Wikipedia

Bohuslän

Ruotsin maakunta

Bohuslän[3] on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Länsi-Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Bohuslänin pinta-ala on 4 447,1 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 290 756 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 65,4 asukasta neliökilometriä kohti.

Bohuslänin maakunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Pääalue Götanmaa
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Pinta-ala
 – Maa 4 447,1 km²
Väkiluku 290 756
 – Väestötiheys 65,4 as./km²
Symbolit
 – Maakuntakukka Koreaköynnöskuusama
 – Maakuntaeläin Kirjohylje
Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]









Koreaköynnöskuusama on Bohuslänin maakuntakukka.
Kirjohylje on Bohuslänin maakuntaeläin.

Bohusläniä rajoittavat Skagerrak ja Norja sekä maakunnista Dalsland ja Länsi-Götanmaa. Se kuului Norjaan vuoteen 1658 asti, jolloin Roskilden rauha astui voimaan. Bohuslän tunnetaan kalastuksesta, merisuolakylvyistä sekä kallioista.

Maakunnan keskuskaupunkina toimii vuonna 1498 perustettu Uddevalla. Alueen korkein kohta on Björnerödspiggen, joka kohoaa 222 metrin korkeuteen. Suurin järvi on Bullaresjöarna, 19 km².

Bohuslänissä on varsin aurinkoinen ilmanala ja leudonlämmin, miellyttävä ilmasto. Nämä tekevät seudusta puoleensavetävän rannikon. Maakunnan talouselämää hallitsee läheinen suurkaupunki Göteborg etelässä. Göteborgin ja Norjan pääkaupungin Oslon väliset pääliikenneväylät kulkevat Bohusläänin lävitse. Alueen luonto ja erityisesti vaellusreitti Bohusleden tuo matkailijoita.

Isolehtilehmus on ruotsinkieliseltä nimeltään bohuslind. Tämä puulaji kasvaa harvinaisena rannikon läheisyydessä Kaakkois-Norjassa ja Lounais-Ruotsin Bohuslänissä.

Historia

muokkaa

Maakunnan rannikolla sijaitsevat Bohusläänin kalliomaalaukset.

Norjan kuningas Harald Kaunotukka liitti seudut maahansa yhdistäessään Norjan vuoden 870 tienoilla. 1200-luvulta eteenpäin on seutu eri muodoissaan tunnettu Bohuslänin nimellä. Kalmarin unionin hajotessa siitä tuli osa Tanska-Norjan valtakuntaa ja Ruotsiin se liitettiin Roskilden rauhan tuloksena 1658.

Bohuslän oli 1349 yksi mustan surman pahiten koettelemia alueita. Noin puolet väestöstä menehtyi lyhyessä ajassa ja suuri osa maatiloista jäi tyhjilleen. Lisäksi Pohjois-Euroopan ilmasto oli 1300- ja 1400-luvuilla varsin kylmä, mikä hidasti väestönkasvua. Maatalous palasikin alueella kokonaan ennalleen vasta 1600-luvulle tultaessa.

Meren rannalla sijaitsevan Bohuslänin talous koki nousukausia aina sillikantojen runsastuessa. Erityisen hyvä kausi oli 1500-luvun loppupuolella, jolloin silliä nostettiin vuosittain satojatuhansia tonneja ja Tanska keräsi sievoiset voitot kalastuksen veroista ja tulleista. Myös vielä Ruotsin vallan aikaan 1700-luvun loppupuolella suuret silliparvet lisäsivät maakunnan vaurautta. Syntyi paljon uusia kalastajakyliä, ja samaan aikaan maisema muuttui kun paljon metsiä hakattiin asuintalojen, veneiden ja kalanjalostuslaitosten rakentamista varten. Jäljelle jäi paljaaksi hakattuja kallioita, jotka vieläkin antavat leimansa maisemille, vaikkakin toisaalta sisämaa on uudelleenmetsittynyt voimakkaasti 1900-luvun alusta lähtien.

  •  
    Marstrand
  •  
    Tjörnin kivikautinen hautakenttä
  •  
    Uusi Svinesundin silta
  •  
    Vanha Svinesundin silta

Kunnat

muokkaa

Pohjoisesta etelään lueteltuina maakuntaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Väestönkehitys

muokkaa
Bohuslänin maakunnan väestönkehitys 1910–2010
Vuosi Asukkaita
1910[4]
  
 168 108
1920[5]
  
 164 686
1930[6]
  
 163 572
1940[7]
  
 155 042
1950[8]
  
 152 627
1960[9]
  
 164 288
1970[10]
  
 191 227
1980[11]
  
 228 626
1990[12]
  
 249 110
2000[13]
  
 264 933
2010[14]
  
 289 278
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.

Väestö lääneittäin

muokkaa

Bohuslänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 290 756 asukasta, jotka kaikki asuivat Länsi-Götanmaan läänissä.[1] Läänistä kuuluu osia myös muihin maakuntiin.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  5. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bohuslän.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Bohuslän  –  Kuntaluettelo on käännöstä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bohuslän&oldid=21773331”