Dokuzparan piiri (ven. Докузпаринский район, Dokuzparinski raion, lezgiksi Докъузпара район, Dokuzpara raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä. Sen pinta-ala on 376,9 neliökilometriä. Lisäksi siihen kuuluu 57,0 neliökilometrin alue Tarumovkan ja 18,2 neliökilometrin alue Derbentin piirissä. Asukkaita on 14 900 henkeä (vuonna 2010).[1]

Dokuzparan piiri Dagestanin kartalla.

Dokuzparan piiri on perustettu vuonna 1934. Vuonna 1960 sen alue liitettiin Ahtyn ja Magaramkentin piireihin. Uudelleen Dokuzparan piiri perustettiin vuonna 1993.

Piiri sijaitsee Dagestanin eteläosan vuoristoseudulla. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Magaramkentin piiriin, etelässä ja kaakossa Azerbaidžanin tasavaltaan sekä lännessä Ahtyn piiriin. Etelärajana toimii Kaukasuksen pääharjanne. Seudun halki virtaa Samurjoki. Piirin alueella sijaitsee Venäjän eteläisin kohta, Bazardjuzjun vuori.

Piiriin kuuluu 8 maalaiskuntaa: Kaladžuh, Karakjure, Kiler, Kuruš, Mikrah, Miskindža, Novoje Karakjure ja Usuhtšai. Hallinnollinen keskus on Usuhtšain kylä, josta on 225 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan. Asutuskeskuksia on yhteensä 16. Ahtyn, Rutulin ja Hivin piirien asukkaiden vuonna 1967 perustama Avadanin kylä sijaitsee Derbentin piirin alueella. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 93,5 % on lezgejä, 2,7 % rutuleja, 1,6 % aguleja ja 1,6 % venäläisiä. Kaupunkiväestöä ei ole.[1]

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut rehukasvien, vihannesten ja hedelmien viljelyyn sekä karjanhoitoon. Tekipirkentissä on maailman ainoa lähdeveden voimalla toimiva vesivoimalaitos. Piirin kautta kulkee Ahtyn ja Rutulin piireihin johtava asfaltoitu maantie.

Piirissä toimii neljä lastentarhaa ja 11 koulua. Kulttuurilaitoksia ovat kaksi taidekoulua, 11 kerhotaloa ja 10 kirjastoa.

Nähtävyyksiin kuuluu 900-luvun tienoilla rakennettu Karakjuren moskeija, Tepikirkentin moskeijat ja mausoleumi, Erenlarin pyhiinvaelluspaikka sekä vuorikiipeilyreitit.

Paikallislehtenä ilmestyy lezginkielinen Erenlardin ses (”Erenlarin ääni”).

Lähteet muokkaa

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. 2010. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 28.8.2009. Viitattu 28.12.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa