Chelsea FC

englantilainen jalkapalloseura
(Ohjattu sivulta Chelsea F.C.)

Chelsea Football Club (lempinimi The Blues, aikaisemmin The Pensioners) on vuonna 1905 perustettu Valioliigassa pelaava lontoolainen jalkapalloseura. Chelsea on historiansa aikana voittanut liigamestaruuden kuudesti, FA Cupin kahdeksasti, liigacupin viidesti, Cup-voittajien cupin kahdesti sekä Eurooppa-liigan kahdesti ja Mestarien liigan kaksi kertaa.[2] Se on aina pelannut kotiottelunsa vuonna 1877 valmistuneella Stamford Bridgellä.

Chelsea
Chelsea FC -logo.svg
Koko nimi Chelsea Football Club
Lempinimet The Blues, Pensioners[1]
Perustettu 1905
Kaupunki Englanti Lontoo, Englanti
Kenttä Stamford Bridge
– kapasiteetti 41 837
Sarja Englannin Valioliiga
Värit          
Omistaja Yhdysvallat Todd Boehly
Puheenjohtaja Yhdysvallat Bruce Buck
Päävalmentaja Englanti Graham Potter
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
}}
Kolmas peliasu

HistoriaMuokkaa

Chelsean perustivat veljekset Gus ja Joseph Mears.[3] He olivat aiemmin ostaneet Fulhamin alueella Lontoossa sijaitsevan Stamford Bridgen stadionin ja tarjonneet sitä vuokralle paikalliselle Fulham FC:lle. Vuokraehdoista ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen ja veljekset päättivät perustaa oman seuran pelaamaan stadionille. Chelsea FC perustettiin 10. maaliskuuta 1905 paikallisessa pubissa.[3] Koska Fulham oli jo toisen seuran nimenä, päätettiin seuran nimi ottaa viereisen alueen, Kensington and Chelsean, mukaan. Pian perustamisen jälkeen Chelsea liittyi The Football Leagueen.[3] Se nousi Englannin 1. divisioonaan kauden 1906–1907 päätteeksi. Kauden 1909–1910 päätteeksi se putosi 2. divisioonaan, mutta nousi takaisin kaksi vuotta myöhemmin. Seuran alkuvuodet eivät olleet erityisen menestyksekkäitä. Ainoa merkittävä saavutus oli pääsy 1915 FA Cupin finaaliin, jonka Sheffield United voitti maalein 3–0.[4][5] Sarjassa Chelsea sahasi 1. divisioonan ja 2. divisioonan välillä.

Vuonna 1952 Chelsean manageriksi tuli Englannin maajoukkueen entinen hyökkääjä Ted Drake.[6] Hän aloitti seuran modernisoinnin, perusti nuorisojoukkueita, kehitti harjoitusmenetelmiä ja rakensi joukkueen kokoonpanon uudelleen.[6] Draken johdolla Chelsea ylsi ensimmäiseen mestaruuteensa kaudella 1954–1955.[6] Seuraavalle kaudelle UEFA perusti Euroopan cupin, mutta Englannin jalkapalloliiton ja liigan vastustuksen johdosta Chelsea ei osallistunut cupiin.[6] Mestaruuden jälkeen menestys ei enää jatkunut ja Chelsea juuttui sarjan keskikastin joukkueeksi. Lopulta syksyllä 1961 Drake sai potkut.[7]

 
Chelsean joukkue vuodelta 1905.

Draken tilalle tuli joulukuussa 1962 Tommy Docherty. Siinä vaiheessa Chelsea oli sarjan viimeinen eikä hän onnistunut estämään Chelsean putoamista 2. divisioonaan.[8] Docherty nuorensi joukkuetta merkittävästi ja onnistui nostamaan seuran heti takaisin pääsarjatasolle.[7] Hänen johdollaan Chelsea nousi taas taistelemaan mestaruuksista ja cup-pokaaleista. Kaudella 1964–1965 Chelsea oli lähellä liigan, FA Cupin ja liigacupin voittoa, mutta lopulta onnistui voittamaan ainoastaan liigacupin.[7] Dochertyn lähdettyä Chelseasta, Dave Sexton johdatti seuran FA Cupin voittoon 1970,[7] ja seuraavana vuonna Cup-voittajien cupin voittoon Real Madridia vastaan.[9]

1970-luvun loppu ja 1980-luku olivat Chelsealle vaikeata aikaa.[9] Stamford Bridgen kunnianhimoinen uudistaminen heikensi seuran taloudellista tilannetta ja siitä aiheutuneet tähtipelaajien myynnit johtivat Chelsea putoamiseen.[9] Samaan aikaan huliganismi vaivasi seuraa. Vuonna 1982, Chelsean ollessa pohjalla, Ken Bates osti velkaisen seuran nimellisellä yhden punnan summalla.[10] Tällöin Stamford Bridgen omistusoikeus oli jo siirtynyt gryndereille ja seuraa uhkasi kotistadionin menetys.[11] Chelsea oli samana vuonna lähellä pudota 3. divisioonaan, mutta seuraavalla kaudella uudistettu joukkue voitti 2. divisioonan ja nousi jälleen pääsarjatasolle.[11] Se putosi jälleen 1988, mutta nousi heti takaisin seuraavana vuonna.[11]

Pitkien oikeustaisteluiden jälkeen Bates onnistui saamaan stadionin omistusoikeudet takaisin seuralle 1992.[12] Kentällä Chelsea ei vakuuttanut vasta perustetussa Valioliigassa, mutta FA Cupissa se pääsi finaaliin ensimmäistä kertaa 24:ään vuoteen vuonna 1994.[12] Vuonna 1996 Chelsean pelaajamanageriksi tuli Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksikin valittu Ruud Gullit.[12] Hän hankki seuraan useita maajoukkuepelaajia ja teki siitä yhden Englannin kärkiseuroista. Gullitin valmennuksessa Chelsea voitti FA Cupin 1997.[12] Gullitin tilalle nimitettiin Gianluca Vialli, jonka johdolla Chelsea voitti liigacupin ja Cup-voittajien cupin 1998 sekä FA Cupin vuonna 2000.[12] Seuraavan kauden alussa Vialli sai potkut huonon kauden alun jälkeen ja tilalle tuli Claudio Ranieri.[13]

 
Chelsea Mestarien liigassa 2008.

Kesällä 2003 Bates myi Chelsean venäläiselle miljardöörille Roman Abramovitšille 140 miljoonalla punnalla, mikä oli siihen aikaan kallein englantilaisesta seurasta maksettu summa.[10] Pelaajahankintoihin käytettiin heti 100 miljoonaa puntaa, mutta uusista pelaajista huolimatta Ranieri ei onnistunut voittamaan uuden omistajan haluamia pokaaleja.[13] Ranieri sai kauden jälkeen lähteä vaikka Chelsea sijoittui liigassa toiseksi ja pääsi Mestarien liigassa välieriin. Ranierin tilalle tuli kesällä 2004 portugalilainen José Mourinho.[14] Mourinho johdatti heti Chelsean sen historian parhaaseen kauteen. Ensin se voitti liigacupin ja kauden kruunasi 50 vuoden tauon jälkeen voitettu liigamestaruus.[14][15] Mestarien liigassa Chelsea ylsi puolivälieriin. Kaudella 2005–2006 seura voitti jälleen mestaruuden [15] ja seuraavalla kaudella oli vuorossa FA Cup sekä liigacup.[14]

Menestyksestä huolimatta Abramovitš ja Mourinho riitautuivat ja syyskuussa 2007 Mourinho lähti seurasta.[16] Hänen tilalleen tuli Avram Grant,[17] joka johdatti Chelsean Mestarien liigan finaaliin. Manchester United kuitenkin voitti finaalin rankkarikisassa ja liigassa Chelsea jäi toiseksi. Grant erotettiin muutamaa päivää myöhemmin ja uudeksi manageriksi valittiin brasilialainen Luiz Felipe Scolari.[18] Scolarin valmennuksessa Chelsea hyytyi vahvan alkukauden jälkeen ja helmikuussa 2009 Scolari erotettiin.[19] Uudeksi valmentajaksi valittiin helmikuussa hollantilainen, Venäjän A-maajoukkuetta valmentava Guus Hiddink[20] joka palautti joukkueen takaisin vireeseen. Chelsean onnistui nousemaan mestaruustaistoon Valioliigassa, mutta viimeinen niitti liiga-mestaruudelle oli voittojen keskellä kärsitty 1–0-tappio Tottenham Hotspurille ja maaliton tasapeli Evertonia vastaan. Lopulta Chelsea jäi liigassa kolmanneksi kolmen pisteen päähän toiseksi tulleesta Liverpoolista ja kuuden pisteen päähän mestaruuden jo kolmannen kerran putkeen voittaneesta Manchester Unitedista. Kaudella 2008–09 Valioliigasta jäi kuitenkin jotain positiivistakin, kuten seuran hyökkääjän Nicolas Anelkan maalikuninkuus yhden maalin erolla toiseksi tulleeseen Cristiano Ronaldoon. Hiddinkin viimeinen peli seurassa oli kunniakas, kun hänen johtamansa Chelsea kukisti Evertonin FA Cupin finaalissa 30. toukokuuta 2009 lukemin 2–1.[21]

Finaalin jälkeen Guus Hiddink palasi Venäjän valmennustehtäviin,[21] ja uudeksi manageriksi palkattiin AC Milanin Carlo Ancelotti. Hänen johdollaan Chelsea palasi Valioliigan mestariksi neljän vuoden tauon jälkeen.[22] Kyseisellä kaudella Chelsea teki uuden Valioliigan maaliennätyksen yhden kauden aikana, kun joukkue paukutti 103 maalia yhden kauden sisään. Kausi 2010–2011 alkoi Chelsean kannalta lupaavasti, mutta lopulta Chelsea jäi toiseksi Valioliigassa häviten liigan voittaneelle Manchester Unitedille lopulta 9 pisteen erolla.[23] Mestarien liigassa Chelsea hävisi niin ikään Manchester Unitedille puolivälierissä loppulukemin 3–1.[23]

 
Vuoden 2012 Mestarien liigan finaalijoukkueet.

Kauden jälkeen Carlo Ancelotti erotettiin ja tilalle ostettiin FC Portosta 15 miljoonan euron siirtohinnalla portugalilainen André Villas-Boas.[24] Kausi 2011–2012 alkoi Valioliigassa takkuisesti, sillä joukkueen peli ei kulkenut ja lopulta maaliskuussa 2012 Villas-Boas sai potkut valmentajan paikalta joukkueen hävittyä West Bromwich Albionille 1–0.[25] Tilalle valmentajaksi nousi apuvalmentajana toiminut Roberto Di Matteo.[26] Di Matteo sai Chelsean uuteen lentoon vaikka Valioliigassa joukkue olikin lopulta vasta kuudes. Toukokuussa pelatussa FA Cupin finaalissa Chelsea voitti Liverpoolin lukemin 2–1.[26] Mestarien liigassa Chelsea nousi sensaatiomaisesti 3–1 tappioasemasta voittoon Napolia vastaan [27] ja tämän jälkeen joukkue olikin pysäyttämätön. Puolivälierissä Chelsea voitti Benfican yhteismaalein 3–1.[28] Välierässä vastaan tuli hallitseva mestari Barcelona, jonka Chelsea voitti kovalla puolustustyöskentelyllä lopulta 3–2.[29] Finaalissa vastaan asettui kotiareenallaan finaalia pelaamaan päässyt Bayern München, ottelu venyi rangaistuspotkukilpailuun asti ja lopulta Didier Drogba laukoi ratkaisevan maalin.[30] Näin Chelseasta tuli ensimmäinen lontoolainen Mestarien liigan voittaja.[30]

Di Matteo sai potkut marraskuussa 2012, Chelsean saadessa vain 2 voittoa edellisestä kahdeksasta Valioliigaottelusta, sekä hävittyä 0–3 Mestarien liigan lohkovaiheessa Italialaiselle Juventukselle.[26] Hänen tilalleen pestattiin Espanjalainen Rafael Benitez.[31] Hänen johdollaan Chelsea sijoittui kauden 2012–13 Valioliigassa kolmanneksi,[31] sekä voitti ensimmäisenä seurana Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan peräkkäisinä kausina kaataen loppuottelussa Benfican 2–1.[32] Kauden jälkeen Benitez siirtyi Napoliin ja 3. kesäkuuta 2013 seuran peräsimeen palasi Jose Mourinho.[33]

Mourinhon johdolla joukkue oli koko Valioliigakauden 2013-14 kärkikamppailussa mukana, mutta jäi lopulta Liverpoolin ja Manchester Cityn taakse kolmanneksi.[33] Mestarien liigassa joukkue eteni välieriin vierasmaalisäännön turvin 3–3-tuloksella Paris Saint-Germainista, mutta lopulta Atlético Madrid pudotti joukkueen 1–3-lukemin.[33]

EdustusjoukkueMuokkaa

Päivitetty 16. marraskuuta 2022.[34][35]
Nro Paikka Pelaaja
1 M   Kepa Arrizabalaga
5 K   Jorginho (varakapteeni)
6 P   Thiago Silva
7 K   N’Golo Kanté
8 K   Mateo Kovačić
9 H   Pierre-Emerick Aubameyang
10 H   Christian Pulisic
12 K   Ruben Loftus-Cheek
13 M   Marcus Bettinelli
14 P   Trevoh Chalobah
16 M   Édouard Mendy
17 H   Raheem Sterling
18 H   Armando Broja
Nro Paikka Pelaaja
19 K   Mason Mount
20 K   Denis Zakaria (lainalla Juventuksesta)
21 P   Ben Chilwell
22 H   Hakim Ziyech
23 K   Conor Gallagher
24 P   Reece James
26 P   Kalidou Koulibaly
28 P   César Azpilicueta (kapteeni)
29 H   Kai Havertz
30 K   Carney Chukwuemeka
32 P   Marc Cucurella
33 P   Wesley Fofana

Lainalla olevat pelaajatMuokkaa

Nro Paikka Pelaaja
M   Nathan Baxter (Hull City, 30. kesäkuuta 2023 asti)
M   Lucas Bergström (Peterborough United, 30. kesäkuuta 2023 asti)
M   Jamie Cumming (Milton Keynes Dons, 30. kesäkuuta 2023 asti)
M   Gabriel Slonina (Chicago Fire, 31. joulukuuta 2022 asti)
M   Ethan Wady (Woking, 30. kesäkuuta 2023 asti)
P   Ethan Ampadu (Spezia, 30. kesäkuuta 2023 asti)
P   Levi Colwill (Brighton & Hove Albion, 30. kesäkuuta 2023 asti)
P   Henry Lawrence (Milton Keynes Dons, 30. kesäkuuta 2023 asti)
P   Ian Maatsen (Burnley, 30. kesäkuuta 2023 asti)
P   Sam McClelland (Barrow, 30. kesäkuuta 2023 asti)
P   Baba Rahman (Reading, 30. kesäkuuta 2023 asti)
Nro Paikka Pelaaja
P   Malang Sarr (Monaco, 30. kesäkuuta 2023 asti)
P   Dujon Sterling (Stoke City, 30. kesäkuuta 2023 asti)
K   Tino Anjorin (Huddersfield Town, 30. kesäkuuta 2023 asti)
K   Tiémoué Bakayoko (AC Milan, 30. kesäkuuta 2023 asti)
K   Joe Haigh (Derby County, 31. tammikuuta 2023 asti)
K   Xavier Simons (Hull City, 30. kesäkuuta 2023 asti)
K   Harvey Vale (Hull City, 30. kesäkuuta 2023 asti)
H   Bryan Fiabema (Forest Green Rovers, 30. kesäkuuta 2023 asti)
H   Callum Hudson-Odoi (Bayer Leverkusen, 30. kesäkuuta 2023 asti)
H   Romelu Lukaku (Inter Milan, 30. kesäkuuta 2023 asti)
H   Jayden Wareham (Leyton Orient, 30. kesäkuuta 2023 asti)

SiirtohistoriaMuokkaa

Päivitetty 7. lokakuuta 2021.[36]

2020-lukuMuokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2021–2022 120,0M € 122,35M € +2,35M €   Romelu Lukaku 115,0M €   Tammy Abraham 40,0M €
2020–2021 247,2M € 58,8M € -188,4M €   Kai Havertz 80,0M €   Álvaro Morata 35,0M €
Yht. 367,2M € 181,15M € -186,05M €

2010-lukuMuokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2019–2020 45,0M € 157,27M € +112,27M €   Mateo Kovačić 45,0M €   Eden Hazard 115,0M €
2018–2019 208,8M € 83,25M € -125,55M €   Kepa Arrizabalaga 80,0M €   Thibaut Courtois 35,0M €
2017–2018 260,5M € 194,6M € -65,9M €   Álvaro Morata 66,0M €   Diego Costa 60,0M €
2016–2017 132,8M € 108,9M € -23,9M €   Michy Batshuayi 39,0M €   Oscar 60,0M €
2015–2016 96,5M € 87,49M € -9,01M €   Pedro 27,0M €   Ramires 28,0M €
2014–2015 137,7M € 142,81M € +5,11M €   Diego Costa 38,0M €   David Luiz 49,5M €
2013–2014 130,35M € 77,93M € -52,42M €   Willian 35,5M €   Juan Mata 44,73M €
2012–2013 109,7M € 25,45M € -84,25M €   Eden Hazard 35,0M €   Daniel Sturridge 15,0M €
2011–2012 96,45M € 31,56M € -64,89M €   Juan Mata 26,7M €   Juri Žirkov 15,0M €
2010–2011 121,5M € 16,5M € -105,0M €   Fernando Torres 58,5M €   Ricardo Carvalho 8,0M €
Yht. 1339,3M € 925,76M € -413,54M €

2000-lukuMuokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2009–2010 30,0M € 3,9M € -26,1M €   Juri Žirkov 21,0M €   Claudio Pizarro 2,0M €
2008–2009 30,5M € 44,5M € +14,0M €   José Bosingwa 20,5M €   Wayne Bridge 13,0M €
2007–2008 59,0M € 44,7M € -14,3M €   Florent Malouda 19,0M €   Arjen Robben 36,0M €
2006–2007 88,4M € 52,6M € -35,8M €   Andri Ševtšenko 43,4M €   Damien Duff 15,5M €
2005–2006 91,5M € 34,0M € -57,5M €   Michael Essien 38,0M €   Tiago 10,0M €
2004–2005 163,4M € 3,3M € -160,1M €   Didier Drogba 38,5M €   Jesper Grønkjær 3,3M €
2003–2004 167,5M € 1,0M € -166,5M €   Damien Duff 24,5M €   Leon Knight 0,2M €
2002–2003 0M € 3,2M € +3,2M €   Enrique de Lucas Ilmainen   Samuele Dalla Bona 2,7M €
2001–2002 44,8M € 13,2M € -31,0M €   Frank Lampard 16,0M €   Jon Harley 5,3M €
2000–2001 50,5M € 38,7M € -11,8M €   Jimmy Floyd Hasselbaink 22,5M €   Tore André Flo 18,0M €
Yht. 725,6M € 239,1M € -486,5M €

1990-lukuMuokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
1999–2000 26,4M € 6,9M € -19,5M €   Chris Sutton 15,0M €   Michael Duberry 6,8M €
1998–1999 27,4M € 12,8M € -14,6M €   Brian Laudrup 11,0M €   Brian Laudrup 8,0M €
1997–1998 17,8M € 2,6M € -15,2M €   Graeme Le Saux 10,5M €   Danny Granville 2,2M €
1996–1997 15,6M € 4,2M € -11,4M €   Gianfranco Zola 6,2M €   Paul Furlong 2,3M €
1995–1996 1,9M € 1,8M € -0,1M €   Mark Hughes 1,9M €   David Hopkin 1,3M €
1994–1995 6,1M € 4,5M € -1,6M €   Paul Furlong 3,5M €   Neil Shipperley 1,8M €
1993–1994 4,1M € 2,5M € -1,6M €   Gavin Peacock 1,7M €   Andy Townsend 2,4M €
1992–1993 2,9M € 4,8M € +1,9M €   Nigel Spackman 0,6M €   Tom Boyd 1,1M €
1991–1992 5,2M € 4,8M € -0,4M €   Paul Elliott 1,7M €   Gordon Durie 3,3M €
1990–1991 3,9M € 0M € -3,9M €   Dennis Wise 2,4M €   Paul Barron
Yht. 80,0M € 40,3M € -39,7M €

Pelaajien siirtoennätyksetMuokkaa

Päivitetty 7. lokakuuta 2021.[37][38]

Kalleimmat ostotMuokkaa

Siirtosumma
115.0M €
80.0M €
80.0M €
66.0M €
64.0M €
58.5M €
57.0M €
53.0M €
50.2M €
45.0M €
Pelaaja
  Romelu Lukaku
  Kai Havertz
  Kepa Arrizabalaga
  Álvaro Morata
  Christian Pulisic
  Fernando Torres
  Jorginho
  Timo Werner
  Ben Chilwell
  Mateo Kovačić
Vanha seura
  Inter Milan
  Bayer Leverkusen
  Athletic Bilbao
  Real Madrid
  Borussia Dortmund
  Liverpool
  SSC Napoli
  RB Leipzig
  Leicester
  Real Madrid
Vuosi
2021
2020
2018
2017
2019
2011
2018
2020
2020
2019

Kalleimmat myynnitMuokkaa

Siirtosumma
115.0M €
60.0M €
60.0M €
49.5M €
44.73M€
44.7M €
40.0M €
35.36M€
35.0M €
35.0M €
35.0M €
35.0M €
Pelaaja
  Eden Hazard
  Diego Costa
  Oscar
  David Luiz
  Juan Mata
  Nemanja Matić
  Tammy Abraham
  Romelu Lukaku
  Thibaut Courtois
  Álvaro Morata
  Kurt Zouma
  Arjen Robben
Uusi seura
  Real Madrid
  Atlético Madrid
  Shanghai SIPG
  PSG
  Manchester United
  Manchester United
  AS Roma
  Everton
  Real Madrid
  Atlético Madrid
  West Ham United
  Real Madrid
Vuosi
2019
2018
2017
2014
2014
2017
2021
2014
2018
2020
2021
2007

SaavutuksetMuokkaa

Chelsean Vuoden pelaaja -palkinnot (1967–)Muokkaa

Vuosi Voittaja
1967 Peter Bonetti
1968 Charlie Cooke
1969 David Webb
1970 John Hollins
1971 John Hollins
1972 David Webb
1973 Peter Osgood
1974 Gary Locke
1975 Charlie Cooke
1976 Ray Wilkins
1977 Ray Wilkins
1978 Micky Droy
1979 Tommy Langley
1980 Clive Walker
1981 Petar Borota
1982 Mike Fillery
1983 Joey Jones
1984 Pat Nevin
1985 David Speedie
1986 Eddie Niedzwiecki
1987 Pat Nevin
1988 Tony Dorigo
1989 Graham Roberts
1990 Ken Monkou

Vuosi Voittaja
1991 Andy Townsend
1992 Paul Elliott
1993 Frank Sinclair
1994 Steve Clarke
1995 Erland Johnsen
1996 Ruud Gullit
1997 Mark Hughes
1998 Dennis Wise
1999 Gianfranco Zola
2000 Dennis Wise
2001 John Terry
2002 Carlo Cudicini
2003 Gianfranco Zola
2004 Frank Lampard
2005 Frank Lampard
2006 John Terry
2007 Michael Essien
2008 Joe Cole
2009 Frank Lampard
2010 Didier Drogba
2011 Petr Čech
2012 Juan Mata
2013 Juan Mata
2014 Eden Hazard

Vuosi Voittaja
2015 Eden Hazard
2016 Willian
2017 Eden Hazard
2018 N'Golo Kanté
2019 Eden Hazard
2020 Mateo Kovačić
2021 Mason Mount

Lähde: [39]

Chelsean manageritMuokkaa

Nimi Vuodet
  John Tait Robertson 1905–1907
  William Lewis+ 1906–1907
  David Calderhead 1907–1933
  Leslie Knighton 1933–1939
  Billy Birrell 1939–1952
  Ted Drake 1952–1961
  Tommy Docherty 1962–1967
  Dave Sexton 1967–1974
  Ron Suart+ 1974–1975
  Eddie McCreadie 1975–1977
  Ken Shellito 1977–1978
  Danny Blanchflower 1978–1979
  Geoff Hurst 1979–1981
  Bobby Gould+ 1981
  John Neal 1981–1985
  John Hollins 1985–1988
  Bobby Campbell 1988–1991
  Ian Porterfield 1991–1993
  David Webb+ 1993

Nimi Vuodet
  Glenn Hoddle* 1993–1996
  Ruud Gullit* 1996–1998
  Gianluca Vialli* 1998–2000
  Graham Rix+ 2000
  Claudio Ranieri 2000–2004
  José Mourinho 2004–2007
  Avram Grant 2007–2008
  Luiz Felipe Scolari 2008–2009
  Ray Wilkins+ 2009
  Guus Hiddink+ 2009
  Carlo Ancelotti 2009–2011
  André Villas-Boas 2011–2012
  Roberto Di Matteo 2012
  Rafael Benítez 2012–2013
  José Mourinho 2013–2015
  Steve Holland+ 2015
  Guus Hiddink+ 2015–2016
  Antonio Conte 2016–2018
  Maurizio Sarri 2018–2019

Nimi Vuodet
  Frank Lampard 2019–2021
  Thomas Tuchel 2021–2022
  Graham Potter 2022–

* Pelaaja-manageri
+ Väliaikainen manageri

LähteetMuokkaa

  1. Origins of Nicknames for 20 Premier League Clubs 15.11.2010. Worldsoccertalk.com. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  2. Chelsea FC Trophy cabinet chelseafc.com. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  3. a b c Club History 1900 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  4. Club History 1910 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  5. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 172–173. Otava, 1970.
  6. a b c d Club History 1950 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  7. a b c d Club History 1960 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  8. Tommy Docherty - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  9. a b c Club History 1970 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  10. a b Russian businessman buys Chelsea 2.7.2003. BBC News. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  11. a b c Club History 1980 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  12. a b c d e Club History 1990 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  13. a b Claudio Ranieri - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  14. a b c Jose Mourinho - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  15. a b Club History 2000 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  16. Mourinho jättää Chelsean 20.9.2007. MTV3.
  17. Chelsea name Grant as new manager 20.9.2007. BBC Sport. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  18. Scolari named as Chelsea manager 11.6.2008. BBC Sport. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  19. Chelsean johto kyllästyi kompurointiin - Scolari sai potkut Helsingin Sanomat. 9.2.2009. Viitattu 11.2.2009. [vanhentunut linkki]
  20. Guus Hiddink ja Chelsea sopimukseen kevätkaudeksi Helsingin Sanomat. 11.2.2009. Arkistoitu 11.8.2014. Viitattu 12.2.2009.
  21. a b Guus Hiddink - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  22. Hurja murskavoitto siivitti Chelsean mestaruuteen mtv.fi (suomeksi) (9.5.2010)
  23. a b Carlo Ancelotti - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  24. Villas-Boas erosi Portosta, matkalla Chelseaan yle.fi (suomeksi) (21.6.2011) Viitattu 3.8.2014.
  25. Andre Villas-Boas - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  26. a b c Roberto Di Matteo - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  27. BBC Sport - Chelsea 4-1 Napoli aet (agg 5-4) bbc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  28. BBC Sport - Chelsea 2-1 Benfica (agg 3-1) bbc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  29. Chelsea 1 Barcelona 0 / Barcelona 2 Chelsea 2 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  30. a b Bayern Munich 1 Chelsea 1 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  31. a b Rafael Benitez - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  32. Benfica 1 Chelsea 2 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  33. a b c Jose Mourinho - First Team Manager chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  34. Men: Senior Chelsea FC. Viitattu 16.11.2022.
  35. Men: On Loan Chelsea FC. Viitattu 16.11.2022.
  36. Chelsea FC siirtohistoria Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 15.10.2020. (englanniksi)
  37. Kalleimmat ostot Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
  38. Kalleimmat myynnit Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
  39. Mason Mount wins Chelsea Player of the Year award 18.5.2021. Chelsea Football Club. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chelsea FC.