Yhdysvaltain asevoimat

Yhdysvaltain asevoimat; United States Armed Forces
Toiminnassa	1775-
Valtio	Yhdysvallat
Aselajit	maavoimat; merijalkaväki; laivasto; ilmavoimat; rannikkovartiosto
Rooli	asevoimat
Koko	1 281 900
Tukikohta	Pentagon, Virginia
Sodat ja taistelut	Yhdysvaltain vapaussota; Viskikapina; Intiaanisodat; Ensimmäinen barbareskisota; Vuoden 1812 sota; Toinen barbareskisota; Meksikon-Yhdysvaltain sota; Utahin sota; Yhdysvaltain sisällissota; New Yorkin kutsuntamellakka; Espanjan-Yhdysvaltain sota; Banaanisodat; Filippiinien ja Yhdysvaltain sota; Bokserikapina; Rajasota; Ensimmäinen maailmansota; Venäjän sisällissota; Toinen maailmansota; Korean sota; Sikojenlahden maihinnousu; Kuuban ohjuskriisi; Vietnamin sota; Grenadan miehitys; Operaatio Just Cause; Persianlahden sota; Somalian sisällissota; Mogadishun taistelu; Bosnian sota; Kosovon sota; Naton pommitukset Jugoslaviassa; Terrorisminvastainen sota; Operaatio Enduring Freedom; Irakin sota; ;
	Infobox OK

Yhdysvaltain asevoimat (engl. United States Armed Forces) on Yhdysvaltain puolustusministeriön alainen sotilasorganisaatio.

Yhdysvaltain laivaston lentotukialus USS Ronald Reagan.

Puolustusministeriö hallinnoi asevoimia, jotka koostuvat maavoimista, laivastosta, ilmavoimista ja merijalkaväestä. Rannikkovartiostoa hallinnoi kotimaan turvallisuuden virasto (Department of Homeland Security), mutta aina sotatilan vallitessa se siirtyy laivaston alaiseksi.^[1]

Vapaaehtoiset hakeutuvat töihin tai reserviin Yhdysvaltain puolustusvoimiin. Yhdysvaltain asevoimiin kuuluu yhteensä noin 1,4 miljoonaa palvelevaa Yhdysvaltain kansalaista^[2] Lisäksi joitakin satojatuhansia henkilöitä palvelevia sotilasreserviläisiä sekä osa kansalliskaartissa. Kansalliskaartiin kuuluu sekä kaartiarmeijan (Army National Guard) että ilmakaartin (Air National Guard) alaisia joukkoja. Kansalliskaartin joukot käsittävät noin puolet armeijan taistelujoukoista ja kolmanneksen sen huoltojoukoista. Kansalliskaartin joukot palvelevat kaksi viikkoa vuodessa ja ne sitoutuvat työskentelemään puolustusvoimille aina maan sisäisen kriisitilanteen niin vaatiessa.

Yhdysvaltain asevoimilla on puolustusyhteistyösopimukset useiden maiden kanssa ja ovat vahvasti läsnä muun muassa Tyynenmeren saarilla, Japanissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Afganistanissa, Irakissa, Saksassa, muualla Euroopassa ja Atlantilla. Yhdysvalloilla on yhteensä 702 sotilastukikohtaa 132 eri maassa ja kaikilla mantereilla paitsi Etelämantereella.^[3] Yhdysvalloilla on toiseksi eniten ydinaseita Venäjän jälkeen ja sillä on ydinsuojasopimukset Euroopan eri maille kuten Saksalle tai Alankomaille.^[4] Yhdysvaltain puolustusmenot ovat maailman suurimmat ja omassa kokoluokassaan. Ne vaativat 4 prosentin osuuden maan kansantuotteesta.^[5]