Cassata
Cassata on Italian Sisiliasta peräisin oleva kakku, jonka perusaineosia ovat sokerikakkukerrokset, ricottajuusto ja marsipaanikoristeet. Kakun tarkasta alkuperästä on useita eri teorioita.
Piirteet muokkaa
Cassata on monimutkainen ja joskus ylenpalttiseksikin kuvailtu kakku. Sen perusaineosia ovat liköörillä kostutetut sokerikakkukerrokset, makeutettu ricottajuusto. hillo ja marsipaani. Kakku koristellaan barokkityylisesti marsipaanihedelmillä, papiljotteilla, kukilla ja ruusukkeilla. Nimellä casatta saatetaan myös joskus viitata kakun tyyliin valmistettuun jäätelöön.[1]
Historia muokkaa
Cassatan nimen tai itse tuotteen alkuperästä ei ole täyttä selvyyttä. Kakun ja nimen alkuperästä on esitetty useita eri teorioita ja mahdollisia viitteitä on useissa eri historiallisissa lähteissä. Yhden teorian mukaan nimi on johdettu latinan sanasta caseus eli juusto. Angelo Senisio kirjoitti jo 1300-luvulla sisilian sanakirjassaan nimen cassatasta mainiten sen olevan tehdyn "leivästä ja juustosta" (vivanda di pane e cacio). Samaan tapaan juustoon viittaa Andriotta Rapin teos La vita di lo Beato Corrado 1400-luvulta. Toisaalta kaikki kielitieteilijät eivät ole olleet näkemyksestä yhtä mieltä. Nimellä cassata on myös viitattu muuhunkin, kuin juustokakkuihin. Esimerkiksi Vincenzo Mortillaron sisilian sanakirjassa 1800-luvulla cassata on myös makeisille tehty pieni laatikko.[1]
Sokerin toivat Sisiliaan arabit ja sokerin saapuminen merkitsi useiden sitä hyödyntävien tuotteiden ilmestymisen paikalliseen keittiöön 900-luvulla. Vaihtoehtoinen selitys nimelle cassata onkin johdettu arabian sanasta qasʿat, jolla alun perin viitattiin savikulhoon, jossa kakun varhaista muotoa mahdollisesti valmistettiin. Alun perin cassataa on ehkä tehty normannien Sisilian luostareissa pääsiäisin tai Sisilian juutalaisten keskuudessa purimina. Tarinan mukaan kakku oli aikanaan niin suosittua, että se kiellettiin vuonna 1574 Mazara del Vallon hiippakunnassa, koska väitetysti nunnat keskittyivät rukoilemisen sijaan kakun valmistamiseen pyhinä viikkoina. Historiallisista lähteistä tiedetään, että kakkua myytiin etenkin paaston aikaan. Historiallisissa lähteissä viitataan myös juutalaisten tehneen hyvin saman nimistä kakkua juutalaisen pääsiäisen aikaan.[1]
Ensimmäinen täysin selvä viitaus cassataan nykymuodossan on vuodelta 1409. Tuolloin juutalaisen Sadon Misocin mainitaan myyneen ricottajuustokakkua. Varhaisempi, mutta ei niin selvä maininta tehtiin 900-luvulta peräisin olevassa teoksessa Riyād an-nufūs, jossa mainitaan Abū al-Fadl nimisen lakioppineen kieltäytyneen syömästä kakkua (kaʿk), koska kakkuun käytetty sokeri oli valmistettu "vääräuskoisten" šiialaisten tuolloin hallitsemassa Sisiliassa. Kaʿk kuvaillaan puolestaan hyvin samaan taapaan, kuin nykyinen cassata. Kaʿk mainitaan 1400-luvulla myös al-Andalusissa, jossa sen tosin väitetään olevan lähtöisin Egyptistä.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Darra Goldstein: The Oxford companion to sugar and sweets, s. 116-117. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-931339-6. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cassata Wikimedia Commonsissa
