Aseteollisuus

teollisuuden ala, joka tuottaa mm. aseita, ammuksia ja ohjuksia

Aseteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, jonka tuotteita ovat muun muassa aseet, ammukset, ohjukset, sotilaslentokoneet ja niihin liittyvät tarvikkeet ja järjestelmät. Asekauppa on aseiden vaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä, useimmiten, mutta ei ainoastaan, valtioiden kesken.

Ilmatorjuntatykkien valmistusta Yhdysvalloissa vuonna 1942.
Blue calendar icon with dates crossed out.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Uusimmat tiedot vuodelta 2013.

Valtiot ja yrityksetMuokkaa

Monissa maissa aseteollisuus on ollut valtion omistuksessa, esimerkiksi Suomessa vuonna 1936 perustettu Valtion tykkitehdas ja 1921 toimintansa aloittanut Valtion lentokonetehdas (nimien vaihtuessa vuosikymmenten aikana). Tällöin valtio on osapuolena myyjänä ja ostajana.lähde?

Näin jatkui 1990-luvulle asti, jolloin länsimaiden – Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen – ”valtio ostajana ja yksityinen, usein pörssinoteerattu ja suurikokoinen yritys laitteen toimittajana ja enenevästi palveluntuottajana” -malli levisi ainakin kaikkialle EU:ssa. Samaan aikaan aseteollisuus konsolidoitui siten, että Yhdysvalloissa on esimerkiksi sotilaslentokoneita valmistaa kolme yhtiötä ja EU:ssa kaksi. Merisodan aseissa tilanne on samankaltainen, mutta maavoimien aseissa konsolidaatio (toimijoiden yhteenliittyminen) on kesken. Joka tapauksessa markkina on oligopolistinen.lähde?

Monille uusille maille on ollut tärkeää luoda oma aseteollisuus. Näin tapahtui aikoinaan muun muassa Suomen kohdalla ja nyttemmin esimerkiksi Iranin kohdalla. Etelä-Afrikka kehitti merkittävän aseteollisuuden kauppasaartoaikana vaikka se pystyikin ostamaan länsimaista tarvitsemansa. Israelin tilanne on ollut samanlainen – oma kapasiteetti suunnitella ja valmistaa aseita, jopa viedä niitä, luo paremman neuvotteluaseman ostotilanteissa. Oma aseteollisuus on keino näyttää kansakunnan kyvykkyyttä, toisaalta esimerkiksi Iranin kohdalla sen väitettyä kyvykkyyttä muun muassa ohjustuotannossa käytetään sitä vastaan uhkakuva-skenaarioilla.[1]

Aseteollisuus voi osoitetusti toimia vaikka rauhansopimus sen kieltäisi: Versaillesin rauhansopimuksen kieltäessä muun muassa lentokoneteollisuuden Saksalta vuonna 1919, Saksa oli siirtänyt tehtaansa Hollantiin (Fokker), Sveitsiin, Suomeen (Valtion lentokonetehdas), Ruotsiin (SAAB) ja 1923 alkaen Neuvostoliittoon.

Aseteollisuuden ja muun teollisuuden osuus aseiden tuotannossa on aina ollut hämärä erottaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien tuhottua merkittävän osan Schweinfurtin kuulalaakeritehtaista vuosina 1942–1943 Ruotsin SFK lisäsi rajusti kyseisten tuotteiden vientiä Saksaan.lähde?

Nykyään esimerkiksi maailman suurimman aseidenviejämaan (2013) Venäjän asevienti on keskitetty 80-prosenttisesti valtionyhtiö Rosoboroneksportille (ven. OAO Рособоронэкспорт). Se on puolestaan osa suurta, 900 000 työntekijän valtionkorporaatio Rostehiä (ven. Ростех).[2][3][4]

Maailman suurimmat aseidenviejämaatMuokkaa

 
Venäjän Sevmaš-telakalta muutostöiden jälkeen ostajamaalle Intialle vuonna 2013 luovutettu lentotukialus INS Vikramaditya.

Tällä hetkellä maailman suurin aseidenviejämaa on Venäjä. Yhdysvallat oli vielä vuoteen 2012 asti suurin aseidenviejä. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos SIPRIn mukaan 2010-luvulla Venäjä on lisännyt osuuttaan kansainvälisessä asekaupassa ja noussut 2013 maailman suurimmaksi aseidenviejäksi. Myös Kiinan merkitys asekaupassa kasvoi.[5]

Oheisen taulukon arvot kuvaavat SIPRIn tilastoimaa asemyynnin laajuutta tutkimuslaitoksen kehittämällä arvostustavalla. Yksikkönä on miljoonaa SIPRI TIViä (trend-indicator value; SIPRI TIV oli alkujaan lähellä vuoden 1990 Yhdysvaltain dollaria). Esimerkiksi käytetyn asejärjestelmän kuten panssarivaunun myyntiarvoksi katsotaan 40 prosenttia uuden arvosta. Mikäli käytetty järjestelmä modernisoidaan, kauppa arvostetaan 66 prosenttiin uuden järjestelmän hinnasta. On huomattava, etteivät luvut kuvaa aseiden todellisia kauppahintoja. Monen asekaupan todellisia hintoja ei esitetä julkisuudessa.[6]

Sija 2013 Valtio 2004 2005 2006 2007 2008 2009
lähde?		 2010
lähde?		 2011
[5]		 2012
[5]		 2013
[5]
1   Venäjä 6178 5134 5095 5426 5953 5575 6039 8485 8391 8283
2   Yhdysvallat 6866 6700 7453 8003 6288 6658 8641 8945 8950 6153
3   Kiina 292 303 597 430 586 1000 1423 1342 1704 1837
4   Ranska 2219 1724 1643 2432 1994 1865 834 1750 1076 1489
5   Yhdistynyt kuningaskunta 1316 1039 855 1018 982 1022 1054 1040 923 1396
6   Saksa 1105 2080 2567 3194 2500 2432 2340 1361 1177 972
7   Italia 212 774 502 684 417 514 627 924 790 807
8   Israel 628 368 299 438 281 807 472 577 514 773
9   Espanja 56 108 843 590 610 998 513 1437 706 605
10   Ukraina 200 290 553 728 330 320 201 550 1510 589
11   Ruotsi 314 538 432 366 454 383 806 700 490 505
12   Valko-Venäjä 98 97 338
13   Etelä-Korea 29 48 94 220 80 163 95 331 218 307
14   Alankomaat 209 583 1187 1326 530 545 503 533 773 302
15   Sveitsi 243 246 285 301 482 255 137 310 231 205
16   Kanada 265 226 226 334 227 169 258 307 271 199
17   Puola 8 10 131
18   Romania 1 108 108
19   Suomi 40 103 94
20   Turkki 33 101 82

Lähteet: CRS ja SIPRI.

Maailman suurimmat aseidentuojatMuokkaa

Vuosina 2009–2013 maailman suurimpia tavanomaisten aseiden tuojamaita olivat Intia, Kiina, Pakistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja Australia. Oheinen taulukko listaa 15 suurinta aseidentuojaa vuonna 2013. Taulukon luvut esittävät rauhantutkimuslaitos SIPRI:n laskennallista asekaupan arvostusyksikköä (milj. SIPRI TIV).[7]

Sija 2013 Valtio 2004 2005 2006 2007 2008 2009
lähde?		 2010
lähde?		 2011
[7]		 2012
[7]		 2013
[7]
1   Intia 2227 1036 1257 2179 1810 2116 3337 3566 4524 5581
2   Yhdistyneet arabiemiirikunnat 1246 2198 2026 938 748 604 493 1213 1154 2245
3   Kiina 3080 3511 3831 1474 1481 595 559 1020 1631 1534
4   Saudi-Arabia 1161 148 185 64 115 626 787 1160 866 1486
5   Pakistan 385 332 262 613 939 1146 493 1051 962 1002
6   Azerbaidžan 578 386 921
7   Indonesia 82 31 58 577 241 452 198 236 202 774
8   Yhdysvallat 512 501 581 731 808 831 893 1014 1215 759
9   Bangladesh 193 253 672
10   Taiwan 218 455 633
11   Turkki 187 1005 422 585 578 675 468 642 1528 604
12   Egypti 635 312 501
13   Oman 21 120 490
14   Venezuela 594 691 476
15   Yhdistynyt kuningaskunta 355 599 438
16   Thaimaa 270 290 373
17   Vietnam 1018 758 369
18   Myanmar 717 532 362
19   Syyria 377 361 361
20   Israel 81 381 348

Maailman suurimmat puolustusbudjetitMuokkaa

Sija Maa Menot (mrd.
USD, 2013)[8]		 Osuus koko
maailmasta (%)		 % maansa
BKT:sta (2013)[8]
— Maailma yhteensä 1747 100 —
1   Yhdysvallat 640 36,6 3,8
2   Kiina 188* 10,8 2,0*
3   Venäjä 87,8* 5,0 4,1*
4   Saudi-Arabia 67,0 3,8 9,3
5   Ranska 61,2 3,5 2,2
6   Yhdistynyt kuningaskunta 57,9 3,3 2,3
7   Saksa 48,8 2,8 1,4
8   Japani 48,6 2,8 1,0
9   Intia 47,4 2,7 2,8
10   Etelä-Korea 33,9 1,9 2,5
11   Italia 32,7 1,9 2,0

* SIPRI:n arvio.

Katso myösMuokkaa

  • Al Yamamah, Britannian ja Saudi-Arabian asekauppaa 1985–2007

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Jukka Luoma: Oma aseteollisuus on julkisuusvaltti Iranille. Helsingin Sanomat, 17.10.2006.
  2. ↑ About Rosoboronexport Rosteh, rostec.ru. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Rostec direct control holdings and companies Rosteh, rostec.ru. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  4. ↑ John C. K. Daly: Russia Seeks to Boost Arms Exports in 2015, Despite Western Sanctions Eurasia Daily Monitor Volume: 12 Issue: 25. 9.2.2015. jamestown.org. Viitattu 10.3.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Exports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
  6. ↑ SIPRI Arms Transfers Database - Methodology (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
  7. ↑ a b c d SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Imports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), Stockholm International Peace Research Institute, sipri.org, viitattu 21.7.2014
  8. ↑ a b Perlo-Freeman, S. & C. Solmirano: Trends in world military expenditure, 2013, pdf, SIPRI Fact Sheet, April 2014, (englanniksi), viitattu 21.7.2014

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aseteollisuus&oldid=19260753”