Wikiprojekti:Kaakon digi

Kaakon digi järjestää Wikimedia-työpajan 3.12.2021. Päivän aikana muokataan sisältöjä, joiden aiheita ovat Kotka, Hamina, Kouvola, ylipäätään Kymenlaakso, Salpalinja ja merihistoria. Tälle sivulle kootaan tietoa koulutuksesta.

Ohjelma muokkaa

Wikipedia-asiantuntija Johanna Janhonen (Piilotettu aarre) perehdyttää osallistujat Wikipedian periaatteisiin sekä avustaa kirjoittamisessa päivän aikana. Tutkitaan yhdessä näitä:

  • millaisia ovat luotettavat lähteen?
  • miten lähde lisätään (linkki, kirjalähde, lehtilähde)
  • millaisia ovat hyvät kuvat?
  • miten kuva lisätään? Mikä on Wikimedia Commons?
  • mitä pitää ottaa huomioon, kun järjestetään Wikipedia-työpajoja?

Ennakkotehtävä muokkaa

  1. Mieti, mistä aiheesta voisit Wikipediaan kirjoittaa. Löytyisiköhän esim. näistä sopivia artikkelikandeja: Kymenlaakso, Kymenlaakson rakennukset ja rakennelmat, Kymenlaakson nähtävyydet tai Kymenlaakson historia
  2. Ota jokin aiheeseen liittyvä valokuva, jonka voit lahjoittaa Wikimediaan.
  3. Mieti myös löytyisikö aiheesta Public domain -tyyppisiä kuvia.

Aikataulu muokkaa

  • Muokataan Wikipediaa (9-11)
    • Omakustanteinen lounas 11-12
  • Lisää vinkkejä Wikipediaan (12-12.45)
    • Käydään läpi Wikipedian päivityksessä vastaan tulleita haasteita ja jaetaan muita vinkkejä
  • Kahvitauko 12.45 - 13.00

  • Miten Wikimedia Commonsia hyödynnetään (13-14)
  • Wikipedia-työpajan suunnittelu (14-15)
  • Viimeinen tunti ns. vapaata ohjelmaa (15-16), esim:
    • Koulutettavat jatkavat Wikipedia- ja Wikimedia Commons -muokkauksia ja pyytävät apua ongelmallisiin kohtiin
    • Päivän aikana esiin tulleiden asioiden käsittelyä
    • Ideoidaan yhdessä sitä, miten Wikimediaa voisi hyödyntää päivittäisessä museotyössä tai osana näyttelyä tai sen markkinointia?
    • Kierros: mitä kukin vie tästä päivästä omaan työhönsä

Osallistujat muokkaa

Ohjeita osallistujille muokkaa

  • Ota mukaan oma kannettava tietokoneesi ja mahdollisia lähteitä. Ehkä myös kamera?
  • Jos sinulla ei vielä ole Wikipedian käyttäjätunnusta, voit mielellään luoda tunnuksen etukäteen. Apua tunnuksen tekoon saat tarvittaessa myös tapahtumassa. Älä nimeä tunnusta esimerkiksi yrityksesi tai edustamasi organisaation mukaan, vaan valitse jokin itseesi viittaava nimimerkki.
  • Jos teet artikkelista välitallennuksia etkä halua muiden heti muokkaavan keskeneräistä artikkelia, voit lisätä artikkelin alkuun mallineen Työstetään joko visuaalisen muokkaimen Lisää-toiminnolla tai wikikoodissa.

Ota malline pois, kun olet valmis.

Huom. Koska kyse on yhden päivän tapahtumasta ja osalla osallistujilla ei ole aiempaa kokemusta Wikipediaan kirjoittamisesta, kannustamme visuaalisen muokkaimen käyttöön.

Miten edetään? muokkaa

  1. Tee itsellesi käyttäjätunnus Wikipediaan. Sama tunnus toimii myös Wikimedia Commonsissa. Ohje: Käyttäjätunnuksen luominen
  2. Kirjoita käyttäjätunnuksesi tälle sivulle kohtaan Osallistujat. Voit kirjoittaa wikikoodiin neljä tildeä ~~~~, ja käyttäjätunnuksesi muodostuu automaattisesti.
  3. Varaa itsellesi artikkeli, jota muut eivät muokkaa samanaikaisesti. Mieti ensin, onko aihe tarpeeksi merkittävä. Katso suuntaviivoja siitä, mikä on merkittävää ja mieti sitten, mitkä ovat merkittäviä lähteitä, joissa aiheesta on kerrottu. Mikä on hyvä nimi artikkelille? Voit harjoitella artikkelin tekoa hiekkalaatikolla (löydät hiekkalaatikkosi käyttäjätunnuksellasi: esim Käyttäjä:jjanhone/Hiekkalaatikko) tai tehdä artikkelin suoraan Wikipediaan. Artikkelit elävistä henkilöistä tulee kirjoittaa henkilön yksityisyyttä kunnioittaen. Wikipedian tehtävä ei ole herättää kohua tai levittää juoruja. Elävistä henkilöistä kirjoittaessa on huomioitava lainsäädäntö ja kolme keskeistä käytäntöä: Neutraali näkökulma, Tarkistettavuus ja Ei uutta tutkimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kirjoitat jostain henkilöstä, niin valitse sellainen henkilö josta löydät toimitettuja lähteitä.
  4. Etsi tietoa kirjoista, lehdistä ja nettilähteistä. Sopivia lähteitä ovat esimerkiksi henkilöstä kertovat kirjat, lehtijutut, dokumenttiohjelmat tai uutiset. Mitä tarkoittaa Wikipedia:Tarkistettavuus, lähde tai lähteen lisääminen? Katso kuinka lisätä viite Wikipediaan visuaalisella muokkaimella? (youtube-video).
  5. Etsi kuvia Wikimedia Commonsista
  6. Täydennä Wikipedia-artikkelia, vaikka yhden lauseen verran.
  7. Uusiin artikkeleihin on hyvä lisätä jokin luokka. Lisätietoa:Wikipedia:Luokittelu
  8. Lisää Wikipedia-artikkeliin kuva. Lataa se ensin Wikimedia Commonsiin Upload Wizardilla, anna kuvalisenssiksi teksti {{CC-BY 4.0}} (mikä ihmeen CC-lisenssi?), lisää kuvalähteeksi valokuvaajan nimi. Voit muokata tietoja myöhemmin. Ohje: Kuvan lisäämiseen ja tarkempia ohjeita, in English
  9. Puuttuuko englanninkielisestä Wikipediasta tärkeitä Kymenlaaksoon liittyviä artikkeleita? Katsotaan! [1]

Esimerkki kuvagalleriasta:

Commons muokkaa

  • Harjoitellaan Commons-kuvien upottamista, lisää jokin valitsemasi kuva tähän
Kymenlaaksoon liittyviä kuvia
 
Kotka-vaakuna vuodelta 1881
 
Vanaja in Kotka harbour
 
Vellamo ja Tarmo
 
Kymenlaakson keskussairaala 1
 
Kalliokosken lasitehdasrakennuksesta on nykyisin jäljellä enää perustuksen jäännöksiä ja uuninpohjia
Sisältösolu
 
Sunilan Pirtti
 
Ruukinkatu 13, Kotka
 
Haukkavuori
 
Kotka Church from air 1936
Sisältösolu
 
2019 Chinese People's Revolutionary Military Museum
 
Kotkan kaupungintalon kuvakudos


  • Harjoitellaan Commons-kuvien lisäämistä, lisää jokin lataamasi kuva tähän.

Tietolaatikot muokkaa

Muokattavat artikkelit muokkaa

Täydennettävät artikkelit

Tapahtumassa tehdyt muokkaukset muokkaa

  • yksi
  • Greta Skogster sivua päivitetty Kotkan kaupungintalon kuvakudoksen osalta.

Esimerkillisiä artikkeleita muokkaa

Hyviä tietolähteitä muokkaa

Wikipedistien vinkkejä historiallisten artikkelien muokkaamiseen muokkaa

  • Vinkkejä Wikipedian ystävät -Facebook-ryhmässä
  • Kun toivottiin vinkkejä Wikipedian kahvihuoneessa niin kirjoitin: "Eikös museoalan ihmisillä ole ole usein historian alan koulutus? On siis opittu, miten historiaa kirjoitetaan, ja on opittu miten lähteet merkitään. Ohje siis: Antaa palaa, kynät sauhuamaan." Ja kun toivottiin vinkkejä erityisesti tietosanakirjan kirjoittamiseen, niin kirjoitin: "Sekin on luultavasti tieteellisen kirjoittamisen kurssilla opetettu. Silloinhan kun tietosanakirjat vielä olivat paperia, niihin kirjoittaminen oli yksi eri alojen pitkälle ehtineiden opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tyypillisistä työllistymiskeinoista." Eli kirjoittakaa vaikka niin kuin kirjoittaisitte hyvää, myös aikuisille ja asiaa tunteville lukijoille tarkoitettua mutta myös ei-asiantuntijoille ymmärrettävää museon historiallisen näyttelyn näyttelyopasta tai vaikka pitäjänhistoriaa, mutta koska Wikipedia:Tarkistettavuus ja Wikipedia:Merkitse lähteet, niin varustakaa koko teksti lähdeviitteillä niin kuin tekisitte tieteellistä artikkelia. Mutta poikkeuksena historiantutkimuksen ja arkeologian ym. tieteellisiin artikkeleihin, käyttäkää lähteinä vain sekundäärilähteitä, ei omia havaintoja eikä julkaisemattomia primäärilähteitä, koska Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Aiemmin julkaistua tekstiä (mielellään ei omaakaan) ei myöskään saa kopioida, vaan tulee kertoa lähteen sisältö omin sanoin ja viitata lähteeseen (vrt. opinnäytteiden aitoudentarkistus ja tekijänoikeudet, koska kaikki mikä wikipediassa julkaistaan, julkaistaan vapailla lisensseilllä). Wikipedian konventioita (vrt. Wikipedia:Artikkelimalli) on hyvä noudaattaa (vrt. tieteellisen kirjoittamisen oppaat ja eri tieteellisten sarjojen kirjoittajien ohjeet). Ja jos teette keskeneräiseen artikkeliin laajoja muokkauksia, voitte käyttää mallinetta Malline:Työstetään, sitä suositellaan pidettävän artikkelissa max. muutaman tunnin kerrallaan. Suurta määrää artikkeleita ei myöskään kannata aloittaa sarjana keskeneräisiä artikkelipohjia, koska siitä hypersäntilliset wikipedistit saattavat hämmentynä, vaan mieluiten kirjoittaa ensin suhteellisen valmis lyhyt aloitus jossa on supopeimmillaan määritelmä, lähteet viitattuina ja artikelille luokat ja mahdolliset interwikilinkit (paikallishistoriassa tosin ehkä harvoin on artikkeleita muissa wikipedioissa, vrt. kuitenkin esim. koi:Топиноя (шор)), ja laajentaa sitten, vaikka toki saa kirjoittaa laajemmankin artikkelin myös kerrallakin valmiiksi. --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 11.08 (EET)[vastaa]
  • Wikitekstinäkymässä muokkaamistakaan ei ole syytä pelätä. Varsinkin jos joku on niin vanha, että on joskus väkertänyt omia kotisivujaan html-koodilla, niin wikiteksti on siihen verrattuna paljon helpompaa, varsinkin kun pidempiä koodirimpsuja, kuten mallineita saa tehtyä muokkaustilan painikkeilla.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 11.20 (EET)[vastaa]
  • Kuvia lisätessä on syytä olla selvillä tekijänoikeusvaatimuksista Wikipediassa ja Wikimedia Commonsissa julkaistaessa (viitattukin yllä). Wikimedia commonsiin kuvia tallentaessaan sitoutuu vapaisiin lisensseihin, jotka sallivat kuvien edelleen muokkaamisen ja kaupallisenkin jatkokäytön. - Eli jos ei halua sallia tätä, niin ei pidä ladata sellaisia kuviaan commonsiin. Samoin ilman erityisjärjestelyjä jokainen voi ladata Wikimedia Commonsiin vain joko itse luomiaan kuvia tai muiden luomia vanhoja kuvia, joissa tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Muiden luomat kuvat. joissa on tekijänoikeus voimassa, vaativat erityisen kirjallisen luvan erityisellä menettelyllä. (Kätevä siis lähinnä harvinaisiin kuviin tärkeistä aiheista.) Samoin kuvien sisällön tulee olla sellainen, ettei tallentaminen avoimella lisenssillä loukkaa kenenkään oikeuksia - esim. taideteoskuvia ei voi tallentaa Wikimedia Commonsiin, jos tekijänoikeudet ovat voimassa, ja paikallisesti fi-Wikipediaankin vain rajoitetusti itse taideteosta käsitteleviin artikkeleihin johtuen tekijänoikeuslainsäädännöstä. (Tässä vain joitain poimintoja, vrt. esim. teoskynnys, Yhdysvaltain tekijänoikeuslait jne. jne.) --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 11.44 (EET)[vastaa]

Lähteistä, koulukunnista ja sisäisistä linkeistä muokkaa

Lähdekritiikki on luonnollista ja välttämätöntä. Populaarit historialehdet saattavat jopa käyttää Wikipediaa lähteenään (itse löysin sellaisesta omaa tekstiäni liittyen Suomen kaukopartiotoimintaan eikä toimitus reagoinut huomautukseeni). Niitä ei kannata käyttää lähteenä, vaikka ne voivatkin tuoda esiin sinänsä kiinnostavia näkökulmia ja anekdootteja.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 12.20 (EET)[vastaa]

Historia-aiheissa on tärkeää tiedostaa tutkimuksessa ja muissakin tulkintafoorumeissa esiintyvät koulukunnat ja niiden väliset jännitteet. Lukijaa palvellakseen kannattaa linkittää aihetta tukeviin yleisempiin artikkeleihin pääartikkeli-mallineen avulla ja tiivistää niiden linkitysten merkitys työstettävään artikkeliin omalla tekstillä. Tällöin tosin saattaa päätyä kierteeseen, jos aiottu "pääartikkeli" itse tarvitsee myös perusteellista muokkausta tai lähteistystä. Lähteettömiin ei kannatakaan pääartikkeli-viittausta tehdä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 12.20 (EET)[vastaa]

Populaarihistoriallisista lehdistä lähteenä vielä sen verran, että toki sellaisen voi merkitä aiheesta muualla -osioon vaikka tyyliin "note for myself" odottamaan sitä, kun parempi lähde löytyy, mutta varsinaiseksi lähteeksi en niitä hevin katsoisi. Paikallishistorian osalta sanomalehtiartikkeleita saattavat käyttää ammattitutkijatkin, mutta silloin liikutaan jo kohti lähteen ja aineiston välistä rajaa. Wikipediassahan "aineistoja" eli varsinaista tutkijan dataa ei lähteenä käytetä, koska tällöin kyseessä on uusi tutkimus.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 13.23 (EET)[vastaa]

Kirjoittajan tulisi ymmärtää, mitkä ovat aiheen tärkeimmät asiat ja ottaa ne mukaan tekstiin. Jotkin hauskat anekdootit vaikkapa Einsteinin opiskeluajalta eivät ole hänen uransa kannalta olennaisimpia asioita. Lähteitä lukiessa voi tulla vastaan noita anekdootteja vaikka yllä mainituista lehdistä. Samaan asiaan liittyy, että artikkeli pitäisi “kirjoittaa loppuun” eli ei saa jättää lopusta olennaisia asioita pois. Mieluummin lyhyt tasapainoinen teksti kuin innokkaasti aloitettu mutta lopahtanut. --Kospo75 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.03 (EET)[vastaa]

Olen samaa mieltä Kospo75:n kanssa, mutta heitetään tähän vielä ilkeä lisäkierre. Postmodernismin mukaan ei ole olemassa aiheen tärkeimpiä asioita, koska ei ole niitä aiheitakaan. Tästä esim. Weinberger, David. Everything is miscellaneous: The power of the new digital disorder. Macmillan, 2007. Kuitenkin Wikipedia on, huolimatta kaikista niistä "postmoderni ensyklopedia" -luonnehdinnoista, oikeastaan aika modernistinen ja tiedeyhteisön tapaan konservatiivinen omalla tavallaan. Siinä käytetään vanhoja lähteitä tai niiden toisintoja ja toistellaan eturivin tieteen jo aikaa hylkäämiä näkemyksiä. Tämä pätee myös historiaan. Wikipedian historia on vanhaa historiaa... --Juha Kämäräinen (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 11.56 (EET)[vastaa]

Tapahtumasta muualla muokkaa