Iso Mustassaari
Iso Mustassaari [1][2], tai joskus vieläkin Iso Mustasaari [3][4], on Päijänteen saari Päijät-Hämeessä Asikkalassa ja Padasjoella.[1]
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä |
Ison Mustasaaren saariryhmä |
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
105 m [1] |
| Pinta-ala |
23,1 ha [a] |
Maantietoa muokkaa
Saari on 620 metriä pitkä, 520 metriä leveä ja sen pinta-ala on 23,1 hehtaaria [a]. Se sijaitsee 450 metrin päässä Ykskoivun länsipuolella, mutta se on muodostunut eri tavalla kuin Ykskoivu ja Kelvenne, jotka ovat viime jääkauden loppuvaiheen harjujaksoja. Siksi Iso Mustassaari ja sen ympäristön pienemmät saaret voidaan mieltää omaksi saariryhmäksi. Lounaispuolella sijaitsee Vähä Mustassaari ja sen seuralainen, Rajasaari, Piilonsaari ja Kuoresaari. Piilonsaaren eteläpuolella on kolmen saaren ryhmä, jolla ei ole karttanimeä. Samaan saariryhmään voidaan lukea eteläpuolella sijaitsevat neljä Tahkosaarta ja yksinäinen Sikosaari. Saariryhmä sijaitsee Vähän-Äinön lahden lahdensuussa Avainselän eteläpuolella. Hinttolanselkä jää Ykskoivun ja Vähän-Äinön niemen itäpuolelle. Saaren keskiosassa on laaja mäki, jonka huippu kohoaa noin 27 metrin korkeuteen Päijänteestä. Padasjoen ja Asikkalan välinen kuntaraja ylittää saaren pohjoispään. Saaresta suurin osa kuuluu Asikkalan puolelle, mutta saaren neljä vapaa-ajan asuntoa sijaitsevat Padasjoen puolella. Saaren koillisrannassa sijaitsee kummeli.[1][5][6]
Luontoarvoja muokkaa
Saaren ilmakuvista huomaa, että silmiinnähden noin puolet saaren metsistä on hakattu pois.[6]
Historiaa muokkaa
Vuoden 1855–56 Kalmbergin kartastossa on saaren karttanimi ”Mustasaari”. Se on piirretty autioksi, mutta vaikuttaa siltä, ettei kartturi käynnyt itse saarilla. Pitäjänraja on piirretty kulkemaan alemman Piilonsaaren kautta eikä se koukkaa vielä tässä vaiheessa Ykskoivun ja Ison Mustassaaren kautta.[7]
Vuoden 1947 taloudellisessa kartassa kuntaraja kulkee Ykskoivun ja ”Iso-Mustasaaren” kautta Rajasaareen. Saari on piirretty autioksi ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa järvenselkää kutsutaan ”Auvainselaksi” ja sen eteläpuolinen lahti on ”Maakeskenlahti”.[8]
Vuoden 1965 peruskartassa saaren nimi on muodossa ”Iso Mustasaari” ja se on edelleen autio. Seuraavassa vuoden 1985 kartassa Padasjoen puolelle on rakennettu neljä vapaa-ajan asuntoa ja niiden itäpuolelle on merkitty ensimmäisen kerran kummeli. Vuoden 1996 kartassa käytetään ensimmäistä kertaa saaresta nimitystä ”Iso Mustassaari”.[4][9][10]
Huomautukset muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Iso Mustassaari, Asikkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.10.2019.
- ↑ Paikkatieto: Iso Mustassaari, paikkatietoalusta.fi, viitattu 25.10.2019
- ↑ Asikkala: karttaote kaavasta, viitattu 25.10.2019
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2143 10 Kelvene. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1985. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 25.10.2019)
- ↑ Iso Mustassaari, Asikkala (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.10.2019.
- ↑ a b Iso Mustassaari, Asikkala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.10.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050743.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 25.10.2019) suomi
- ↑ Maanmittaushallitus: Padasjoen seudun taloudellinen kartta (1:100 000), 1947, Timo Meriluodon karttakokoelma, viitattu 22.10.2019
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 10 Kelvene. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 25.10.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2143 10 Kelvene. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1996. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 25.10.2019)
