Ykskoivu (Padasjoki)
Ykskoivu [1][2] on Päijänteen saari Päijät-Hämeessä Padasjoella ja Asikkalassa. Osa siitä kuuluu Päijänteen kansallispuistoon.[2]
Maantietoa muokkaa
Saari sijaitsee Hinttolanselän itäosassa ja Avainselän kaakkoispuolella ikään kuin Kelventeen jatkeena sen eteläpuolella. Se on 1,9 kilometriä pitkä, 730 metriä leveä ja sen pinta-ala on 45,9 hehtaaria [a]. Siinä on kolme selvästi erottuvaa harjumaista niemeä, joiden suojaan jää kaksi lahtea. Pohjoisin niemi kurkottaa 600 metriä kohti Kelvennettä, missä saarien väliin jää Kirkkosalmi. Niemi on alle 50 metriä leveä ja sen kärjessä sijaitsee kummeli. Viereinen niemi on 300 metriä pitkä. Saaren eteläpäässä on vielä 550 metriä pitkä niemi, jonka sivuhaaran suojaan jää pieni lahti. Saaren niemet ovat samaa harjujaksoa, jonka muodostumia ovat etelässä Vähän-Äiniön niemessä oleva Niemistenkärki ja sen edustalla sijaitseva Niemistensaari, ja pohjoisessa oleva Kelvennen saari. Ykskoivun lounaispuolella sijaitsee Iso Mustassaari, joka on pienen saariryhmän pääsaari.[2][3][4]
Saaren korkein huippu yltää noin 102,5 metrin korkeuteen merenpinnasta eli se kohoaa noin 24 metrin korkeuteen Päijänteestä. Huipun länsipuolella on neljä suppaa lähes peräkkäin rivissä. Saari on kokonaan metsän peitossa ja sekä sen lounaispäässä että sen pohjoisosan lahdenpohjukassa on vapaa-ajan asunnot. Niiden välille on karttoihin piirretty polku. Kummankin asunnon lähellä on saaressa heikkarannat. Saaren yli kulkee Asikkalan ja Padasjoen välinen kuntaraja, joka jakaa saaren kummallekin lähes puoliksi. Ykskoivun ympärillä kulkee neljällä eri suunnalla veneväylät.[2][3][4]
Luontoarvoja muokkaa
Lähes koko saari muodostaa yhtenäisen luonnonsuojelualueen, joka kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Suojelualueen ulkopuolelle on rajattu kummatkin yksityiset kiinteistöt eli sekä pohjoispään niemet ja niiden välinen lahdenpohjukka että lounaispään niemennokka. Kansallispuiston alueet muodostavat yhden Natura 2000-alueen Päijänteen alueen (10 857 hehtaaria, FI0335003).[2][4][5]
Koko saari on heikkaa, jonka rannat ovat kaareutuvia hiekkarantoja. Saaren rannat kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan.[6]
Historiaa muokkaa
Saaren koillispäässä sijaitsee pronssikautinen asuinpaikka, jonka kulttuurimaannos on koekuopituksessa todettu noin 20 senttimetriä paksuksi. Yhdestä kuopasta löytyi keramiikkaa sirpaleina. Astia on tekstiilikeramiikkaa.[7]
Katso myös muokkaa
Huomautukset muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Paikkatieto: Ykskoivu, paikkatietoalusta.fi, viitattu 29.9.2019
- ↑ a b c d e f Ykskoivu, Padasjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ a b Ykskoivu, Padasjoki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ a b c Ykskoivu, Padasjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Päijänteen alue (FI0335003), 7.3.2014, viitattu 25.9.2019
- ↑ Päijänteen ranta-alueiden yleiskaavan selostus, 10.2.2003, viitattu 22.10.2019
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Ykskoivu Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Aiheesta muualla muokkaa
- Geologiset tunnuspiirteet, Asikkala
