Kymen jääkäripataljoona

Kymen Jääkäripataljoona (lyh. KymJP) on Karjalan Prikaatiin kuuluva jalkaväkeä kouluttava maavoimien joukkoyksikkö Kouvolan Vekaranjärvellä.

Kymen Jääkäripataljoona
Karjalan Prikaatin joukko-osastotunnus Kymen Jääkäripataljoona käyttää nykyään Karjalan Prikaatin joukko-osastotunnusta.
Kymen jääkäripataljoonan lippu Kymen Jääkäripataljoonan lippuun on vuonna 1938 myönnetty 4. luokan vapaudenristi nauhoineen.
Joukkoyksikkö Karjalan Prikaatissa
Perusyksiköt
Aliupseerikoulu	1.Panssarijääkärikomppania
panssarijääkäri/jääkärikoulutus	2.Panssarijääkärikomppania
tiedustelukoulutus panssarintorjuntakoulutus	3.Panssarijääkärikomppania
Sijainti
Varuskunta	Vekaranjärven varuskunta
Ampuma-alue	Pahkajärven ampuma-alue Niinisalon ampuma-alue
Perinnejoukko-osastot
Rauhan aika	Polkupyöräpataljoona 3
Talvisota	Jääkäripataljoona 3
Jatkosota	Jääkäripataljoona 3/1. jääkäriprikaati/Panssaridivisioona
Perinteet
Kunniamarssi	Jääkärimarssi
Vuosipäivä	12. maaliskuuta 1610
Taistelupaikat	Itä-Karjala Kuuterselän taistelu Talin–Ihantalan taistelu Äyräpään-Vuosalmen taistelut
Pataljoonassa palvelleet Mannerheim-ristin ritarit
No 37.	Saarelainen, Veikko, Jääkäri (korpraali)
No 47.	Hynninen, Jouko Untamo, majuri (kenraalimajuri)
No 110.	Schadewitz, Einar, ylikersantti (sotilasmestari)

Historiaa

Kymen Jääkäripataljoonan varhaisin perinnejoukko-osasto on vuonna 1920 Joensuussa perustettu polkupyöräpataljoona 3, jonka vaativassa maineessa ollut koulutus tuotti tuon ajan nopean toiminnan joukkoja.

Vuonna 1920 armeijaa uudelleen järjesteltäessä siirrettiin Joensuuhun Hämeenlinnasta Hämeen ratsurykmentin polkupyöräeskadroona 19. marraskuuta ja Viipurista Karjalan ratsujääkärirykmentin polkupyöräeskadroona 15. joulukuuta. Eskadroonista muodostettiin 16. joulukuuta perustettavan Polkupyöräpataljoona 3:n 1. ja 2. komppania. Pataljoonan esikunta oli Vallen maatalossa ja komppaniat Höytiäisten reservikasarmissa ja Hämäläisen sekä Koistisen maataloissa. Komppaniat siirtyivät 1. helmikuuta 1921 Mutalan nuorisoseuran tiloihin ja kunnantalolle.^lähde?

Vuonna 1936 joukko-osaston tehtäväksi annettiin Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoona 27:n perinteiden vaaliminen ja sen nimi muutettiin Jääkäripataljoona 3:ksi. Tällä nimellä se osallistui talvi-, jatko- ja Lapin sotaan komentajanaan Mannerheim-ristin ritari, everstiluutnantti (myöhempi kenraalimajuri) Jouko Hynninen. Pataljoona taisteli talvisodassa pääosin Karjalan kannaksella ja jatkosodassa Itä-Karjalassa osallistuen myös kesän 1944 suuriin torjuntataisteluihin Kuuterselässä, Talissa ja Vuosalmella.^lähde?

Sotien jälkeen pataljoona sijoitettiin Lahteen ja edelleen vuonna 1953 Haminaan. Vuonna 1957 Kymen Jääkäripataljoonan nimen saanut joukko-osasto lakkautettiin itsenäisenä vuoden 1990 alussa, jolloin se liitettiin Karjalan Prikaatin joukkoyksiköksi Vekaranjärvelle.^lähde?

Perinteet

Kymen Jääkäripataljoonan perinnepäivä on 12. maaliskuuta, ja sitä vietetään Jakob De la Gardien vuonna 1610 johtaman Moskovan valloituksen muistoksi. Perinnemarssi on Jean Sibeliuksen ”Jääkärimarssi” ja perinnelippu Carolus Lindbergin suunnittelema kaksikielekkeinen ratsuväkilippu. Harmaan lipun reunakoristeessa on Karjalan värit, punainen ja musta. Tunnuskuvioina ovat tulta ja liikettä kuvaavat ristikkäin olevat nuolet, heraldiset ruusut ja järjestysnumero 3. Alun perin lippu otettiin Polkupyöräpataljoona 3:n käyttöön vuonna 1922 ja se vahvistettiin Kymen Jääkäripataljoonan lipuksi loppuvuodesta 1956. Tangon kärkeen on vuonna 1938 myönnetty 4. luokan vapaudenristi nauhoineen.

Kymen Jääkäripataljoonan perinteitä vaalii vuonna 1966 perustettu Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry, jonka kotipaikkana on Hamina. Kilta on kustantanut 1990-luvulla julkaistun pataljoonan historiaa käsittelevän teoksen Kymen Jääkäripataljoonan ja Kymen Jääkäripataljoonan Killan historia (Matti Kauppila) sekä vuonna 2016 julkaistun Kymen Jääkäripataljoonan Kilta 50 vuotta -kirjan, jonka kirjoittaja on Martti Rela.^lähde?

Organisaatio

Kymen Jääkäripataljoonan muodostavat kolme panssarijääkärikomppaniaa, joissa koulutetaan valmiusprikaatin mekanisoituja iskujoukkoja: panssarijääkäreitä, panssarintorjuntamiehiä, panssaritiedustelijoita, tulenjohtajia sekä CV9030 -rynnäkköpanssarivaunumiehistöjä vaununjohtajan, -ampujan ja -ajajan tehtäviin. Pataljoonan koulutettavista noin kolmasosa suorittaa johtajakoulutuksen, jonka antaa pataljoonan oma henkilöstö. Pataljoonan komentaja on vuodesta 2022 lähtien ollut everstiluutnantti Jere Vettenranta^lähde?.

• Esikunta
• 1. Panssarijääkärikomppania (1. PSJK), kouluttaa aliupseereita (panssarintorjunta, tiedustelu, tulenjohto) sekä panssarijääkäreitä
• 2. Panssarijääkärikomppania (2. PSJK), kouluttaa puolivuosittain jääkäreitä, panssarijääkäreitä sekä rynnäkköpanssarivaunun miehistöä
• 3. Panssarijääkärikomppania (3. PSJK), kouluttaa rynnäkköpanssarivaunun miehistöä, loput koostuu pääasiassa Valmiusyksiköstä (VYKS).

Kirjallisuutta

• E. Oksanen, A. J. Suhonen ja I. Kunnas (toim.): Polkupyöräpataljoona 3: 10-vuotisjuhlajulkaisu. Mikkeli: (tuntematon), 1931.
• Jääkäripataljoona 3 vv. 1931-1951. Lahti: Jääkäripataljoona 3, 1951.
• Kymen Jääkäripataljoona. Hamina: Kymen jääkäripataljoona, 1961.
• Kauppila, Matti (toim): Kymen Jääkäripataljoonan ja Kymen Jääkäripataljoonan Killan historia. Kymen Jääkäripataljoonan Kilta, 1996. ISBN 952-90-7621-5

Aiheesta muualla

• Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry