasluku
1959[6] 47 318
1989[7][8] 78 371
100 047 (kaupunkipiiri)
2002[5] 101 031
2010[1] 119 200

Historia

muokkaa

Derbentin sijainti kapealla alavalla seudulla Kaspianmeren ja Kaukasuksen välillä on tehnyt siitä strategisesti tärkeän paikan jo varhaisista ajoista lähtien. Derbentin hallitsija on pystynyt valvomaan alueen kautta kulkenutta kauppaa. Strategisen sijaintinsa vuoksi kaupunki on vaihtanut usein omistajaa.

Varhaista historiaa

muokkaa

Ensimmäinen merkittävä asutuskeskus Derbentin alueella ajoittuu 700-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Alue oli ajoittain Persian hallinnassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Derbent oli 300-luvulle osa Kaukasian Albaniaa ja kaupunki onkin perinteisesti yhdistetty Kaukasian Albanian pääkaupungiksi Albanaksi.

Persian Sassanidien vallan aika

muokkaa

Kaupungin nykyinen nimi on persialaista alkuperää (دربند Darband) ja tarkoittaa suljettuja portteja. Se tuli käyttöön 400- ja 500-lukujen vaihteessa, jolloin kaupungin perusti uudelleen Persiaa tuolloin hallinneeseen Sassanidien hallitsijasukuun kuulunut Kavadh I. Sassanidit rakensivat Derbentin linnoituksen 500-luvun alussa. Linnoituksen 20 metriä korkeat muurit ja 30 pohjoiseen suunnattua tornia ovat todennäköisesti Kavadhin pojan Khosrau I:n valtakaudelta. Näin Derbentistä tuli merkittävä sotilaallinen etuvartio ja satama Sassanidien valtakuntaan. Nykyisin se on ainoa jäljellä olevat sassanidien linnoitus. Derbentistä tuli 400- ja 500-luvuilla myös tärkeä kristinuskon leviämisen keskus Kaukasukselle.

Vuonna 627 Länsi-Turkkilaisen kaanikunnan hallitsija Tong Yabghu valloitti ja ryösti kaupungin. Hänen seuraajansa, Buri-sad, ei kuitenkaan pystynyt pitämään valloitusta hallussaan, vaan persialaiset valtasivat kaupungin takaisin.

Arabien vallan aika

muokkaa

Vuonna 654 arabit valloittivat kaupungin. Arabit tekivät Derbentistä tärkeän hallinnollisen keskuksen ja toivat alueelle islamin. Derbentin sijainti Silkkitien solmukohdassa aiheutti sen että kasaarit yrittivät valloittaa kaupunkia kasaarien ja arabien välisissä sodissa.

Kalifi Harun al-Rashid asui ajoittain Derbentissä ja loi sille maineen taiteen ja kaupan keskuksena. Arabialaisten historioitsijoiden mukaan 50 000 asukkaan Derbent oli Kaukasuksen suurin kaupunki 800-luvulla.

Derbentin emiraatti ja mongolivalloitus

muokkaa

Arabien kalifikunta romahti 900-luvulla ja Derbentistä tuli Derbentin emiraatin pääkaupunki. Emiraatti taisteli usein ilman menestystä naapurimaataan kristillistä Saririn valtiota vastaan. Tämän vuoksi Sarir ajoittain vaikutti Derbentin asioihin. Tästä huolimatta emiraatti ei kuitenkaan joutunut Saririn vallan alle ja jatkoi kukoistuskauttaan mongolien hyökkäykseen vuoteen 1239.

Lyhyiden valloitusten jälkeen takaisin Persialle

muokkaa

Timur Lenk valloitti Derbentin 1300-luvulla. Vuonna 1437 Derbent joutui, nykyisen Azerbaidžanin alueella sijainneen, Širvanin valtion alaisuuteen. Derbent oli 1500-luvulla Turkin ja Persian välisten sotien taistelualueena. Persiaa hallitsi tuolloin Safavidien dynastia. Siihen kuulunut šaahi Abbas I aiheutti turkkilaisille vakavia tappioita 1600-luvun alkupuolella ja palautti Derbentin osaksi Persiaa.

Vuonna 1722, venäläis-persialaisen sodan aikana, Venäjän tsaari Pietari Suuri valloitti Derbentin lyhyeksi aikaa. Persian valta alueella vahvistettiin kuitenkin Ganjan sopimuksessa vuonna 1735. Vuonna 1747 Derbentistä tuli Derbentin kaanikunnan pääkaupunki.

Venäjän vallan aika

muokkaa

Persian tutkimusretken aikana vuonna 1796 venäläiset joukot valloittivat Derbentin Valerian Zubovin johdolla. Venäjän ja Persian välillä vuonna 1813 solmitun Gulistanin sopimuksen myötä Derbentistä tuli osa Venäjän keisarikuntaa.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  2. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4 000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  3. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  4. UNESCO Citadel, Ancient City and Fortress Buildings of Derbent 27.1.2008. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 27.1.2008. (englanniksi)
  5. a b demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 6.8.2014. (venäjäksi)