Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 54

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Saanko poistaa?

Eli haluaisin poistaa seuraavat osiot jääkiekkoseura artikkeleista:

• "Mainekkaat pelaajat" ovat täysin yhden/parin kannattajan mielivaltaisia listauksia.
• "Suomalaiset seurassa" ovat NHL -artikkeleissa täysin turhia, jos ne pidetään niin alan lisäilemään sitten tšekkejä yms. listoja artikkeleihin. Tasa-arvo, nääs.

Näistä ei ole mitään hyötyä, joten ne voitaisiin poistaa. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 18.59 (EET)

Suomalaisista en osaa sanoa vielä mitään, mutta "maineikkaat" pelaajat ehdottomasti pois. Jos joku supertähti sieltä löytyy, voi sen liittää leipätekstiin.-Henswick- Sermo? 23. maaliskuuta 2010 kello 19.01 (EET)

Ainakin toisen voi, ja on suotavaa, poistaa. Ensimmäisen voisi periaatteessa saada lisättyä artikkeliin, mutta maineikkuuden ehdoista on hyvin vaikea päästä sopuun, jolloin voi olla helpompi olla ilman. --Mpadowadierf 23. maaliskuuta 2010 kello 19.03 (EET)

Suomalaisten tilastot voi ainakin poistaa suoraan NHL-joukkueiden artikkeleista. Ehkä nimilistatkin. Gopase+f 11. huhtikuuta 2010 kello 18.09 (EEST)

Niin, vielä tälläinen: Oulun Kärppien kohdalla tuo maineikkaat pelaajat lista muutettiin tälläiseksi, ja laitettiin omaksi artikkelikseen. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 19.08 (EET)

Aivan oikein. Maineelle pitää olla perusteet. --Kalmo 23. maaliskuuta 2010 kello 19.10 (EET)

Parempi paikka keskustelulle voisi olla wikiprojekti jääkiekon keskustelusivu. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 19.19 (EET)

Ei missään tapauksessa. Tällä keskustelulla tullaan antamaan suuntaviivoja tulevaisuuteen, joten tämä on oikea paikka. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 19.24 (EET)

Aikaisempi keskustelu löytyy täältä: Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Jääkiekko#Maineikkaat pelaajat?. Sinne vaan jatkot. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 19.26 (EET)

Ei ei ei, kyse on nyt laajemmasta asiasta kuin vain nuo maineikkaat pelaajat. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 19.27 (EET)

Jos joku tälläinen keskustelu pidetään teemasivulla, eivät kaikki asiasta kiinnostuneetkaan siihen huomaa osallistua. Kahvihuone on parempi suuremmille käytäntömuutoksille.-Henswick- Sermo? 23. maaliskuuta 2010 kello 19.50 (EET)

No keskustellaan sitten täällä. Mun puolesta keskustelun saa kuitenkin siirtää. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 20.40 (EET)

Kuinkas monessa artikkelissa on suomalaisia pelaajia listattuna? Mainekkaita pelaajia taitaa olla vähän joka lajin ja joka seuran artikkelissa? Turha rajata keskustelua jääkiekkoon. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 20.40 (EET)

Ainakin NHL:n seurojen artikkeleissa on jostain syystä osiot "Suomalaiset seurassa". Eli kaikkien joukkueiden mainaikkaat pelaajaluettelot pois, tärkeimmät viitteineen leipätekstissä. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 21.44 (EET)

Esim. Real Madridissa on ihan asiallisesti lähteellinen parhaat pelaajat luettelo. Samoin Ilveksellä ihan asiallinen kannattajien äänestämät kentälliset. Ei noita voi mitenkään kategorisesti kaikkia poistaa. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 21.54 (EET)

No ei tietenkään! Niille on selvät perusteet, ne eivät ole "mielivaltaisia listauksia" kuten alussa erottelin. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 21.56 (EET)

No mitäs ne mielivaltaiset listaukset sitten on? Esimerkkejä mielellään. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 21.58 (EET)

Esim. KalPa, SaiPa yms. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 21.59 (EET)

No mitä poistaisit esim. Saipan merkittäviä pelaajia listoista? Kaikki pois niinkuin ehdotit alkuun vai? Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 22.02 (EET)

SaiPasta kohdat "Maajoukkuepelaajat" sekä "Muita maineikkaita pelaajia". – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 22.04 (EET)

Mä jättäisin Saipaan vaan kapteenilistan, jäädytetyt numerot ja kannattajien valitseman tähdistökentällisen. Kaikki muu pois. Tilalle vois lisätä eniten seurassa pelanneen ja eniten seurassa pisteitä tehneen, jos ei sisälly edellä mainittuihin jätettäviin. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 22.13 (EET)

Nuista palkituista voisi tehdä oman artikkelin, samaan tyyliin kuten tuossa antamassani linkissä. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 22.20 (EET)

En osaa arvioida, että onko joukkuekohtaisille palkitut pelaajat -ala-artikkeleille mitään tilausta. Onko tollasia muita olemassa, vai onko kärpät ainoo? Äkkiseltään ei vaikuta ihan kauhean käyttökelpoiselta. Kaikissa palkintoartikkeleissa on ilmeisesti jo joukkueet merkattu voittajille? Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 22.25 (EET)

Mielestäni palkintoala-artikkelit ovat ihan hyödyllisiä, kun palkittuja pelaajia on paljon. Kärppien kohdalla se on järkevää, mutta esimerkiksi SaiPan lista on sen verran lyhyt, että eiköhän se mahdu varsinaiseen artikkeliin kokonaisuudessaan. --PtG 24. maaliskuuta 2010 kello 12.19 (EET)

Toisaalta luontevin paikka erilaisten (palkittujen) pelaajaluetteloiden esittelyyn on tietenkin Luettelo XXXX:n pelaajista. Esim. luettelo Buffalo Sabresin pelaajista -luettelossa on alussa vähän hahmotelmaa siitä, miten palkittuja pelaajia on käsitelty ihan asiallisesti. Esim. pelaajaluettelo-artikkelin perään (tai jotenkin muulla ratkasulla) voisi lisätä myös joukkueen palkittujen pelaajien luettelon. Gopase+f 24. maaliskuuta 2010 kello 13.55 (EET)

Hyvä ratkaisu sekin on. Käy siis minulle, mutta noita luetteloita tietyn joukkueen pelaajista on vielä aika vähän. --PtG 24. maaliskuuta 2010 kello 16.01 (EET)

Kivasti sait minun intoni tätäkin asiaa kohtaan lopahtamaan. – EtäKärppä¹³ 23. maaliskuuta 2010 kello 22.39 (EET)

Näemmä SM-liigan tähdistökentällisestä puuttuu joukkueet. Ne vois tietty lisätä. Mallia esim. tuolta. Gopase+f 23. maaliskuuta 2010 kello 22.45 (EET)

Voisko niille tähdistökentällisille kehittää jonkinlaisen taulukon? Ilman raameja ja joukkue mainittuna näyttää aika sekavalta. --Lax 24. maaliskuuta 2010 kello 12.55 (EET)

Ulkoasua saa/pitää tietenkin kehittää. Aikasempaa keskustelua esim tuolla: Keskustelu:NHL:n tähdistökentälliset. Lätkäprojekti voi olla oikea paikka kaikkien tähdistökentällisten ulkoasun kehittämiskeskusteluun. Gopase+f 24. maaliskuuta 2010 kello 13.50 (EET)

Mun puolesta lyhyistä artikkeleista, joissa on satunnaiselta vaikuttava tunnettuja pelaajia luettelo (kuten esim Binghamton Senators) luettelon voi poistaa. Ei nyt kuitenkaan tehdä mitään kiveenhakattua käytäntöä, jonka mukaan kaikki tunnettuja pelaajia -luettelot poistettaisiin. Lyhyistä artikkeleista lähteettömät, satunnaisilta vaikuttavat luettelot pois. Ja tuolla jääkiekkoprojektin keskustelusivulla on aikaisemmin käyty keskustelua aiheesta, joten jatkokeskustelut voisivat olla siellä (Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Jääkiekko#Maineikkaat pelaajat?). Aikaisemmassa keskustelussa siellä on hahmoteltu tunnettujen pelaajien listan sisältöä, ei niinkään listojen poistamista. Gopase+f 25. maaliskuuta 2010 kello 10.49 (EET)

Ruotsin kunta-artikkelien nimeäminen

Kahvihuoneessa on aiemmin ainakin kerran [1] keskusteltu Ruotsin kuntia koskevien artikkelien nimeämisestä. Tuon keskustelun perusteella on ollut kannatusta sille, että kunta-artikkelit nimetään tyyliin "X:n kunta", missä X on kunnan varsinainen nimi. Siinä tapauksessa, että X sattuu olemaan kuntaan liitetty entinen kaupunki, kauppala tai muu taajama, jää tällöin mahdollisuus tehdä tälle X:lle vielä oma artikkelinsa. Jos X vastaa käytännössä koko kuntaa, niin voidaan tehdä ohjaussivu X -> "X:n kunta".

Ruotsinkielisessä Wikipediassa kaikkien kunta-artikkelien nimet ovat muotoa "X:s kommun" [2]. Jos valitaan listasta esimerkiksi Luulajan kunta [3], niin muihin Wikipedioihin osoittavien linkkien perusteella ainakin tanskaksi, saksaksi, englanniksi, fääriksi, ranskaksi, unkariksi, italiaksi, hollanniksi, norjaksi ja portugaliksi käytetään muotoa "Luulajan kunta". Fääriä ja italiaa lukuunottamatta noilla kielillä on tehty vielä erillinen artikkeli, joka käsittelee Luulajan taajamaa/kaupunkia.

Vironkielisessä Wikipediassa käytetään nähtävästä omia artikkeleita kunnalle [4] ja samannimiselle asutuskeskukselle [5] (esimerkkinä Viimsi). Venäjänkielisessä Wikipediassa on erikseen piirit [6] ja niiden keskuksena olevat kaupungit [7] (esimerkkinä Karjalan tasavallan Belomorsk). Edelleen tanskankielisessä Wikipediassa on erilliset artikkelit kunnalle [8] ja sen keskuspaikalle [9] (esimerkkinä Århus).

Muotoa "X:n kunta" olevia artikkeleja puoltanee myös kuntien suurehko koko Ruotsissa, jolloin lukija saa paremmin sen käsityksen, että artikkelissa ei kerrota vain maantieteellisesti pienialaisesta paikasta X, vaan useimmissa tapauksissa artikkeli koskee myös laajaa kuntakeskusta ympäröivää maaseutualuetta, joka koostuu useista entisistä kunnista. Pitäisikö Ruotsin kunta-artikkelien nimien siis olla muotoa "X" vai "X:n kunta"? -- Raksa123 9. huhtikuuta 2010 kello 16.31 (EEST)

Tästä on käyty keskustelua sivulla Keskustelu:Järfälla. Toistan vielä argumenttini: Ruotsin ja Suomen tilanne on samantyylinen. Jos Ruotsin kuntia aletaan siirtämään muotoon "Tukholman kunta" niin myös Suomen kunnat tulisi siirtää samaan muotoon, esim. "Helsingin kunta". Kunnat ovat muutenkin merkittävämpiä kuin taajamat niin järkevämpi olisi pitää kunnat omilla nimillään ja kirjoittaa taajamista tarvittaessa artikkelit tyyliin "Järfälla (taajama)". Useimmissa tapauksissa kunta ja sen taajama(t) voidaan kuitenkin käsitellä samassa artikkelissa ilman ongelmia. -- Jniemenmaa 9. huhtikuuta 2010 kello 18.24 (EEST)

Olen täysin samaa mieltä Jniemenmaan kanssa asiasta. Kunnat omilla nimillään ja mahdolliset taajamat sitten muotoa "X (taajama)". -DragonMaster- 10. huhtikuuta 2010 kello 15.27 (EEST)

Ja sehän on aivan sama miten muissa wikeissä artikkelit halutaan nimetä. Vaikka muissa wikeissä olisikin eri tapa nimetä artikkelit, se ei tarkoita että täällä pitäisi toimia samoin. Tehdään me niin kuin asiat on järkevintä hoitaa, ja se on juuri niin kuin tuossa Jniemenmaan ehdotuksessa sanotaan. -DragonMaster- 10. huhtikuuta 2010 kello 22.25 (EEST)

Olen samaa mieltä Raksa123:n kanssa, Ruotsissa on erilainen käytäntö kuin Suomessa. Monissa muissa maissa on vastaavanlainen tapa, kunta on eri asia kuin keskuskaupunki tai -taajama. Tällaisissa tapauksissa on parasta noudattaa lähtömaan käytäntöjä eikä keksiä omia tai yrittää projisoida Suomen mallia muualle. Näin on tehty myös kaikissa muissa wikeissä. Homma olisi pitänyt alun alkaen tehdä oikein, nyt artikkelit ovat miten sattuu. Käytännön tasolla Ruotsin ja Suomen välillä ei ehkä ole juuri eroa, mutta asia käsitetään eri tavalla ja se on jo ihan tarpeeksi. --Epiq 12. huhtikuuta 2010 kello 02.08 (EEST)

Kertoisitko nyt kuitenkin mikä ero Suomen ja Ruotsin systeemissä on? Kummassakin maassa on kuntia joiden alueella on taajamia joiden nimet ovat joskus sama kuin itse kunnan, joskus eri. Meillä on selvät säännöt miten täsmennyksiä pitää tehdä. Se että sv.wikissä on tehty väärin ei ole hyvä argumentti että meidänkin pitäisi tehdä väärin. -- Jniemenmaa 13. huhtikuuta 2010 kello 09.28 (EEST)

Rikotaanko jotain käytäntöä?

Hypoteettinen esimerkki:

Jos käyttäjä A osallistuisi keskusteluun ensin omalla tunnuksellaan, jonka jälkeen kirjautuisi ulos ja keskustelisi samasta aiheesta toisella sivulla IP-osoitteellaan ilmoittaen keskustelussa olevansa Wikipedian jättänyt aikaisempi aktiivikäyttäjä B, niin rikotaanko jotain käytäntöä, jos

a) A todella on B: muodollisesti kyseessä ei ole sukkanukkeilu, koska A muokkaa IP-osoitteellaan ja B:n viimeisestä tunnusmuokkauksesta on jo pitkä aika. Käyttäjä kuitenkin pyrkii esiintymään kahtena eri käyttäjänä.

b) A ei todellisuudessa ole B: varmaan joku pykälä löytyy, joka kieltää toisena käyttäjänä esiintymisen?

Itse asiassa esimerkki ei ole hypoteettinen, sillä kuvatunlaisen tapahtuman pystyi sataprosenttisella varmuudella toteamaan ylläpitotyökaluilla jokin aika sitten. Nyt on askarruttanut, että voiko/pitäisikö asiaan puuttua ja millä perustein? --Otrfan 10. huhtikuuta 2010 kello 19.45 (EEST)

Sekavan kuuloinen tilanne. Nähdäkseni nykyiset käytännöt eivät kai tuota A-kohdan tilannetta kiellä. Rekisteröitynyt käyttäjä kai saa muokata IP-osoitteella ja ainakin de facto -käytäntö on ollut, että uudella tunnuksella saa palata jos haluaa putsata pöydän tms. kuten A-kohdassa sanot. B-kohdan pykälistä en tiedä, mutta eipä identiteettivarkaudet kohteliaita ole, tuskin sallittujakaan. Mitä sitten pitäisi tehdä? Jos tilannetta selvästi käytetään jotenkin hyväksi jonkunlaisessa harhaanjohtamistarkoituksessa, niin epäilyt olisi varmaan syytä käydä läpi perusteellisemmin. Minä siis kannustaisin varovasti puuttumiseen, mutta perusteluja en osaa yllä olevaa enempää antaa. --albval (keskustelu) 11. huhtikuuta 2010 kello 07.32 (EEST)

Jos käyttäjä pyrkii antamaan itsestään kuvan kahtena eri käyttäjänä samaa asiaa käsiteltäessä, niin kyllähän siinä harhaanjohtamistarkoitus on. Jo aikaisempi epäilys varmistui, sillä kun käyttäjä A estettiin, niin käyttäjä B:ksi itsensä esitellyt IP-osoite meni samalla hetkellä myös estoon, mikä näkyy ylläpitäjille. No, kokeillaan varovaista puuttumista - itse asiassa otan mallia käyttäjän itsensä toiminnasta erään toisen käyttäjän keskustelusivulla, niin ei pitäisi olla valittamista. --Otrfan 11. huhtikuuta 2010 kello 07.57 (EEST)

Aloin miettiä, miten tämä voidaan todentaa ylläpitotyökaluilla, koska estolistassa ei näy tietyn käyttäjätunnuksen käyttämää automaattisesti estettyä IP-osoitetta. Arvasin kuitenkin, mitä IP-osoitetta ja käyttäjätunnusta Otrfan tarkoitti. Hieman tämän jälkeen tein havainnon, jonka myös Otrfan ilmeisesti aiemmin teki: kyseisen IP:n estäminen ei ollut mahdollista (vain jo päällä olevan eston muuttaminen tai sen poistaminen olivat mahdollisia), sillä siihen liittyvän Käyttäjän muokkaukset -toimintosivun alku näytti tältä:

Käyttäjän XX.XXX.XXX.XX (keskustelu | muuta estoa ... ) muokkaukset

Estämättömän IP:n tapauksessa kyseinen kohta näyttää kuitenkin seuraavalta:

Käyttäjän XX.XXX.XXX.XX (keskustelu | estä ... ) muokkaukset

Lisäksi katsoin estolistasta, milloin kyseessä olevan käyttäjätunnuksen käyttämälle IP:lle tullut automaattinen esto päättyisi (estolistassa ei näy IP-osoitetta vaan ainoastaan ohjelmiston arpoma tunnus kuten esim. #107430). Minuuttia ennen automaattieston päättymistä kyseinen IP oli estettynä, ja heti automaattieston päättymisen jälkeen tuo IP, joka oli tosiaan esittäytynyt entiseksi aktiivikäyttäjäksi, vapautui estostaan (Käyttäjän muokkaukset -toimintosivun alku muuttui jälkimmäisen esimerkin kaltaiseksi). Myös omien havaintojeni mukaan Otrfanin yllä esittämä arvio tilanteesta siis pitää paikkansa. –Ejs-80 11. huhtikuuta 2010 kello 10.07 (EEST)

Joo, tuolla tavallahan se näkyy, ja hyvä että joku havainnon varmisti, varsinkin kun lokeihin asiasta ei jää merkintää. (otin kyllä kuvaruutukaappauksen). Olen aina miettinyt, että onkohan tapa miten yleisessä tiedossa. --Otrfan 11. huhtikuuta 2010 kello 13.01 (EEST)

Mä olen aina ajatellut, että jos käyttäjä käyttää oikeuttaan/velvollisuuttaan vaihtaa tunnusta, on hänellä velvollisuus välttää sellaisten mielikuvien syntymistä, että "vanha tunnus" olisi edelleen "olemassa" ja muokkaisi (edes IP:llä). Ilmeisesti ylläkuvattua IP:llä tapahtuvaa käyttäjän käyttämien tunnusten "monistamista" ei ole missään selvästi kielletty, mutta jos IP väittää olevansa "lopettanut tunnus" ja samaan aikaan muokkaa "uudella tunnuksella", on se kahden tunnuksen hyväksikäyttämistä harhautusmielessä. Eli mielestäni ainakin näitä kohtia monta käyttäjätunnusta käytännöstä rikotaan:

• "Koska moni asia Wikipediassa perustuu käyttäjien ilmeiseen kannatukseen, usean käyttäjätunnuksen käyttö vaarantaa tämän prosessin."
• "...useamman tunnuksen salainen käyttö samanaikaisesti (esimerkiksi saman kuukauden sisällä) on kiellettyä."

Eli koska käytännössä ei puhuta monella tunnuksella muokkaamisesta vaan monen tunnuksen käyttämisestä voidaan tulkita että IP käyttää "vanhaa tunnusta" allekirjoittaessaan sen nimissä. Eli varoitus käytännön rikkomisesta käyttäjälle ja jos tahallinen harhauttaminen jatkuu niin sitten puututaan estolla. Gopase+f 11. huhtikuuta 2010 kello 19.03 (EEST)

En ole varma voiko noin tiukasti tulkita. A:han saa muokata myös IP:nä, ja nyt IP oikeastaan vain kertoi muokanneensa aiemmin B:nä ja siinä sivussa tuli vahingossa paljastaneeksi olevansa A. Joka tapauksessa, kun vertaa A:n ja B:n aloittamien artikkelien ensimmäisiä versioita, ensin yllättävältä tuntunut oletus A = B ei tunnukaan enää niin yllättävältä. --Hrrkrr31 11. huhtikuuta 2010 kello 21.50 (EEST)

Itse olettaisin A:n olevan B, jo ihan sillä perusteella, että tunnus A on luotu samana päivänä, kuin tunnus B lopetti muokkaamisen. Asia on vähän hankala ja ilmeisesti käytäntöihin pitäisi jotain kirjata. Aiheeseen osittain liittyvä keskustelua oli aikoinaan täällä Keskustelu Wikipediasta:Monta_käyttäjätunnusta#Useamman tunnuksen pitäminen, IP-editoinnit. --Otrfan 11. huhtikuuta 2010 kello 22.10 (EEST)

Täh? Eikös tässä editoitu IP-osoitteilla ja sellainen pitää ohittaa kaikissa kannanotoissa ja päätöksiin liittyvissä asioissa. Mikä jäi ongelmaksi, kun ohitamme IP-osoitteen heittämät kommentit - oliko kysymys jostakin muokkaussotatilanteesta ja 3RR-tulkintaongelmasta? --Aulis Eskola 12. huhtikuuta 2010 kello 19.56 (EEST)

Yritin päästä jyvälle asiasta mutta ei avautunut, jos tällaisia asioita puidaan eikö ylläpitäjillä vois olla ihan omat palstat ettei näitä tarvi ruotia täällä kaiken kansan luettavissa.Vesteri 12. huhtikuuta 2010 kello 00.33 (EEST)

Käytäntöjen tulkinnasta keskusteleminen kuuluu nimenomaan käytäntökahvihuoneeseen eikä ole mitenkään ylläpitäjien yksinoikeus. --Hrrkrr31 12. huhtikuuta 2010 kello 00.37 (EEST)

Myönnetään, että asia olisi selkeämpi, jos A:n ja B:n oikeat tunnukset mainitsisi (tosin suuri osa jo varmaan tietää keistä on kysymys). Odotellaanko kuitenkin kommenttia vastapuolelta ensin vai mitenkä? --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 00.38 (EEST)

No ei minulle ainakaan avautunut mistä edes puhutaan, jos on jotain ongelmia niin ne voisi tuoda esille niin että kaikki sen ymmärtää. Tässä kun puhutaan muokkaamisesta ja jostain keskusteluista. Mielestäni on aivan sama millä tunnuksella muokkaat artikkeleita kunhan muokkaukset ovat asiallisia, mutta jos on kyse jostain käyttäjien välisestä sananvaihdosta niin siihen en ota kantaa.Vesteri 12. huhtikuuta 2010 kello 00.50 (EEST)

Lyhyesti selitettynä kyseessä on se, että yksi käyttäjä pyrkii esiintymään kahtena eri käyttäjänä, mutta tavalla jota käytännöissä ei ole selkeästi kielletty. Käytännön henkeä kyllä ainakin minusta rikotaan pahasti. --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 00.59 (EEST)

Kyllähän näitä skitsoja on täällä ollu vaikka kuinka, mutta niihin pitää suhtautua asianmukaisesti, jos provosoidaan ei ole pakko provosoitua. Eiköhän jätetä nämä tapaukset oman onnensa nojaan. Ja jos keskusteluissa on asiattomi keskustelun avauksia tai komennetteja, niin varsin hyvin tiedät mitä niille voi tehdä. PS. sääli että jouduit tuohon äänestykseen, kaikella kunnioituksella työpanostasi kohtaan, mutta tuossa Ulrika jutussa olisi itsetutkiselun paikka ja tämä ei ollut hh vaan vesterin henkilökohtainen mielipide, joka ilmeisesti vielä sallitaan.Vesteri 12. huhtikuuta 2010 kello 01.11 (EEST)

Mielipide sallittu :) Voin sanoa, että kommenttipyynnön tuleminen eteen oli jo etukäteen tiedossa. Se varttitunti joka meni Ulrikan kommentin ja eston antamisen välillä meni siinä, kun mietin jaksanko lähteä odotettavissa olevaan rumbaan mukaan. Mutta tämä asia ei kuulu tähän keskusteluun. --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 01.16 (EEST)

En nyt ole varma missasinko jotain tässä keskustelussa, mutta en kyllä näe mitään estettä sille että Tunnus A:ta ei enää käytetä ollenkaan ja henkilö haluaa vaihtaa identiteettiään ja aloittaa niinsanotusti puhtaalta pöydältä tunnuksella B. Eri asia on sitten samaan aikaan käytettävät tunnukset joita ei sallita (Paitsi jos tietysti käyttäjäsivulla toisin ilmoitetaan kysessä olevan altteri). IP:llä muokkaamista taas sitten ei voi kukaan estää, ei kai ketään voi pakottaa kirjautumaan sisään vaikka tunnuksen omistaisikin. Nehän eivät ole äänioikeutettuja joten en näe tässä mitään ongelmaa. --J Hazard 12. huhtikuuta 2010 kello 03.19 (EEST)

Kuvaamasi homma on ihan ok. Mutta tässä tapauksessa käyttäjä muokkaa välillä IP-osoitteella, esitellen itsensä käyttäjäksi, joka on wikipedian käytön lopettanut. Vaikkei IP:llä voikaan äänestää, niin keskusteluissa kokeneen käyttäjän sanalla on merkitystä. --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 03.24 (EEST)

A-ha, tuota en huomannut. Mutta riippumatta siitä mitä IP sanoo tai väittää olevansa kuka hyvänsä, hän on silti IP ellei kirjaudu sisään. Muutoinhan kuka tahansa IP voisi väittää olevansa kuka hyvänsä. Tämä vain minun mielipiteenä. --J Hazard 12. huhtikuuta 2010 kello 03.31 (EEST)

No nyt mullekkin avautu. Siis kyseessä on IP joka esiintyy jonain toisena, hei haloo anna esiintyä vaikka Kekkosena se hänelle suotakoon :)Vesteri 12. huhtikuuta 2010 kello 03.29 (EEST)

Entäs jos sama käyttäjä esitteli itsensä Vesterinä? Soisitko sen? --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 03.32 (EEST)

En tietenkään tykkäisi, mutta ei haittaa jos sen takana on IP, kun jokainen tajuaa mitä se merkitsee.Vesteri 12. huhtikuuta 2010 kello 03.34 (EEST)

Jokaisessa keskustelussa, johon käyttäjä on IP:llä osallistunut, hänen on uskottu olevan käyttäjä, joksi hän itsensä esittäytyy. Syy on todennäköisesti se, että hän myös todellisuudessa on kyseinen käyttäjä, joten esitys on uskottava. --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 03.38 (EEST)

Tästä voisi mielestäni huomattaa IP:tä, joko lopettamaan maininnat käyttäjään tai kirjautua sisään tunnuksella. Turhien väittämien (Mitä ei voida varmuudella tarkistaa) esittäminen on joutavaa suun pieksemistä jolla ei ole mitään merkitystä, mutta jonka jotkut kokemattomammat käyttäjät saattavat pitää totena (riippumatta siitä onko totta vai ei, ei ole mitään merkitystä). --J Hazard 12. huhtikuuta 2010 kello 03.42 (EEST)

No jätetään noitten IP:en takaa tehdyt komentit omaan arvoon siitä sillä selvitää.Vesteri 12. huhtikuuta 2010 kello 03.47 (EEST)

Niinhän sitä pitäisi tehdä, mutta niin ei välttämättä tapahdu. Pitäisikö käytäntöihin kirjata vaikka siten, että kaikki kommentit, joissa IP-käyttäjä mainitsee oman rekisteröidyn käyttäjätunnuksensa, poistetaan väärinkäytösten välttämiseksi? --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 03.51 (EEST)

Juuri näin eikä siinä pitäisi olla mitään nokan koputtamista, jos kirjoittaja ei vaivaudu kirjautumaan mutta vaivautuu esitelemään itsensä niin ei kun komentti pois vaan.Vesteri 12. huhtikuuta 2010 kello 03.58 (EEST)

Jos asiasta äänestettäisiin, niin kannattaisin ehdotusta, paitsi jos kysessä olisi vanhinko ja käyttäjä kirjautuisi ja "tunnustaisi" muokkauksen omakseen. --J Hazard 12. huhtikuuta 2010 kello 03.53 (EEST)

Poistettukin muokkaus löytyy sivuhistoriasta, josta käyttäjä voi sen palauttaa omalla allekirjoituksellaan varustettuna. --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 03.56 (EEST)

Toi on ihan hyvä linja, eli jos IP väittää olevansa joku rekisteröity käyttäjä, niin koko kommentti poistetaan. (mulle riittäisi pelkkä väitteenkin poistaminen.) Gopase+f 12. huhtikuuta 2010 kello 09.34 (EEST)

Eri identiteeteillä esiintymisessä on merkitystä lähinnä kahdessa tapauksessa: äänestykset ja muokkaussodat, joissa eri identiteetillä esiintyminen auttaa kiertämään 3R-sääntöä. Näissä tapahtuviin väärinkäytöksiin pitää suhtautua erittäin tiukasti. Sen sijaan keskustelumuokkauksissa on paljon vähemmän merkitystä, kuka esiintyy minäkin. Keskustelussa annettuja kommentteja pitäisi muutenkin arvioida niiden sisällön, ei sanojien mukaan. Minusta asian voi vain antaa olla, koska se ei ole mitään Wikipedian ydintoimintaa. (Tarkennetaan sen verran, että tietenkin valheellinen esiintyminen jonain toisena käyttäjänä on tuomittavaa, mutta siitähän tässä tuskin oli kyse)--ML 12. huhtikuuta 2010 kello 10.24 (EEST)

On kolmaskin merkityksellinen tapaus: Keskusteluun osallistuneiden muokkaajien määrällä muodostetaan konsensuksia (ja mielikuvia) ilman äänestyksiäkin. Gopase+f 12. huhtikuuta 2010 kello 10.36 (EEST)

Tahalliseen, toistuvaan muiden käyttäjien harhauttamiseen on syytä puuttua. Aluksi kohteliaasti huomauttaen. --Pentti Repo 12. huhtikuuta 2010 kello 17.47 (EEST)

Lapsipornoa Wikipediassa

Miksi Wikipediassa on lapsipornoa? Mielestäni tämä on varsin erikoista. Tässä yksi esimerkki. --Shearivwa 11. huhtikuuta 2010 kello 18.52 (EEST)

Nuo kuvat eivät varsinaisesti täytä pornon määritelmää, vaan toimivat Wikipediassa pikemminkin kuvaamassa kohdetta, tässä tapauksessa lapsia. Samanlaisesta asiasta on keskusteltu muun muassa artikkelin uloste yhteydessä. 101090ABC 11. huhtikuuta 2010 kello 19.05 (EEST)

1. Wikimedia Commons ei ole Wikipedia, varsinkaan suomenkielinen Wikipedia.
2. "Porno" on katsojan silmissä.

-- Petri Krohn 11. huhtikuuta 2010 kello 19.42 (EEST)

P.S. - Mielenkiintoisempi kysymys on se, miksi tuossa luokassa (Category:Nude children) on niin vähän kuvia ja miksi useimmat niistä ovat niin vanhoja? Vastaus löytynee siitä, että ajatus katsoa alastomia lapsia pornografisesti, seksualisen toiminnan kohteena saapui länsimaiseen kulttuuriin varsin myöhään, vasta nykyajan pedofiilihysterian myötä. -- Petri Krohn 11. huhtikuuta 2010 kello 20.01 (EEST)

Half-Life-universumin paikat yhteen artikkeliin

Wikipediassa on muutamia laajoja (laajoja siinä määrin että sisältävät paljon tekstiä) artikkeleita jotka käsittelevät Half-Life-universumin eri paikkoja. Kuitenkin artikkelit ovat lähinnä omaa tutkimusta, paikkojen ulkonäön/rakenteen yksityiskohtaista kuvailua sekä pelin juonen kertausta siinä määrin missä juoni kyseisiä paikkoja sivuaa. Kaiken tarpeellisen voisi mielestäni laittaa yhden artikkelin alle, jonka nimi voisi olla vaikka Half-Life-universumin paikat. Black Mesa oli vuonna 2006 poistoäänestyksessä ja se päätettiin säilyttää; tämä on kuitenkin vain yhdistämisehdotus. Nykyisellään artikkelit ovat mielestäni aivan liian triviaaleja ja vaikeuttavat tiedonetsintää. Aion yhdistää artikkelit itse mikäli ehdotusta kannatetaan. --Olimar [□] 13. huhtikuuta 2010 kello 22.10 (EEST)

Muokkaa rohkeasti. --Zache 13. huhtikuuta 2010 kello 22.29 (EEST)

Kannatan. Muista jättää uudelleenohjaukset. --Tappinen 13. huhtikuuta 2010 kello 22.31 (EEST)

Siirrot suoritettu. Aika paljon jäi historian lehdille, mutta tarpeellisista lisättävistä tiedoista voi aina keskustella artikkelin keskustelusivulla. --Olimar [□] 13. huhtikuuta 2010 kello 23.50 (EEST)

Videopelien soundtrackit jne.

Tuli tuossa Ollimarin kanssa keskusteltua siitä, että ovatko videopelien soundtrackit, ajoneuvot ja muut vastaavat tiedot epämerkittäviä pelioppaita vaiko yleishyödyllistä tietoa. Itse olen vakaasti sen kannalla, että ainakin pelien soundtrackit tulee pitää artikkelissa poikkeuksena kuitenkin GTA-pelien tyyliset pelit, joissa soundtrackkien tilalla on ns. "radiokanavat". Mitä mieltä muut?-Henswick- Sermo? 8. huhtikuuta 2010 kello 19.58 (EEST)

Tässähän pitää toki määritellä erikseen lisensoiduista kappaleista koostetut soundtrackit ja peliä varten sävelletyt soundtrackit (esimerkiksi Okamin peliä varten sävelletystä soundtrackista voisi olla jopa oma artikkeli). Tietosanakirjamaisen peliartikkelin kannalta yksittäisten tusinakappaleiden listaus ei tuo mitään merkittävää tietoa peliartikkeliin - se tuo vain ruman listan. Sen sijaan kannattaa kertoa, minkälaisesta musiikista pelin soundtrack koostuu. --Olimar [□] 8. huhtikuuta 2010 kello 20.04 (EEST)

Soundtracklistaus vain on sellainen tieto, jota mm. itse haen Wikipediasta ja jota ei löydy jokaiselta fanisivulta.-Henswick- Sermo? 8. huhtikuuta 2010 kello 20.06 (EEST)

Se että haluat hakea soundtrack-listauksia Wikipediasta ei tarkoita että se olisi merkittävää tietoa. --Olimar [□] 8. huhtikuuta 2010 kello 20.08 (EEST)

Peliwikit ovat myös olemassa, niihin voi lisätä peliopasmaista tietoa. --Olimar [□] 8. huhtikuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Se, että useat ihmiset haluavat löytää pelin kappalelistan nostaa aiheen merkittävyyttä. Onhan albumiartikkeleissakin sekä elokuvissa (Myös niissä joiden kaikki kappaleet eivät olleet vain elokuvaa varten) kappalelistaus.-Henswick- Sermo? 8. huhtikuuta 2010 kello 20.11 (EEST)

Albumiartikkelit käsittelevät albumia, joka koostuu kappaleista. Videopeleissä tärkeää ovat pelimekaniikka, tarina, pelin kehitys ja vastaanotto, sekä peliä varten sävelletty musiikki. Ulkopuolelta tuodut lisensoidut kappaleet ovat täysin epämerkittävää tietoa videopeliartikkelin kannalta. --Olimar [□] 8. huhtikuuta 2010 kello 20.17 (EEST)

Tämän keskustelun perusteella "useat ihmiset" tarkoittaa toistaiseksi samaa kuin sinä:-) Olen samalla kannalla Olimarin kanssa. Ranskalaisin viivoin tehdyt listat joka jumalan peliartikkelissa pelin kenttien nimistä, aseista, autoista, vihollishyönteisistä ja siinä soivista kappaleista ovat trivialistauksia. Sen sijaan pitäisi tosiaan proosamuodossa kertoa, minkä tyyppisiä aseita/musiikkia/whatever pelissä on. Vertaus albumiartikkeliin ontuu, sillä albumin sisältö ovat pelkästään ne kappaleet. --albval (keskustelu) 8. huhtikuuta 2010 kello 22.49 (EEST)

Halo 3 lienee hyvä esimerkki ei-luettelomaisesta listaustavasta.-Henswick- Sermo? 9. huhtikuuta 2010 kello 15.21 (EEST)

Itse asiassa sekin on liian triviaalista ja teksti on erittäin peliopasmaista. Vaikka suomiwiki ei ole enkkuwiki, enwikin Halo 3 -artikkeli on hyvä esimerkki tietosanakirjamaisesta artikkelista. Tuon Halo 3:n asesepustuksen voisi hyvin tiivistää muutamaan virkkeeseen mitään olennaista menettämättä. --Olimar [□] 9. huhtikuuta 2010 kello 15.56 (EEST)

Aloitetaanko suoraan äänestys? Keskustelu ei näytä johtavan mihinkään... :/-Henswick- Sermo? 14. huhtikuuta 2010 kello 15.15 (EEST)

Wikipedia ei ole peliopas :). Halon aseista ja ajoneuvoista ei tarvitse kertoa yksityiskohtaisesti, riittää että mainitsee sen sisältävän omia ja uusia aseita. --Olimar [□] 14. huhtikuuta 2010 kello 15.18 (EEST)

Niin, entä se vastaus kysymykseen?-Henswick- Sermo? 14. huhtikuuta 2010 kello 15.40 (EEST)

Tässä yksinkertaistettuna: Peliartikkelin tulisi olla tietosanakirjamainen teksti pelistä ja sen merkityksestä. Artikkelin rakenne koostuu tarinasta, pelimekaniikasta, kehityksestä ja vastaanotosta. Artikkelin luettavuuden ja informatiivisuuden kannalta ei tule keskittyä opastamaan miten peliä pelataan tai kertomaan asioita joilla on arvoa vain pelin pelaajille. Artikkelin tulee olla mielenkiintoinen myös niille, jotka eivät ole pelejä koskaan pelanneet. Kaikki vain pelaajia palveleva tieto on triviaalia ja siten poistettavaa. --Olimar [□] 14. huhtikuuta 2010 kello 15.42 (EEST)

Amen. Kaikelle triviatiedoille kun yleensä on olemassa ihan oma paikkansa, kuten tämä. --albval (keskustelu) 14. huhtikuuta 2010 kello 15.47 (EEST)

Periaatteessa olen samaa mieltä, sillä erotuksella että en nyt näe tarvetta poistaa pelkästään pelaajia kiinnostavaa triviaa jos jengi sitä artikkeleista etsii kunhan tiedon saa integroitua nätisti artikkeliin. Pitkät listat esimerkiksi autoista tai musiikeista on sinänsä ihan ok jos ne on ilmaistu kauniisti. Esimerkiksi palstoitettu tai ne ovat nätisti mallineiden sisällä (esim avattavina listoina jne).--Zache 15. huhtikuuta 2010 kello 11.25 (EEST)

Zachelta (Jälleen kerran) hyvä idea. Yksi pitkä, mitäänsanomaton luettelo on kyllä melko ankea, mutta jos lista saadaan jotenkin siististi, muuta artikkelia häiritsemättä näkyville, on se suotavaa.-Henswick- Sermo? 15. huhtikuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Tai pikemminkin linkki aiheesta muualla -osioon johonkin triviapediaan. Wikipedia on tietosanakirja, ei kasa sekalaista tietoa. --Olimar [□] 15. huhtikuuta 2010 kello 20.42 (EEST)

Suomenkielinen wikipedia vs. Suomen wikipedia

Otan esimerkiksi tämän artikkelin [10]. Vaikka Suomi on valtiona virallisesti kaksikielinen, niin suomenkielinen wikipedia ei ole kaksikielinen. Onko tarkoituksenmukaista ilmoittaa tällaisissa artikkeleissa muunkielisiä nimiä, jotka selviävät myös kyseisen kielen omakielisestä artikkelista.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 17.35 (EEST)

Sanan käytölle löytyy varmaankin lähde. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 17.38 (EEST)

Löytyy varmaan lähteitä sanan käytölle ruotsinkielisten keskuudessa, mutta tämä ei vastaa kysymykseen.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 17.40 (EEST)

Jos kyseinen sarja on kaksikielinen, toisenkielisenkin nimen ilmoittaminen on asiallista, muuten se on tarpeetonta. --Hrrkrr31 9. huhtikuuta 2010 kello 17.41 (EEST)

Annan toisen esimerkin [11]. Vaikka Suomi on valtiona virallisesti kaksikielinen, niin suomenkielinen wikipedia ei ole kaksikielinen. Yksikielisissä ruotsinkielisissä kunnissa tai kaksikielisissä kunnissa tulee tietysti mainita ruotsinkielinen nimi. Tässä tapauksessa ruotsinkielinen nimi mainitaan yksikielisen suomenkielisen kunnan kohdalla. Tämä on selvästi Suomen valtion kielilainsäädännön mukaan, mutta nyt ollaan suomenkielisessä wikipediassa, eikä Suomen valtion wikipediassa.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 17.45 (EEST)

Kyse on siitä, onko sanan käytölle virallisissa yhteyksissä lähteitä. Tällöin se tulee mainita, muulloin ei. Kaikki lähteettömät väitteet tulee poistaa Wikipediasta epäselvyyksien välttämiseksi. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 17.47 (EEST)

Valitettavasti Kotus sen sivuillaan mainitsee. Joskin se minusta on tarpeetonta, mutta asiasta voidaan taitaa peistä vaikka kuinka. Periaatteessa käksikielisyys merkitsee sitä, että jos nimi on Ilotmantsi, niin se riittää. Esi asia jos kunnalla olisi vaikka venäjänkielinen nimi niin näkisin se paljon keskeisempänä kuin ruotsinkielisen. --Tomppaboy 9. huhtikuuta 2010 kello 18.15 (EEST)

Esim enwiki mainitsee myös tuon ruotsinkielisen nimen en:Ykkönen. Ainakaan tuosta ei ole mitään haittaa. -- Jniemenmaa 9. huhtikuuta 2010 kello 18.20 (EEST)

Ei ole tästä, mutta olen esittänyt toisen esimerkin. Peruskysymys on se ollaanko täällä suomenkielisessä wikipediassa vai Suomen valtion wikipediassa.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Mitä haittaa tuosta on artikkelissa Ilomantsi? Myös en:Ilomantsi artikkelissa on tuo ruotsinkielinen nimi. -- Jniemenmaa 9. huhtikuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Vastaus "mitä haittaa" ei vastaa kysymykseen.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Jos haluaisin tietää mikä on Ilomantsin ruotsinkielinen nimi, ajattelisin että nopein tapa tarkistaa se olisi katsoa se Wikipediasta. Suomenkielisestä, koska en tietäisi ennalta onko muissa wikeissä aiheesta artikkelia. Tietosanakirja Suomi-facta (2002) mainitsee Ilomants-nimen hakusanan alussa. Sen voinee lisätä viitteeksi. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 18.32 (EEST)

Eli tämä on sitten Suomen valtion wikipedia, jossa tulee erityisesti auttaa selvittämään, mikä on jonkun artikkelin ruotsinkielinen nimi, esim. [12].--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 18.43 (EEST)

Ei kai WSOY:n tietosanakirjakaan ole Suomen valtion tietosanakirja. Jos Suomen valtio muutettaisiin yksikieliseksi, luulisin että ruotsinkieliset nimet säilyisivät Wikipediassa edelleen historiallisena tietona. Jos taas ruotsinkielisten lukumäärä Suomessa vähenisi suuresti, muunkieliset nimet ehkä siirtyisivät tietolaatikkoon kuten näissä yhdistysartikkeleissa.[13][14] En nyt kirjoittaessani tiedä, onko kuntamallineissa niille paikkaa. Artikkelien muunkielisistä nimistä ei liene kyse vaan Suomessa käytetyistä erisnimistä. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 18.51 (EEST)

Minunkin mielestäni on kyllä melko turhaa esimerkiksi ilmoittaa yksikielisesti suomenkielisen kunnan nimeä ruotsiksi artikkelissa. Tosin sellaisen mielenkiintoisen huomion tein, että sv-wikissäkin joidenkin yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien artikkeleissa on suomenkielinen nimi, esim. sv:Luleå. -DragonMaster- 9. huhtikuuta 2010 kello 18.54 (EEST)

Norrbottenin läänissä on meänkielisiä ja saamenkielisiä. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 19.03 (EEST)

Kyseisessä artikkelissa lukee: "Saame on virallisena kielenä kunnissa Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka ja Kiiruna. Suomi ja meänkieli on virallisena viidessä kunnassa, Jällivaara, Haaparanta, Kiiruna, Pajala ja Ylitornio." Eli Luulaja on yksikielinen. -DragonMaster- 9. huhtikuuta 2010 kello 19.07 (EEST)

Juuri näin totesitkin. Tuo on taustatietoa. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 19.10 (EEST)

Siis mitä? Taisin pudota kärryiltä. Tarkoitin, että vaikka Norrbottenin läänissä onkin meänkielisiä ja saamenkielisiä, Luulaja on yksikielinen. -DragonMaster- 9. huhtikuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Se on selvää. Luulaja-nimi ei vain ole vain käytössä pelkästään Suomessa, se ja Länsipohjan tilanne yleensä oli se marginaalinen taustatieto. Vastaavasti Suomessa on asunut ja asuu ruotsinkielisiä. Kajaani. Oulu. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 19.23 (EEST)

IA:n alkuperäinen kysymys oli, esitetäänkö substantiivien/kaikkien käsitteiden/sarjatasojen jne. nimet myös ruotsiksi määritelmässä. Jos esitetään joidenkin asioiden tai paikkojen nimet myös ruotsiksi, mihin raja vedetään. Ruotsinnos löytyy sanakirjoista tai interwikilinkin kautta ilmankin. Mahdollisia ruotsiksi esitettäviä asiota voisivat olla esimerkiksi: ei mitkään, kaupungit, kunnat, kadut, kaksikieliset urheiluseurat, miesten jalkapallon toiseksi korkein sarjataso jne. --Opa1974 9. huhtikuuta 2010 kello 19.28 (EEST)

Kun kaupungit ja kunnat ovat myös toisella nimellä painetussa tietosanakirjassa, ne ovat myös Wikipediassa. Yhdistysten nimen kirjoittamisen suuntaviivojen tulisi kuulua ohjeisiin artikkelien nimistä. Sarjatasojen käytännön tietävät ne, jotka kyseistä alaa seuraavat. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 19.32 (EEST)

Ainakin paikannimissä en näkisi haitallisena, että ruotsinkielinen nimi esitetään, jos sille on luotettava lähde. Ja kaksikielisten tai yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien ja niiden alueilla olevien paikkojen nimet nyt ainakin. Luotettavia lähteitähän kyllä löytyy. Kaksikielisten alueiden osalta on http://www.karttapaikka.fi, ja kotuksen sivuilla on verkkojulkaisuna myös kirjastoista painettuna löytyvä Svenska ortnamn i Finland. Nämä kuuluvat kuitenkin myös kyseisten suomenkielisten ilmiöiden kulttuurihistoriaan, enkä näkisi, että niitä olisi mitään syytä pantata suomenkielisessä Wikipediassa. --Urjanhai 9. huhtikuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

Totesin jo yllä "yksikielisissä ruotsinkielisissä kunnissa tai kaksikielisissä kunnissa tulee tietysti mainita ruotsinkielinen nimi. Tässä tapauksessa ruotsinkielinen nimi mainitaan yksikielisen suomenkielisen kunnan kohdalla". Onko suomenkielisen wikipedian tehtävänä toimia ohjeena sille, millä nimellä jokin artikkeli on muunkielisellä nimellä?.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 21.17 (EEST)

Näin siitä joskus kahvihuoneessa juteltiin. Minusta kunnan vahvistettu ruotsinkielinen nimi on tietoa aivan siinä missä kunnan pinta-alakin. --Care 9. huhtikuuta 2010 kello 21.28 (EEST)

En ota jyrkkää kantaa, mutta en nyt näkisi siitä mitään haittaakaan. Onhan noita oikeissakin tietosanakirjoissa myös yksikielisesti suomenkielisten paikkakuntien kohdalla. Se on ikään kuin hyödyllinen kulttuurihistoriallinen tieto, jota on turha pantata, koska sitä kuitenkin jossain voi tarvita. --9. huhtikuuta 2010 kello 21.32 (EEST)~Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Kuten yllä todettu: jos muutkin tietosanakirjat niin tekevät. Muuten kyseessä on POV. Kajaanin ja Oulun ruotsinkieliset nimet mainitaan myös painetussa tietosanakirjassa. Ja kuten sanottu, kyse on juuri Suomessa käytetyistä nimistä. Muunkielisten Wikipedioiden käytännöistä ei ole tietoa, eikä muita kieliversioita kaikille käyttäjille (kuten Pihtiputaan mummolle) ole käytännössä olemassakaan. Kyse ei ole artikkelien nimistä vaan suomalaisesta tiedosta, suomalaisille merkittävästä tiedosta. Esimerkiksi lapion kiinankielinen nimi selviää kiinankielisestä Wikipediasta, eikä sitä tule sekoittaa tähän. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 21.36 (EEST)

Eipä ole ruotsinkielisesssä wikipediassa heti johdannossa ohjetta sille, millä hakusanalla esimerkiksi sv:Stockholm löytyy suomenkielellä, vaikka suomenkielisiä asuu siellä paljon. Suomenkielinen wikipedia palvelee siis paremmin ruotsinkielisiä, kuin ruotsinkielinen suomenkielisiä?--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 21.49 (EEST)

Ei ole kyse ruotsalaisesta Wikipediasta eikä Ruotsin politiikasta ja historiasta vaan suomalaisista tietosanakirjoista. Suosittelen että luet ajatuksella mitä yllä on sanottu, muuten keskustelu alkaa muistuttaa trollausta. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 21.56 (EEST)

Tässä on nyt kysymys wikipedian kieliversioista ja miten asiat esitetään niissä, eikä mistään suomalaisista tietosanakirjoista, jotka edustavat nimenomaan jo viestiketjun otsikossa esiintyvää "Suomen wikipediaa". Mielestäsi siis suomenkielisessä wikipediassa on tärkeätä kertoa ruotsinkielisistä nimistä, mutta ruotsinkielisessä wikipediassa ei ole tärkeätä kertoa suomenkielisistä nimistä? Onko esimerkiksi Ilomantsin ruotsinkielinen nimi tärkeämpi Suomen ruotsinkielisille, kuin Stockholmin suomenkielinen nimi Ruotsin suomenkielisille?--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 22.02 (EEST)

Wikipedia on tietosanakirja. Tämä tietosanakirja on suomenkielinen tietosanakirja. Uuden tutkimuksen kielto + neutraali näkökulma + tieto lähteiden perusteella, ei tietyn poliittisen näkökulman perusteella. Minun mielipiteilläni ei ole sen suhteen merkitystä. Ruotsinkielisen tietosanakirjan toimitustapa on vastaavasti samanlainen kuin muiden ruotsinkielisten tietosanakirjojen. Sv-wikin muokkaamisesta voi keskustella sv-wikin keskustelusivuilla. Selittäkää ylläpitäjät lisää, jos on tarpeen. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 22.15 (EEST)

"Tämä tietosanakirja on suomenkielinen tietosanakirja.", no hienoa, tästä olen samaa mieltä. Mutta alkuperäiseen kysymykseen "Suomenkielinen wikipedia vs. Suomen wikipedia" ei kyllä ole tullut vastausta.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 22.25 (EEST)

Et ole itse vastannut, miksi painetut suomenkieliset tietosanakirjat eivät ole suomenkielisiä tietoteoksia ja miksi Wikipedian pitäisi poiketa niistä. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 22.35 (EEST)

No tämähän on juuri koko viestiketjun pääkysymys jo heti alussa. Paperitietosanakirjat esittävät asiat Suomen valtion näkökulmasta. Otetaan nyt mikä tahansa paperitietosanakirja, niin siellä on voitu esittää esim. yksikielisten suomenkielisten kuntien ruotsinkieliset nimet heti alussa. Mutta tuleeko suomenkielisen wikipedian noudattaa Suomen valtion kielilainsäädäntöä.--IA 9. huhtikuuta 2010 kello 22.47 (EEST)

En näe tarvetta merirosvoradiona toimimiseen, kun kyse on historiallisesta ja kulttuurisesta yksityiskohdasta. Kyse on kuitenkin hakuteoksena käytetystä tietosanakirjasta, ei niinkään esimerkiksi sanomalehtitekstistä. Käsite tietosanakirjatieto kuvaa juuri nippelitietoa. Joku käyttäjä lisäisi kuitenkin ruotsinkielisen nimen myöhemmin, jos se nyt poistettaisiin. Sen sijaan kaupunginosien slanginimet ovat tunnetuimmat nimet poislukien lähinnä tarpeettomia, lähteistämättömiä ja liian valikoidusti mukaanotettuja, ja niitä olen itse poistanut. Vanhentuneet (ei uudessa painetussa tietoteoksessa esiintyvät) ja vakiintumattomat (Kotuksen tms. lista yllä tarkistusta varten) tulee poistaa. Muut kuin paikannimet ovat asia erikseen. --Thi 9. huhtikuuta 2010 kello 23.03 (EEST)

Yksityisen (joskin kaupallisen) kustantajan julkaisema tietosanakirja ei liene sen valtiollisempi Wikipediakaan. Myös eri wikien välillä on eroja paitsi "kansallisissa" kysymyksissä (kuten kutakin kieltä lähellä olevat paikannimet) myös "epäkansallisissa" nippelijutuissa (kuten luokitellaanko uudelleenohjaukset). Nämä ovat loppujen lopuksi "evoluutio"kysymyksiä, joita esiintyy niin biologiassa (miksi ihmisellä on umpisuoli?), kielitieteessä (miksi on epäsäännöllisiä verbejä?) kuin atk:ssakin (miksi ainakaan vanhemmat windowsit eivät käynnistyneet, jos asemassa oli korppu tai cd?).--Urjanhai 9. huhtikuuta 2010 kello 23.30 (EEST)

Ruotsin kielellä on historiallisista ja kielipoliittisista syistä Suomessa paljon merkittävämpi asema kuin suomella Ruotsissa. Yleisesti ottaen väittäisin, että Ilomantsin ruotsinkielinen nimi on Suomen suomenkielisille olennaisempi informaatiohippu kuin Tukholman suomenkielinen nimi Ruotsin ruotsinkielisille (jälkimmäisen merkittävyyden sinänsä jätän ruotsinkielisen -pedian punnittavaksi). – Haltiamieli 10. huhtikuuta 2010 kello 01.14 (EEST)

Anteksi että olen sitkeä. Kyseessä ei ole radio eikä painettu suomenkielinen tietosanakirja. Suomalaisissa tietosanakirjoissa korostetaan suomalaisia ihmisiä ja saavutuksia jotka ovat kiellettyjä asioita fi-wikissä. AI:n alkuperäinen kysymys oli, mihin raja vedetään. Ruotsinnos löytyy sanakirjoista tai interwikilinkin kautta ilmankin. --Opa1974 10. huhtikuuta 2010 kello 03.20 (EEST)

korostetaan suomalaisia ihmisiä ja saavutuksia jotka ovat kiellettyjä asioita fi-wikissä Älähdän nyt varmuuden vuoksi ja ehkä turhaan. Fi wikipediaa kirjoittaa suomenkieliset ihmiset jotka pääosin ovat suomalaisia. Tällöin tänne kirjoitettu sisältö väistämättä painottuu näiden tärkeinä pitämiin asioihin. Sen lisäksi suomenkielisen wikipedian lukijat ovat suomenkielisiä joka ohjaa hyvin voimakkaasti sitä millaista tietoa lukijat täältä hakevat. Se millaista "toimituksellista" valikointia me näiden faktojen pohjalta tehdään on meidän oma asia eikä Jimbo, tai kukaan muukaan Wikimediasäätiöstä, ei tule sanomaan, että saadaanko me pistää suomen ja ruotsinkieliset nimet johdantoon vai ei. Minusta mitään Wikipediaa hyödyttävää järjellistä syytä kieltää suomalaisia ihmisiä tai asioita korostavia ominaisuuksia täällä ei ole. En tarkoita tällä, että noita ominaisuuksia pitäisi korostaakaan, mutta ehdoton kieltäminen (jota täällä on välillä tullut vastaan) on lähinnä hölmöä.--Zache 10. huhtikuuta 2010 kello 12.05 (EEST)

Meillä on rivijääkäreitä ja suomalaisia erilaisissa tv-sarjasivuosissa näytelleitä harrastajanäyttelijöitä, jotka yhteisö on katsonut (ainakin toistaiseksi) wikimerkittäviksi. Siinä mielessä olemme kyllä "Suomen" wikipediakin, ja mikäs siinä, mikäli yhteisö on sitä mieltä, että siitä on monelle ihmiselle iloa. Tämmöisessä emergentissä ympäristössä säännöt ja periaatteet ovat muuttuvaisia - myös tämä "emme ole Suomen wikipedia". Sen voisi muuttaa muotoon: "Emme ole pelkästään Suomen wikipedia" - ja tehdä reippaasti artikkeleja suomenkielisiä (joista valtaosa on suomalaisia) kiinnostavista asioista. Sitten ei ole harmi sallia vastaavantasoiset artikkelit muistakin maista, tietenkään, jos joku semmoisia jaksaa vääntää.Tetopa 10. huhtikuuta 2010 kello 14.27 (EEST)

Mielestäni tässä ei pitäisi olla kysymys kielipolitiikasta tai kielilaista, vaan tietosanakirjan kulttuurihistoriallisesta asiallisuudesta ja arvokkuudesta. Vertailun vuoksi, käsittääkseni meillä on käytäntö, että Viron paikannimistä mainitaan tai voidaan mainita saksankielinen muoto, koska alueilla on saksankielinen kulttuuri- ja hallinto(?)historiansa. Jos ja kun suomalaisissa historiallisissa asiakirjoissa Vederlax on yleisesti käytetty nimi, se sopii mainita artikkelin alussa tästä syystä; ei siksi, että ymmärtäisi nykyisten ruotsinkielisten puheita. --Kotlas 10. huhtikuuta 2010 kello 20.49 (EEST)

Suomalaisesta suomenkielisestä kunnasta käytetty ruotsinkielinen (tai muunkielinen) nimi on ainakin minua kiinnostava tieto. Jos löydän sen suomenkielisestä Wikipediasta, pidän sitä hyvänä palveluna. Lähde on tietysti tarpeen. Jos lähteeksi kelpaa se, että valtion viranomainen käyttää yksikielisestä suomenkielisestä kunnasta sen ruotsinkielistä nimeä, niin silloin hyvä lähde on Verohallituksen netissä oleva yhteystietolista, olkaapa hyvät, vassokuu! Mielestäni tässä luettelossa olevat ruotsinkieliset paikannimet pitäisi lisätä vastaaviin tämän Wikipedian artikkeleihin. --Paappa 11. huhtikuuta 2010 kello 19.47 (EEST)

IA, en ymmärrä mitä ristiriitaa näet siinä että Suomen kunnista annetaan tietosanakirjassa sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi. Esimerkiksi Sveitsi on nelikielinen maa, ja niin ollen on ihan loogista antaa Zürich-artikkelissa kaupungin nimi kaikilla neljällä kielellä, eikö totta? Jafeluv 14. huhtikuuta 2010 kello 21.22 (EEST)

Sveitsi on tosiaan nelikielinen maa, mutta miten se liittyy tähän kysymykseen, ovatko minkäkin kielialueen wikipediat nelikielisiä tai kaksikielisiä? Vai tarkoitatko että täällä on jotain valtioiden wikipedioita, joiden tulee olla nelikielisiä tai kaksikielisiä, mikä oli sinänsä minun alkuperäinen kysymys? Ainakaan englanninkielisessä artikkelissa ei ole annettu kuin yksi kieliasu Zürichille.--IA 16. huhtikuuta 2010 kello 01.29 (EEST)

Zürichin paikalliset nimet ovat mielenkiintoisia, ihan selvää tietosanakirjatietoa. Toisin kuin väität, englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan kyllä kaupungin kaikki kotoperäiset nimitykset, niille on jopa oma kappale artikkelissa. -- Piisamson 16. huhtikuuta 2010 kello 02.07 (EEST)

Vielä en ole kyllä minä ainakaan nähnyt wikissä muita kaksikielisiä artikkeleita kuin jotain satunnaisia keskeneräisiä käännöksiä – kyllä se tuolla Ilomantsi-artikkelissakin ihan suomeksi kerrotaan, mikä kunnan ruotsinkielinen nimi on. – Haltiamieli 16. huhtikuuta 2010 kello 02.20 (EEST)

Te ette vastaa itse kysymykseen jonkunkielinen wikipedia vastaan jonkun valtion wikipedia. Englanninkielisessä wikipediassa voi olla oma kappale Zürichin etymologiasta, mutta miksi suomenkielisessä wikipediassa on tärkeämpää olla tietoa Ilomantsin ruotsinkielisestä etymologiasta, kuin ruotsinkielisessä wikipediassa Stockholmin suomenkielisestä etymologiasta. Vai sen takia että Suomi on kaksikielinen maa...ja kysymys kuului onko suomenkielinen wikipedia myös kaksikielinen. Ja tähän ei nyt kelpaa vastaukseksi jotain, että Ilomantsin ruotsinkielinen nimi on tärkeää Suomen suomenkielisille tai ruotsinkielisille. Arvelisin että Stockholmin suomenkielinen nimi on tärkeämpää Ruotsin ruotsinkielisille ja suomenkielisille.--IA 16. huhtikuuta 2010 kello 02.42 (EEST)

Tässä keskustelussa ei voida päättää siitä, mitä sv-wikissä tehdään tai jätetään tekemättä, eikä siitä siksi kannata edes keskustella. -- Piisamson 16. huhtikuuta 2010 kello 02.57 (EEST)

Niin, eli taas päädyttiin lopputulokseen, että tämä on jonkunlainen Suomen valtion Wirallinen Wikipedia, eikä suomenkielinen Wikipedia.--IA 16. huhtikuuta 2010 kello 03.19 (EEST)

Vastatakseni kysymykseesi: Kyllä, Wikipedia on "suomenkielinen", ei "Suomen valtion" tietosanakirja. Kuitenkin tietosanakirjoissa on tapana esittää paikannimet kirjoituskielen lisäksi myös kyseisen paikan omalla paikallisella kielellä. Näin ollen Pariisi-artikkelissa sanotaan, että kaupungin nimi on ranskaksi "Paris", Moskova-artikkelissa mainitaan venäjänkielinen nimi "Москва", ja edellä mainitsemassani Zürich-artikkelissa kerrotaan kaupungin nimi kaikilla Sveitsin virallisilla kielillä. (Jos sinulla on hyllyssä tietosanakirja, voit tarkistaa että siellä tehdään juuri näin, oli kirja sitten minkäkielinen tahansa.) Suomen kaupungit eivät ole mikään poikkeus tähän sääntöön: Suomessa on kaksi virallista kieltä, ja näin ollen Suomen kaupungeista kerrotaan tavallisesti paikan nimi molemmilla virallisilla kielillä. Tämä siitä huolimatta, että tietosanakirjalla ei ole mitään suhdetta Suomen (tai Ranskan, tai Sveitsin) valtioon. Selvensikö tämä? Voin selittää asiaa keskustelusivullani jos jotain jäi vielä epäselväksi. Jafeluv 16. huhtikuuta 2010 kello 11.10 (EEST)

Kaksikielisestä maasta kirjoitettaessa tulee artikkelin aiheen kaikki viralliset nimet mainita, aivan riippumatta siitä, millä kielellä artikkeli on kirjoitettu. (Tämä ketju on jatkunut jo niin pitkään, että on aihetta epäillä trollamista. Lopettakaa jo, ja menkää tekemään jotain hyödyllisempää.) -- Petri Krohn 16. huhtikuuta 2010 kello 03.26 (EEST)

Paljon on lisäämistä suomenkielisiin artikkeleihin täysin suomenkielisiltä alueilta, joista puuttuu ruotsinkielinen nimi. Eli tämä on taas todiste siitä, että tämä on tosiaan kaksikielisen valtion Wikipedia eikä suomenkielinen wikipedia.--IA 16. huhtikuuta 2010 kello 03.33 (EEST)

Ei, vaan tämä on todiste siitä, että suomenkielisen Wikipedian käsittelemä ilmiö liittyy maahan, joka on kaksikielinen. Suosittelisin tässä vaiheessa käyttämään energian tämän keskustelun jatkamisen sijaan vaikka sitten täysin suomenkielisien alueiden suomenkielisien artikkeleiden (ruotsinkielisellä nimellä tai ilman) täydentämiseen.--Joonasl (kerro) 16. huhtikuuta 2010 kello 08.21 (EEST)

Valtion kaksikielisyydestä puhuminen tässä yhteydessä on myös kummallista, koska sillä ei ole mitään tekemistä paikannimien tavanomaisen merkitsemisen kanssa. Kyse on pelkästään paikkakuntien historiasta. Nimet ovat tietosanakirjatietoa historiallisista ja kulttuurisista syistä, oli Suomen valtio sitten yksi- tai kaksikielinen. Tärkeämpiäkin huolehtimisen aiheita siis olisi. --Thi 16. huhtikuuta 2010 kello 11.53 (EEST)

"Valtioneuvoston päätös kuntien ruotsin- ja kaksikielisyydestä 19.12.2002 koskee vuosia 2003–2012. Kunnalla voi olla sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi, vaikka kunta ei olisikaan kaksikielinen...Kuntien virallisesti vahvistettujen nimien lisäksi on perinteisiä, vanhastaan tunnettuja ruotsinkielisiä nimiä, joita voi käyttää esimerkiksi historiallisissa ruotsinkielisissä teksteissä" [15]. Ja olet täysin oikeassa, tärkeämpiäkin huolehtimisen aiheita on. Täältä tähän. --Joonasl (kerro) 16. huhtikuuta 2010 kello 12.38 (EEST)

Suomen äänitearkisto -linkit

Täytyy kai aloittaa keskustelu täällä. Ehdotan, että Suomen äänitearkiston hakutulossivut sallittaisiin, vaikka Wikipedia:Aiheesta muualla kieltää hakutulossivut (Google, Altavista...) Tällainen on sääntöjen nussimista eikä hyödytä ketään. Tässä jo viittavat sivut. --JannE 13. huhtikuuta 2010 kello 09.40 (EEST)

Tsekkaamani äänitearkistoon tehdyt linkit olivat tarkkoja, eli eivät tuottaneet ylimääräistä tauhkaa hakutulosten yhteydessä, ja aiheeseen tiukasti liittyviä joten minusta ne ovat ok. Sinänsä voisi miettiä, että kannattaisiko lisätä mallinelaatikoihin paikka esim. äänitearkistojen tiedoille samaan tapaan kuin mitä elokuvissa on imdb:lle ja elonetille. --Zache 13. huhtikuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Periaatteessa imdb ja elonet ovat tietokantoja, joissa kyseisen aiheen esittelylle on varattu erillinen sivu. Näin kyseiselle sivulle linkkaaminen on ihan ok. Tietokantojen hakutuloksen kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin, koska esim. äänitearkisto ei ole suunniteltu siten, että hakutulos käsittelisi (myös tulevaisuudessa) vain käsiteltävää aihetta. Eli ei nosteta hakutuloksia sellaiseen asemaan, että ne rinnastettaisiin tietokantaentryyn, joka on erikseen suunniteltu entryksi ja käsittelemään aihetta. Tietysti äänitearkiston kohdalla on perusteltua tehdä poikkeus rajatuilla hakusanoilla, mutta mallinelaatikoihin en hakutuloksia rupeaisi kategorisesti lisäämään. Gopase+f 14. huhtikuuta 2010 kello 07.59 (EEST)

Urheilijoiden managerit

Huomasin että Käyttäjä:Tietotaitaja on lisäillyt [16] SportElite[17] -managerointifirman jäsenien sivuille tekstiosaan ("..managerina toimii yritys nimeltä SportElite.") ja linkkiosaan sekä linkkiä SportEliten etusivulle että SportEliten profiilisivulle. Etusivu linkki on selkeästi tarpeeton, mutta mitenkäs nuo muut? --Harriv 13. huhtikuuta 2010 kello 17.31 (EEST)

Maininta managerista ei yleensä ole mielestäni tarpeellista, varsinkin kun tässä tapauksessa se on yritys, eikä edes henkilö (esim. Minea Blomqvist jota Hjallis manageroi ja joka artikkelissa mainitaan). Näissä tapauksissa tämä menee jo rankasti mainonnan puolelle. Profiilisivun voinee jättää. --Anr 15. huhtikuuta 2010 kello 22.53 (EEST)

Miksi Wikipedia näin?

Löysin hienon kohdan yhteiskuntaopin kirjastani, ja haluaisin sen tuoda tännekkin ihmeteltäväksi:

»Eri näkemykset punnitaan tarvittaessa äänestyksissä. Niissä ratkaisuksi tulee enimmistön kanta, ja häviölle jääneiden on sopeuduttava päätöksiin.»
(Kronikka 9, sivu 150.)

Miksi Wikipediassa on kuitenkin mahdollista, että vähemmistön (yllä mainitussa lainauksessa ”häviölle jääneet”) kanta on ratkaiseva? Ketkä, millon ja miksi ovat päättäneet sortaa suomenkielisessä Wikipediassa demokratiaa (eli enimmistö voittaa vähemmistön!)? Tämä muoto on taidettu kehittää joskus fi-wikin alkuaikoina, olisiko syytä pohtia sen päivittämistä? Yst. terv. – EtäKärppä¹³ 13. huhtikuuta 2010 kello 22.17 (EEST)

Haluatko täsmentää mihin viittaat tällä Wikipediassa? --84.251.156.226 13. huhtikuuta 2010 kello 22.20 (EEST)

Useissa Wikipedian äänestyksissä (ehkä jopa kaikissa?) vaaditaan 75 prosentin kannatus. – EtäKärppä¹³ 13. huhtikuuta 2010 kello 22.21 (EEST)

Koska täällä ei tähdätä demokratiaan vaan konsensukseen ja ylipäätänsä äänestyksiä pidetään ei toivottavina ratkaisuina siihen verrattuna, että samaan lopputulokseen päästään keskustelulla ja yhteisymmärryksellä. --Zache 13. huhtikuuta 2010 kello 22.27 (EEST)

Äänestyksillä ei tähdätä demokratiaan? Esimerkiksi artikkelien statuksista ei sillä tavoin keskustella ennen äänestystä (onhan tosin vertaisarvioinnit yms.) – EtäKärppä¹³ 13. huhtikuuta 2010 kello 22.29 (EEST)

Määräenemmistön vaatimisella on haluttu välttää yhteisön jakautumista ja pyritty siihen, että sovituilla säännöillä olisi mahdollisimman laaja tuki. Wikipedian luonteisessa yhteisössä kaikki eivät osallistu kaikkien päätösten tekoon - keskustelut voivat jäädä monilta yksinkertaisesti huomaamatta. Jos päätöksiä tehtäisiin yksinkertaisella enemmistöllä, voisi helpommin käydä niin, että syntynyt päätös ei edustaisikaan muokkaajien enemmistön kantaa. Toisaalta kyllä määräenemmistön vaatiminen tekee muutokset ja käytäntöjen kehittämisen vaikeammaksi. --Hrrkrr31 13. huhtikuuta 2010 kello 22.31 (EEST)

Tarvitaan hystereesiä. Jos esim. artikkelien poistoon riittäisi 50 prosenttia äänistä, kuten myös niiden palauttamiseen, niin rajatapausartikkelit olisivat non-stop äänestyksessä. --Otrfan 13. huhtikuuta 2010 kello 22.32 (EEST)

Tästä olen vahvasti eri mieltä, tarvitava hystereesi on sisäänrakennettu äänestyskäyttäytymiseen. Käyttäjät yleensä suhtautuvat erittäin kriittisesti yrityksiin muuttaa aiempaa konsensusta, myös silloin kun he ovat itse sitä vastustaneet. Mielestäni siis palautuskynnys voisi olla (pitäisi olla) sama kuin poistokynnys. -- Petri Krohn 14. huhtikuuta 2010 kello 06.08 (EEST)

Konsensuksen muuttaminen voi olla vaikeaa, mutta 50% on niin kaukana konsensuksesta, kuin matemaattisesti ajateltuna voi olla. --Otrfan 14. huhtikuuta 2010 kello 06.11 (EEST)

Vielä täsmennys prosentteihin: suositellut sivut ja luettelot sekä byrokraatit tarvitsevat 80 %, ylläpitäjät 75 %, poisto ja palautus 70 % ja hyvät artikkelit 66,7 % kannatuksen. Melkoista hienosäätöä. :) --Hrrkrr31 13. huhtikuuta 2010 kello 22.39 (EEST)

Niinhän nuo ovat. Varsinkin ihmetyttää hyvät artikkelit, joiden raja on noista viimeisimmäksi päätetty. Minkähän takia siihen on pitänyt valita prosenttiraja, joka ei missään muualla ole käytössä? Toivottavasti en ole aikoinaan ollut tuota kannattamassa. --Otrfan 13. huhtikuuta 2010 kello 22.54 (EEST)

En muista osallistuinko minäkään, mutta minusta kahden kolmasosan enemmistö eli kaksinkertainen enemmistö on varsin luonteva raja monellekin asialle. Olen monasti miettinyt, että poiston ja palautuksen raja voisi mennä myös siinä, mutta koska ero nykykäytäntöön on niin pieni, en ole jaksanut sitä ehdottaa. Sinänsä siitä ei kai synny mitään ongelmaa, vaikka erilaisia kynnyksiä onkin. Eritasoiset kynnykset ehkä myös ilmentävät päätettävän asian merkityksellisyyttä. -- Piisamson 16. huhtikuuta 2010 kello 01.53 (EEST)

Tulee myös muistaa sivun Wikipedia:Mitä Wikipedia ei ole kohta "Wikipedia ei ole demokratia". Äänestysrajat pyritään säätämään järkeviksi tietosanakirjatavoitteen kannalta, ei toteuttamaan jotain demokraattista ihannetta. Esim. 50% raja suositelluille sivuille tuntuu aivan liian lepsulta. --ML 13. huhtikuuta 2010 kello 23.19 (EEST)

Lainauksesi ei ota kantaa enemmistön laatuun. Kaksin-, kolmin- ja nelinkertainenkin enemmistö on enemmistö. Gopase+f 14. huhtikuuta 2010 kello 00.04 (EEST)

Määräenemmistö taidetaan eduskunnassakin tarvita monessa asiassa, eikä siinä ristiriitaa demokratian kanssa ole. --Otrfan 14. huhtikuuta 2010 kello 06.49 (EEST)

Määräenemmistöä käytetään paljon päätöksen teossa juuri sen takia, että asioita ei vähän väliä vatkattaisi toimintaa haittaavasti edestakaisin. (Teknisesti sanottuna se hystereesis...) --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2010 kello 17.18 (EEST)

Wikipedia ei pyri kertomaan totuutta, ei edes yleisintä totuutta, vaan pyrkii neutraaliin näkökulmaan. Tämä edellyttää kaikkien näkemysten esiin tuomista. Enemmistödemokratia voisi johtaa vähemmistönäkemysten tukahduttamiseen. -- Petri Krohn 14. huhtikuuta 2010 kello 06.10 (EEST)

Edeltäjä-seuraaja -taulukon paikka

Minne tulisi mallinemainen Edeltäjä-seuraaja -taulukko sijoittaa? Leipätekstin jälkeen ennen viitteitä, vai pohjalle luokkia ennen? Yhtenäistä käytäntöä ei taida olla. Pitäisikö sellainen olla, sillä kyseessä on kuitenkin erittäin näkyvä elementti? Tässä vielä kolmas, ruuhkaisampi esimerkki artikkelista, jossa ko. taulukon seurana on pari collapse-toiminnolla varustettua joukkuemallinetta. --Ras 19. huhtikuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

• En ole varma, mutta luulen että jos viitteitä laittaa viiteluettelon jälkeen ne eivät toimi. Joten viitteitä ennen, sanoisin minä. -- EcksDee ^(Talk) 19. huhtikuuta 2010 kello 19.21 (EEST)
  • Ei tuollaiseen taulukkoon mitään viitteitä ole tulossa, joten em. huomiolla ei nähdäkseni ole väliä. Vai ymmärsinkö oikein? --Ras 19. huhtikuuta 2010 kello 19.24 (EEST)
    • Onhan se hyvä viitteistää seuraajat vaikka suositelluissa sivuissa. Miksi ei? -- EcksDee ^(Talk) 19. huhtikuuta 2010 kello 19.24 (EEST)
      • Tuollaisiin mallineisiin viite ei sovellu. Tarvittava tieto on siellä edeltäjän/seuraajan omassa artikelissa tai aikaisemmin leipätekstissä. Niihin viite sopii paremmin. --Ras 20. huhtikuuta 2010 kello 02.08 (EEST)

Yhtenäistä käytäntöä ei tosiaan taida olla, mutta olen ollut siinä käsityksessä, että noiden taulukoiden laitto viitteiden alapuolelle on selvästi yleisempää kuin niiden laitto ennen viitteitä. Hyvin harvoin on tullut vastaan artikkeleita, joissa on toimittu jälkimmäisellä tavalla. Ja kyllähän esim. tuo Nils Suomalainen -artikkelikin näyttää selvästi tyylikkäämmältä tyyliin [18]. Artikkelin nykyisessä versiossa [19] tuo loota, joka on siis sijoitettu artikkelin keskelle, vie mielestäni aivan liikaa huomiota varsinaiselta artikkelitekstiltä. --Nironen 20. huhtikuuta 2010 kello 02.24 (EEST)

Sitä minäkin tuumasin. Palautin kun huomasin, että käytäntö on kirjava eikä oikeaa tapaa ole määritelty. Hyvä olisi tehdä linjaus. Paremman näköinen on useimmiten käytettävyydeltään parempi (nopeampi lukea). --Ras 20. huhtikuuta 2010 kello 06.54 (EEST)

Wikipedia:Artikkelimalli/artikkeli sijoittaa navigaatiomallineet (joillaiseksi tämän lasken) melko loppuun mutta ennen tynkämallinetta. --Tappinen 20. huhtikuuta 2010 kello 06.55 (EEST)

Vaikuttaisi loogiselta. Voitaneen noudattaa tuota artikkelimallin tapaa, mikäli ei tule vastustusta lähiaikoina. --Ras 20. huhtikuuta 2010 kello 19.10 (EEST)

Samoin Ohje:Artikkelin rakenne. Näin on mielestäni paras. –Kooma (di algo) 20. huhtikuuta 2010 kello 19.18 (EEST)

LIhavoinneista taas

Käyttäjä on sitä meiltä että lihavoinnit teksteissä ei ole turhia esim Lost (6. tuotantokausi) vaikka aiheesta keslulteltiin kahvihuoneessa äskettäin. Lihavoinnit on yritetty piilottaa käyttämällä pikku fonttia. Samalla ihmettelen että tarvitaanko koko osuutta artkkelissa kun meillä on Luettelo televisiosarjan Lost jaksoista johon viitataan artikkelissa. Mitä mieltä asiasta ollaan--Musamies 20. huhtikuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

Osuus on hyödyllinen. Gopase+f 20. huhtikuuta 2010 kello 18.07 (EEST)

Tuo artikkelissa käytetty lihavointi on ihan ok tapa käyttää lihavointia ja samaan tapaan lihavointia käytetään rutiiniluontoisesti esim siinä alun tuotantokausi-infolaatikossa. Toteutus on kuitenkin huono (tekstin pienennys on käytettävyyden kannalta huono idea ja laatikot vie turhan paljon ruutupinta-alaa), mutta luulisin käyttäjän yrittäneen tehdä asian niin hyvin kuin on osannut. --Zache 21. huhtikuuta 2010 kello 08.13 (EEST)

Eikö Mediawikissä ole joku vastine HTML:n <dd> ja <dl> tägeille? -- Petri Krohn 21. huhtikuuta 2010 kello 08.23 (EEST)

...on ja löytyy täältä: en:Help:List#List basics. En ota kantaa siihen, piirtyykö tuo lista Wikipedian HTML-tyylilehdellä oikein. -- Petri Krohn 21. huhtikuuta 2010 kello 08.29 (EEST)

P.S. - Kokeilin tuota semantisesti oikeaoppista definition list -muotoa. Nykyinen lihavointi näyttää paremmalta. -- Petri Krohn 21. huhtikuuta 2010 kello 08.37 (EEST)

Tein oman kokeilun, joka on ihan ok. Toisaalta se ei ole mitenkään merkittävästi nykyistä parempi ja kaikkien noiden vaihtamisessa olisi jonkin verran työtä enkä tiedä onko muuttaminen tuohon vaivan arvoista. --Zache 21. huhtikuuta 2010 kello 10.20 (EEST)

Tuotantokausille on jo olemassa Malline: Jaksokuvaus, jonka käyttö ratkaisisi kaikki muotoiluongelmat.--Nedergard 21. huhtikuuta 2010 kello 12.19 (EEST)

Määritelmälistojen esittäminen HTML-tauluina?

Hieman yleisempään kysymykseen:

Vilkaisin mallineen {{Jaksokuvaus}} tuottamaa koodia, se tuottaa wiki-taulukkoa joka taas tuottaa HTML-taulukkoa. En ole varma, että tämä on käytettävyyden ja saavutettavuuden kannalta paras ratkaisu. Luonteeltaan nuo jaksokuvaukset ovat määritelmälistoja, niitä varten HTML-kielessä on definition list -tyyppi, jonka käyttö tuottaa semantisesti oikeaoppisen tuloksen. Parempi ratkaisu olisi siis tuottaa mallineesta dl, dt ja dd -koodia, joka taas Cascading Style Sheets -määrityksen mukaisilla tyylilehdillä muotoillaan halutun näköiseksi. -- Petri Krohn 21. huhtikuuta 2010 kello 20.34 (EEST)

Olet aivan oikeassa tässä. Suuri osa meidän malline-jutuista tuottaa muotoiluun html-taulukoita, joka on yksiselitteisesti huono asia ja ampuu meitä jalkaan kun joku yrittää selata Wikipediaa esim. gadgeteillä. Asian korjaaminen yleisellä tasolla kuitenkin vaatii jengiä korjaamaan mallineita, niin asiaan tuskin tulee kovin äkkiä muutosta. --Zache 22. huhtikuuta 2010 kello 09.14 (EEST)

saako artikkelin nimessä linkittää jonkun sanan

Käyttäjän keskustelusivulla keskustellaan siitä että saako artikkelin nimessä olla linkki johonkin wiki-sivuun. Koska artikkelin nimi lihavoidaan niin on ollut tapana ettei niitä klinkitetä vaan laitetaan artikkeliin katso myös osio johon laitetaan tuo toinen sivu. Aihettahan käsiteltiin jonkun verran kun nimiartikkeleissa haluttiin linkittää toiseen nimeen. Itse olisin sitä mieltä että artikkelin nimi säilyy ilman linkkejä--Musamies 21. huhtikuuta 2010 kello 15.50 (EEST)

Artikkelin johdannon nimisanaan ei laiteta linkkejä, kuten ei myöskään titteleitä (henkilöartikkeleissa).--Khaosaming 21. huhtikuuta 2010 kello 15.53 (EEST)

Televisiosarjajaksoluetteloissa katsoisin linkittämisen olevan hyödyksi ja sallittavaa. --Mpadowadierf 21. huhtikuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Linkin voi upottaa heti seuraavaan virkkeeseen tai sivulauseeseen.--Khaosaming 21. huhtikuuta 2010 kello 17.24 (EEST)

Tai heti alkuun. --Mpadowadierf 22. huhtikuuta 2010 kello 09.20 (EEST)

Englanninkilisessa Wikipediassa ja muissa vieraskielisissä wikeissä artikkelin lihavoidun "nimen" osien linkittäminen on vakiintunut käytäntö. Suomenkielisessä Wikipediassa näita linkkejä on ollut vähemmän, johtuen yksinkertaisesti siitä, että pienemmän artikkelimäärän seurauksena linkitystarvetta harvemmin esiintyy. On väärin väittää, että Suomenkielisessä Wikipediassa olisi asiasta jokin käytäntö, vaikka Musamies niin säännöllisesti tekeekin. -- Petri Krohn 21. huhtikuuta 2010 kello 19.52 (EEST)

Asiaa ei ole kirjattu (linkitysohjeessa tätä asiaa tosin sivuaa kohta "Älä linkitä keskeltä sanaa tai käsitettä") mutta sen voisi hyvin tehdä. Toistuvasti keskusteluissa niin on todettu, alkaen tästä Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto33#Sukunimien_linkittäminen. Wikipediassa asiasta on konsensus ja Musamies muistuttaa asiasta ihan oikein. -tKahkonen 21. huhtikuuta 2010 kello 20.12 (EEST)

Asiasta on enemmistön konsensus kuten Kahkonen sanoo. Tämän sinäkin tietänet, kun olet ollut noissa keskusteluissa mukana, vaikkakin erimielisenä. Tämä ei myöskään ole enwiki, joten voimme toimia asiassa omalla tavallamme. --albval (keskustelu) 21. huhtikuuta 2010 kello 20.40 (EEST)

Voisiko joku lahjakas keksiä esimerkin hyvästä määritelmälauseesta "Sisilian historia" -tyyppisille artikkeleille, joista saisi sitten luontevasti linkitettyyä sen Sisilia-sanan. Samantyyppinen kuin "Maltan jalkapallomaajoukkue' edustaa Maltaa jalkapallon maajoukkuekilpailuissa." toivoo --Tappinen 22. huhtikuuta 2010 kello 07.50 (EEST)

"Sisilian historia kuvastaa Sisilian sijaintia maanosien ja kulttuuripiirien rajalla" tai "Sisilian historian voidaan katsoa alkavan Sisiliaan 5000 eaa. purjehtineista sydänsimpukkakeramiikkaa valmistaneista ihmisistä". (No olikohan tuo nyt kovin lahjakasta...) --Hrrkrr31 22. huhtikuuta 2010 kello 09.04 (EEST)

Onko nuo määritelmiä ? Monessa valtioartikkelin pääartikkelissa (historia tai maantiede) on "määritelmä puuttuu" -malline. --Tappinen 22. huhtikuuta 2010 kello 09.56 (EEST)

Sivulla Ohje:Artikkelin rakenne annettu esimerkki "Brasilian maantiede on maan suuren koon vuoksi monimuotoinen" ei sekään ole sen kummemmin määritelmä. Itsestäänselvyyksien väkisin määrittely saattaa tuottaa aivan hassuja tuloksia. Sisilian historian määrittelyyn riittää mielestäni Sisilian linkitys, historia-sanan merkitys on yleistietoa. --Hrrkrr31 22. huhtikuuta 2010 kello 10.08 (EEST)

Vilkaiskaa muuten ajatuksella tuota Petri Krohnin ehdotusta tuossa alempana. Itse ainakin olen pidempään kaivannut mahdollisuutta, että jonkin aiheen voisi jakaa selkeästi useille sivuille - niin että se yhä säilyisi kokonaisuutena - sen sijaan, että artikkelin tarvitsisi ehdoin tahdoin olla yhdellä sivulla. --Zache 22. huhtikuuta 2010 kello 10.13 (EEST)

Miksi?

Miksi siis joku haluasi linkittää lihavoitua tekstiä?

Lihavoidun teksitin linkittämistä on käytetty osoittamaan, että kyseinen artikkeli kuuluu laajempaan artikkelien kokonaisuuten. Kokonaiskuvan saaminen aiheesta edellyttää siis myös linkattuun artikkeliin tutustumista. Painetussa ensyklopediassa tällaiset yhteenkuuluvat artikkelit on yleensä ladottu peräkkäin samalle tai peräkkäisille sivuille. Sähköisessä Wikipediassa ei ole tapoja esittää tällaista yhteenkuuluvuutta tai peräkkäisyyttä.

Nimen osien linkittämisen vaihtoehtona ei ole sanaan esiintymien etsiminen muualta leipätekstistä ja niiden linkittäminen. Usein ne eivät esiinny linkitettävässä muodossa artikkelissa lainkaan. Ainoana toimivana vaihtoehtona näen, että nimen linkittämien korvataan täsmennysmallineella joka ohjaa lukijaan kokonaisuuteen. Esimerkki:

»Tämä artikkeli kuuluu televisiosarjaa Lost käsittelevään kokonaisuuteen.»

-- Petri Krohn 21. huhtikuuta 2010 kello 20.55 (EEST)

Vastaavia on muuten ollut jo, esimerkkejä: sosialismi, herätysliike. -tKahkonen 22. huhtikuuta 2010 kello 11.18 (EEST)

Tai pääartikkeli-mallinetta muistuttava yläartikkeli-malline, joka tulostaisi tekstin: Tämän artikkelin yläartikkeli on Sisilia. tjsp. Gopase+f 22. huhtikuuta 2010 kello 15.04 (EEST)

Artikkelin oikea nimi

Onko kenelläkään tietoa mikä mahtaa olla Enimemin tulevan albumin oikea nimi: on se Recovery vaiko Relapse 2 ? Tällä hetkellä kyseisestä aiheesta löytyy artikkeli molemmilla nimillä. --MikkoK 22. huhtikuuta 2010 kello 17.26 (EEST)

en:Recovery_(Eminem_album). --Mpadowadierf 22. huhtikuuta 2010 kello 17.40 (EEST)

Botit: Miksei HA- ja SS-merkkejä poisteta?

Poistaako mikään botti tällä hetkellä vanhentuneita HA- ja SS-merkkejä artikkeleiden interwikeistä? Esimerkiksi enkkupedian Oakland Raiders menetti statuksensa jo yli puoli vuotta sitten.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 26. huhtikuuta 2010 kello 16.26 (EEST)

Yleisimmin käytetyssä featured.py-skriptissä on pelkkä lisäystoiminto. Englannin- ja saksankielisessä Wikipediassa toimii näköjään fiksumpi LinkFA-Bot-niminen botti, joka osaa myös poistaa merkintöjä. --Silvonen 26. huhtikuuta 2010 kello 16.41 (EEST)

Pystyisikö joku tekemään saman suomipediaan/kannattaisiko kaveria pyytää laajentamaan bottia tännekkin?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 26. huhtikuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

Tv-jaksojen merkittävyys?

Kun noita Lostin jaksoartikkeleita on alkanut taas putkahdella, niin mikä mahtaa olla nykykäytäntö tv-sarjojen jaksoartikkelien merkittävyydelle? Aiemmin on sekä juuri Lost-jaksot [20] ja ainakin Simpsonien jaksot [21] äänestetty yhdistettäviksi kausiluetteloihin.--J 2. huhtikuuta 2010 kello 16.36 (EEST)

Yksittäiset jaksot eivät saisi olla merkittäviä. – EtäKärppä¹³ 2. huhtikuuta 2010 kello 16.37 (EEST)

Riippuu jaksosta. Valtaosa tietystikään ei ole, mutta itse näkisin mieluusti artikkeleita televisiohistorian kannalta merkittävistä jaksoista, esimerkkinä vaikkapa Dallasin Kuka ampui JR:n? (joka on myös mainittu erikseen artikkelissa 21. marraskuuta), josta löytyy kyllä lähteeksi kelpaavia ulkoisia lähteitä, esim. [22], [23] & [24], ja tietysti kovin suosittujen sarjojen (esim. Frendit ja Seinfeld, mikseipä myös Lost) päätösjaksot. --Nironen 2. huhtikuuta 2010 kello 18.54 (EEST)

Lisätään vielä käytännön esimerkkinä englanninkielisen Wikipedian puolelta hyvä (myös hyväksi artikkeliksi merkattu) yksittäistä televisiosarjan jaksoa käsittelevä artikkeli, artikkeli jo mainitusta Frendien viimeisestä jaksosta The Last Onesta. Suht. paljon ulkoisia lähteitä, jotka varmentavat jakson merkittävyyden. Riippuu siis tosiaan jaksosta. --Nironen 12. huhtikuuta 2010 kello 04.33 (EEST)

Eiköhän jonkin sarjan loppujakson näennäisessä merkittävyydessä ole enemmän kyse sen itse sarjan merkittävyydestä, eikä kyseisen yksittäisen jakson. Minusta merkittävyys edellyttää sitä että jaksoa voi pitää sellaisenaan merkittävänä irrallaan kyseisestä sarjasta.--J 12. huhtikuuta 2010 kello 05.28 (EEST)

Mitenkäs jaksot, jotka on julkaistu myös yksittäisinä DVD:llä? Esim. tämä Jonathan Creekin jakso:[25]. BBC on melkoisen iso firma, joten outoa olisi, jos sen levyjulkaisut eivät olisi merkittäviä. --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 04.50 (EEST)

Tuo kyllä näkyy olevan 90 minuuttinen eli lähinnä tv-elokuva, joka on tehty useampi vuosi varsinaisen sarjan päättymisen jälkeen, eikä varsinainen sarjajakso.--J 12. huhtikuuta 2010 kello 05.19 (EEST)

Niinpäs olikin. Pitää yrittää löytää parempi esimerkki. --Otrfan 12. huhtikuuta 2010 kello 05.25 (EEST)

Eiköhän mille tahansa asialle pitäisi olla neutraali lähde, joka kertoo miksi joku tämmöinen olisi erityisesti merkittävä. En ole vielä tosin nähnyt yhtään artikkelia tms. joka kertoisi erikseen jostain tv-jaksosta ja sen erityisestä merkittävyydestä vaikkapa tv-komediaan tms... Ellei ulkopuolisia lähteitä tietyn teeveesarjajakson merkittävyydelle löydy -> pois.Tetopa 2. huhtikuuta 2010 kello 16.39 (EEST)

En-wikissä on useita satoja televisiosarjojen jaksoja en:Category:Television episodes by series. (joku voi laskea tarkan luvun) Gopase+f 2. huhtikuuta 2010 kello 16.41 (EEST)

En-wiki on en-wiki, sillä ei pitäisi olla merkitystä miten fi-wikissä sitten toimitaan. – EtäKärppä¹³ 2. huhtikuuta 2010 kello 16.43 (EEST)

Toisaalta de-wikistä en löytänyt yhtään ainutta televisiosarjan artikkelia, ja kausi-artikkeleitakaan ei tainnut olla. Gopase+f 2. huhtikuuta 2010 kello 16.45 (EEST)

Kyllä de-wikissä kausiartikkeleita on: de:Fußball-Bundesliga 2009/10. – EtäKärppä¹³ 2. huhtikuuta 2010 kello 16.47 (EEST)

Tarkotin televisiosarjojen kausia... :) Gopase+f 2. huhtikuuta 2010 kello 16.48 (EEST)

Urheiluhullu ajattelee urheilun kautta... :) – EtäKärppä¹³ 2. huhtikuuta 2010 kello 16.49 (EEST)

Toisaalta, jos yhdestä jaksosta kertovaan artikkeliin löytyy sisältöä ja lähteitä pelkän televisiossa nähdyn juonen ulkopuolelta, pitäisin artikkelia merkittävän. Esimerkiksi enkkupedian artikkeli en:Provenance (Numb3rs) mielestäni täyttää nämä vaatimukset, vaikkei sen sisältö toki olekkaan mitään SS-laatua.-Henswick- Sermo? 2. huhtikuuta 2010 kello 18.19 (EEST)

Jos muuta sisältöä ei löydy kuin juonikuvausta, joista nykyiset artikkelit näyttävät koostuvan, voi jaksoartikkelit poistaa (= yhdistää luetteloon) tuon vanhan äänestyksen perusteella. Näin siitäkin huolimatta, että tämäkin jakso katoaa... Ulkopuolisella lähteellä voi sitten yrittää korottaa jakson merkittävyyttä. --Lax 2. huhtikuuta 2010 kello 18.39 (EEST)

Juonikuvauksissa on yleensäkin ongelmana ettei niihin juurikaan ole merkitty mitään, varsinkaan teoksen ulkopuolista lähdettä.--J 2. huhtikuuta 2010 kello 18.46 (EEST)

Sitä vähemmän ongelmallisempaa on päättää, uskaltaako artikkelit yhdistää luetteloksi. En-wikissä osataan lähteiden käyttö, kun niin halutaan: [26]. --Lax 2. huhtikuuta 2010 kello 18.53 (EEST)

Miksi juoniselostuksella pitäisi olla lähde? Eikö ole itsestään selvää, että se on ko. jakso/elokuva/kirja jne.?--Nedergard 3. huhtikuuta 2010 kello 08.17 (EEST)

Tapahtumia voi tulkita monella tavalla. --Harriv 6. huhtikuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Melkoisen moni taitaa olla enemmän tai vähemmän tarkasti käännetty jostain muusta wikistä. Ja tv-sarjoistakin, samoin kuin elokuvista on olemassa monella tavalla muuteltuja versioita, jotkin pidempiä, jotkin lyhempiä. Kirjaselostukset voivat olla alkuteoksesta, sen lyhennelmästä, tai ties minkä kielisestä käännöksestä tai sellaisen takakannesta peräisin.--J 8. huhtikuuta 2010 kello 04.15 (EEST)

Yksittäiset jaksot eivät ole merkittäviä kuin harvoissa poikkeustapauksissa. Jonkun sarjan jokaisesta jaksosta ei missään nimessä voi automaattisesti tehdä artikkelia. Mielestäni pelkät ulkopuoliset lähteet eivät riitä, vaan niiden tulee myös kertoa, miksi jakso on merkittävä. Luettelo on OK. --albval (keskustelu) 3. huhtikuuta 2010 kello 09.59 (EEST)

Näistä televisiosarjojen jaksoista on äänestetty usemmman kerran eikä yhtäkään ole säilytetty:Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Televisio-ohjelmat. --MikkoK 6. huhtikuuta 2010 kello 15.00 (EEST)

Yksittäiset jaksot ovat merkittäviä. --Mpadowadierf 6. huhtikuuta 2010 kello 15.59 (EEST)

Miksi? --Harriv 6. huhtikuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Selvästikin nykykäytännöllä ovat. Kyse on vain siitä, miten ne halutaan esittää. Ne voidaan esittää yhdessä artikkelissa tai omissaan. --Mpadowadierf 8. huhtikuuta 2010 kello 17.55 (EEST)

Suunnilleenhan televisiosarjojen jaksot rinnastuisivat romaanin lukuihin tai yksittäisiin sarjakuvalehden numeroihin. Kaikissa tapauksissa täytyy kyseessä olla hyvin poikkeuksellinen tapaus, että siitä olisi mitään olennaista kirjoitettavaa (ylipitkän) juoniselostuksen lisäksi. Hiukan sallivampi rinnastus olisi yksittäinen musiikkikappale, mutta ei niistäkään useimmista ole järkeä kirjoittaa artikkelia. Joissakin urheilulajeissa (nyrkkeily?) taitaa olla artikkeleja yksittäisistä otteluista, mutta erinomaisen erityislaatuisia niidenkin ottelujen täytyy sitten olla. Jos sarjan jaksoista on runsaammin sanottavaa, voidaan ensin irrottaa sarjan pääartikkelista erilliset kausiartikkelit, ja jos sanottavaa yhä riittää ylitsepursuavasti, sitten voidaan harkita yksittäisiä jaksoartikkeleja. – Haltiamieli 6. huhtikuuta 2010 kello 19.21 (EEST)

Haltiamieli: Kuvitellaanpa että joku neropatti päättäisi vaikkapa tehdä CSI:n 1. tuotantokaudesta kirjasarjan. Tulisiko meille tällöin yksi, 300 sivuinen kirja joka sisältäisi reilut parikymmentä eri lukua eli saman verran yksittäisiä, hyvin vähän toisiinsa liittyviä murhia (=jaksoja) vai kaksikymmentä eri kirjaa, joista jokainen paneutuisi yhteen jaksoon ja yhteen murhaan?-Henswick- Sermo? 8. huhtikuuta 2010 kello 17.17 (EEST)

Kas, minulta on jäänyt huomaamatta tämä kommentti, pahoitteluni. Huomautuksesi on kyllä pätevä, vertaus romaanin lukuihin ei ollut aivan onnistunut. Se vastaisi korkeintaan hyvin jatkuvajuonista televisiosarjaa, ja näitä taitaa olla töllösarjoista loppujen lopuksi vain suhteellisen pieni osa. Mutta toisaalta olen kyllä sitäkin mieltä, että monesti myös (ainakin suhteellisen jatkuvajuoniset) kirjasarjat tulisivat fiksummin käsitellyiksi yhdessä koko sarjaa käsittelevässä artikkelissa kuin jokaista kirjaa erikseen käsitteleviksi artikkeleiksi hajautettuina. – Haltiamieli 29. huhtikuuta 2010 kello 16.38 (EEST)

Mitäs näille jatkuvasti lisääntyville losteille [27] nyt sitten tehtäisiin ennenkuin niitä on polviin asti? --J 12. huhtikuuta 2010 kello 04.19 (EEST)

Keskustelun tilanne näyttäis olevan jotain 7-2. Ilmaisen minäkin tässä oman mielipiteeni niin päästään 8-2 tilanteeseen, joka jo käy konsensukseksi: Eli ei yksittäisiä jaksoartikkeleita pelkän primäärilähteen (televisiossa nähdyn) perusteella. Jos löytyy halua kirjoittaa jakson merkityksestä muutenkin kuin sarjaan itseensä peilaten, on yksittäiset jaksoartikkelit sallittava. Muussa tapauksessa yhdistys kausiartikkeliin. Voit mun puolesta ruveta keskustelemaan jaksoartikkeleiden poistamisesta niitä tehneen käyttäjän kanssa. Gopase+f 12. huhtikuuta 2010 kello 09.46 (EEST)

Aiheesta on menossa palautusäänestys, halukkaat voivat ottaa asiaan kantaa täällä: Wikipedia:Palautettavat sivut/Lost-jaksot. --MikkoK 22. huhtikuuta 2010 kello 17.17 (EEST)

Omien artikkelien merkittävyys

Onko sallittua laittaa itse aloittamansa artikkelit merkittävyyskeskusteluun? J.K Nakkila 21. huhtikuuta 2010 kello 00.24 (EEST)

Ei kai sitä ole kielletty missään käytännöissä, tosin lopputulos saattaa olla säilytettävä.--IA 21. huhtikuuta 2010 kello 00.30 (EEST)

Artikkelin aloittaminen on suh koht vahva kannanotto merkittävyyden puolesta, joten toistuessaan tällainen on syytä katsoa häiriköinniksi. Totta kai jonkun artikkelin kohdalla aloittajan mieli voi muuttua, ja merkittävyyskeskustelun aloittaminen on ihan ok. (poikkeustilanteena pidän myös SS- tai HA-artikkelin kehittämistä varten aloitettua merkittävyyskeskustelua/poistoäänestystä) Gopase+f 21. huhtikuuta 2010 kello 00.35 (EEST)

Onko parempi jättää kirjoittamatta artikkeli aiheesta jonka merkittävyys on epävarma, kuin kirjoittaa se ja pistää merkittävyyskeskusteluun? J.K Nakkila 21. huhtikuuta 2010 kello 00.45 (EEST)

Ei ole parempi jättää kirjoittamatta. Merkittävyyden päättävät sitten wikipedian yhteisö kirjoittaja mukaan lukien (jossa kirjoittajan ei itse tarvi ensisijaisesti laittaa artikkelia merkittävyyskeskusteluun)--IA 21. huhtikuuta 2010 kello 00.52 (EEST)

Mikä on SS-artikkeli? Entä HA-artikkeli? -KLS 21. huhtikuuta 2010 kello 10.25 (EEST)

HA = hyvä artikkeli ja SS = suositeltu sivu. --Nironen 21. huhtikuuta 2010 kello 10.28 (EEST)

Parempi kysyä vaikka kahvihuoneessa mielipiteitä aiheen merkittävyydestä etukäteen. Kyllähän itse kirjoittamiaan artikkeleita voi kyseenalaistaa, mutta kyllä siihen joku hyvä perustelu olisi syytä olla. Tavallisesti (tosin silti aika harvoin) kyseenalaistamista taitaa tapahtua isompien aihekokonaisuuksien uudelleenjärjestelyjen kohdalla tai jos jonkun aiheen merkittävyyskriteerit ovat selvästi muuttuneet. Jos nyt oikein ymmärrän keskustelun, niin tarkoitus on kirjoittaa artikkeleita ja kyseenalaistaa niiden merkittävyys samantien? Se kyllä tulee helposti tulkittua häiriköinniksi. Jos aihe vaikuttaa epämerkittävälle, niin eiköhän sen joku muukin kyseenalaista ennemmin tai myöhemmin. --Otrfan 21. huhtikuuta 2010 kello 02.09 (EEST)

Lisäsit merkittävyys-mallineen artikkeleihin Viktor Berthold ja Grizelda Kristiņa. Pidän toimintaasi häiriköintinä, tarkemmin sanottuna jatkona sille häiriköinnille, joka juuri toi sinulle päättyneen kolmen kuukauden eston. Pyydän, että poistat mallineet. -- Petri Krohn 22. huhtikuuta 2010 kello 03.02 (EEST)

Kyllä noiden kahden merkittävyyttä voi käsitellä. Ovat rajatapauksia, joten mielen muuttuminen on ihan perusteltua. Ei siis häiriköintiä. Gopase+f 22. huhtikuuta 2010 kello 15.19 (EEST)

Jokin asia voi olla itseä kiinnostava, mutta saattaa epäilyttää tuleeko sen kiinnostavuus esiin ilman että artikkeli on kirjoitettu. Sikäli jossain tapauksessa on hyvinkin perusteltua kirjoittaa ensin ja viedä merkittävyyskeskusteluun. Vedätystä ei sen sijaan pidä tehdä eli kirjoittaa artikkeleita vain siksi että yhteisö saataisiin turhaan merkittävyyskeskusteluun paremman tekemisen äärestä. --Höyhens 29. huhtikuuta 2010 kello 13.45 (EEST)

Välityslautakunnan eroaminen/erottaminen

Viittaan äskettäin Käyttäjä:Ulrika kohdistuneeseen kolmen kuukauden estoon jossa käytettiin perusteena välityslautakunnan päätöstä. Siksi esitän että katsottaisiin että nykyinen välityslautakunta on epäonnistunut tehtävässään ja välityslautakunta pitäisi erotta tai erottaa. Välityslautakunnan päätökset ovat olleet Ulrikaa kohtaan leimaavia tai hyvin puolueellisia häntä kohtaan. Ulrika on ollut hyvin kiistanalainen muokkaaja, mutta lähes tulkoon aina hän on ollut oikeassa kun on perehdytty eri käytäntöjen soveltamisessa. Hämmästyttävä on ollut myös estojen antaminen siten että ylläpitäjä on antanut estoja 1päivä- 3päivää- viikko- neljäviikkoa ja tuorein kolme kuukautta vaikka missään välityslautakunna päätöksessä ei ole ollut mitään mainintaa tälläisesta käytännöstä (ei myöskään wikipedian käytännöissä) eli välityslautakunnan päätöksiä tulkitaan vailla mitään ilman mitää että oltaisiin hyväksytty tälläisiä estoja käytännöissä. Siten esitän että Välityslautakunta eroaa samantien kun se ei pysty laatimaan puolueeettomia ja tarkkoja ohjeita tähän nähden nykyisellä lautakunnalla ei ole luottamusta hoitaa tehtäväänsä. D100a 26. huhtikuuta 2010 kello 23.09 (EEST)

Jospa annettaisiin lautakunnan ensin tehdä työnsä rauhassa ennen kuin ruvetaan hutkimaan. --Hrrkrr31 26. huhtikuuta 2010 kello 23.12 (EEST)

Minusta ei ole tarvetta antaa tehdä mitää sellaista mitä olisi pítänyt tehdä jo aikoja sitten D100a 26. huhtikuuta 2010 kello 23.14 (EEST)

Eihän nykyinen välityslautakuntakokoonpano edes tehnyt ko. päätöstä. Päätöksen teki edellinen kokoonpano. --Otrfan 27. huhtikuuta 2010 kello 02.36 (EEST)

Niinkö meinaat? Minusta muutama jäsen vaihtui mutta suurin osa jäi tai jatkoi uuteen kokoonpanoon.D100a 27. huhtikuuta 2010 kello 13.13 (EEST)

Vaalit oli välissä. Siinä olisi ollut mahdollisuus vaihtaa vaikka kaikki jäsenet, jos lautakunnan toimintaan ei oltu tyytyväisiä. --Otrfan 27. huhtikuuta 2010 kello 13.16 (EEST)

Edellisen välityslautakunnan päätöksessä oli selvästi sanottu, että estot pitenevät: "Toistuvien hyökkäysten myötä eston pituus kasvaa.". Eston pitenemisestä estokäytännössä mainittiin: "aluksi 1–3 vuorokaudeksi ja tämän jälkeen pitemmäksi ajaksi". Uudesta päätöksestä: se on tulossa näinä päivinä ja kuten aina, yhteisön ääntä kuullaan. Kommenttipyynnössä oli hyviä huomioita edellisen välityslautakunnan päätöksestä. -tKahkonen 27. huhtikuuta 2010 kello 11.37 (EEST)

Ei nykyisessä estokäytännössä ole mitään kaaviota. Siten pitäisi Ulrikan ja muidenkin tästä päätöksestä kärsivien estot purkaa.D100a 27. huhtikuuta 2010 kello 14.22 (EEST)

Niin kait ei 1kk-->3kuukautta. Seuraavasta kait sitten 9 kuukautta tai jopa yli vuosi? Minusta tuossa kaavassa ei ole mitään järkeä. D100a 27. huhtikuuta 2010 kello 13.13 (EEST)

Seuraava on kuusi kuukautta, jos välityslautakunta ei tarkenna ohjetta siltä osin. --Otrfan 27. huhtikuuta 2010 kello 13.16 (EEST)

No, se ohje on menossa näillä näkymin kokonaan uusiksi, joten ei varmaan kannata kovin paljon käyttää voimia siitä valittamiseen. Kannattaa säästää sekin energia uuden päätöksen moittimiseen. ;-) –Ejs-80 27. huhtikuuta 2010 kello 14.29 (EEST)

Miten niin valittamiseen? Kait sen jo kolmen päätösen jälkeen saatte jotain aikaan eikä tämän jälkeen tarvitse uhrata kallista vapaa aikaa välityslautakunna päätösten ruotimiseen ja eroatte samalla kun päätös on valmis? D100a 27. huhtikuuta 2010 kello 14.52 (EEST)

Lautakunnan kohtalosta päättäköön yhteisö. Vapaa-aikaa menisi varmasti vähemmän, mutta ainoastaan yhden käyttäjän pyynnön perusteella en ryhdy eroamaan, sillä välityskäytäntö on luotu laajemmalla tuella ja yhteisö ilmaissut haluavansa asettaa tänne sellaisen poppoon, joka pyrkii eripuratilanteissa lopullisen ratkaisun tekemään. Sitten jos jossain vaiheessa yhteisö päättääkin, että ei tämä toimi, asia on kokonaan toinen. –Ejs-80 27. huhtikuuta 2010 kello 15.06 (EEST)

Välityslautakunnan kannanotot Ulrikaa kohtaan ovat olleet raukkamaisia ja lapsellisia Wikipedia:Välityspyyntö/Sovellutusohje asiassa Ulrikan ja Joonasl:n riitely Wikipediassa Sovellutusohje oli ylläpitäjän tilaama kuten nykyinenkin. Oletettavasti Urikan kolmenkuukauden esto säilytetään ja hänen toimintaa pyritään suitsimaan. Joonasl toimintaa taas ei olla puututtu millään tavoin vaikka hänen tiedetään useasti käyttyneen vastoin päätöstä D100a 27. huhtikuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

Jos tiedetään käyttäytyneen vastoin päätöstä, se ei kuulu tänne vaan käyttäjän keskustelusivulle, kommenttipyyntöön tai ylläpitäjien ilmoitustaululle. Yhdelle niistä, ei kaikille kolmelle. Ja esimerkit (diffit) mukaan. Muuten suu poikki ja tämä on hh. --Höyhens 29. huhtikuuta 2010 kello 13.54 (EEST)

Ei kun sitten välityskäytäntöä muuttamaan... Sen jälkeen sitten äänestys erottamisesta. Suoraa mahdollisuuttahan erottamiseen ei ole. Itse en kuitenkaan näe tarvetta vl:n erottamiseen. Tilanne ei uusista vaaleista paranisi.—Aku506  28. huhtikuuta 2010 kello 16.38 (EEST)

Katsotaanpa nyt ensin tuo menossa oleva uudelleenarviointi - josko jotakin keksitään, millä päästään jatkuvasta taistelusta. --Aulis Eskola 28. huhtikuuta 2010 kello 21.08 (EEST)

Päätös on nyt valmis: Wikipedia:Välityspyyntö/Ulrikaa koskevan välityspäätöksen uudelleenarviointi. -tKahkonen 29. huhtikuuta 2010 kello 01.40 (EEST)

Sielläpä on nyt oikaistu päätöksen outouksia ja kohtuullistettu estoja. Samalla on saatu päätökseen kannustetta yrittää hillitä taistoa ja käyttäytyä paremmin :) Tällä pyritään taas eteenpäin... --Aulis Eskola 30. huhtikuuta 2010 kello 15.49 (EEST)

Mel Gibson.jpg

Miksi kyseinen taiteiltu kuva saa olla artikkelissa Mel Gibson? Minulle on sanottu, jos Wikipediaan haluaa tallentaa itse piirretyn kuvan henkilöstä, sitä ei saa olla tehty mallista. On myös outoa, että kuvalla on "informaatioarvoa" ja se saa olla artikkelissa muttei itse joskus tallentamallani piirroksella muka ollut informaatioarvoa ja se mentiin heti poistamaan. –Crimson Cherry Blossom™ 27. huhtikuuta 2010 kello 15.47 (EEST)

Alkuperäisen kuvan tekijä on lisännyt kuvan Flickriin vapaalla lisenssillä. --George Esayas^TM 27. huhtikuuta 2010 kello 17.16 (EEST)

Kuvan tekijänoikeudellinen asema lienee ratkaistava Commonsissa jonne se on talletettu. Aika turha se joka tapauksessa on Gibson-artikkelissa, jossa on ihan oikeitakin kuvia hepusta. Otin pois. – Haltiamieli 27. huhtikuuta 2010 kello 17.32 (EEST)

Muokkaussodan määritelmä

Muokkaussodan määritelmässä Wikipedia:3RR sanotaan että kolmen kumouksen tekemisen samassa artikkelissa on muokkaussotimista, mutte sen ohella "myös harvemmin tapahtuva artikkeleiden palauttaminen voi olla muokkaussotimista, josta käyttäjä saatetaan estää". Miksi tätä jälkimmäistä ei ole määritelty? Ilmeisesti ylitin kuitenkin jonkin rajan maaliskuussa 2010, mutta pari esimerkkikäyttäjää eivät näin tehneet. Voimme siis olettaa että tämä määrittelemätön muokkaussodan raja menee jossain näiden lukujen välissä: Kommentin jätti J.K Nakkila (keskustelu – muokkaukset)

Kättäjä	Kumousten määrä artikkeleissa maaliskuussa 2010	Ennätys yhdessä artikkelissa	Ennätys yhden päivän aikana	Muokkaussotimisesta langetetut rangaistukset
Petri Krohn	26	3	16	-
Esamatti1	17	7	7	-
J.K Nakkila	28	8	8	3kk esto

J.K Nakkilan estoperusteena oli lokin[28] mukaan "muokkaussotiminen + häiriköinti". Estoa edeltäneessä kuussa kaksi eri ylläpitäjää oli antanut ensin kahden viikon eston häiriköinnistä ja sitten kuukauden eston häiriköinnistä ja usean käyttäjätunnuksen väärinkäytöstä. Ja tuo antamani kolme kuukauden esto pudotettiin kuukauteen. Ja jos tuo 28 kumousta kuukaudessa pitää paikkansa, niin niistä muistaakseni noin 2/3 tehtiin vajaassa vuorokaudessa. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 15.19 (EEST)

Alkuperäiseksi syyksi annoit muokkaussotimisen. Vielä erikseen kysyttäessä tähdensit eston syynä olleen muokkaussotimisen [29]. Ja estot pidentyvät siis aikaisemmista rikkeistä? Eikös tämä koske vain Ulrikaa? Ja tämä mikään ei selvennä sitä mikseivät muut käyttäjät saaneet estoa. Noihin omiin kumouksini laskin vielä vandalismin kumoakmiset ja kumoamiset tähän muokkaussotaan liittymättömissä artikkeleissa. J.K Nakkila 29. huhtikuuta 2010 kello 15.28 (EEST)

Estot pitenevät käytännössä aina kaikilla. Se on de facto -käytäntö, kuten mm. täällä sanotaan. --albval(keskustelu) 29. huhtikuuta 2010 kello 15.30 (EEST)

Lokimerkintää alkuperäisempää syytä tuskin olen voinut esittää. Muokkaussotiminen oli se viimeinen pisara asiassa. Ja miten helkutissa tähänkin Ulrika saatiin sotkettua? No, ennen kuin joku muu ehtii, niin minä mainitsen Joonasl:n. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 15.33 (EEST)

Korotan panoksia ja mainitsen pari käyttäjää lisää :-) --albval(keskustelu) 29. huhtikuuta 2010 kello 15.36 (EEST)

Panokset kovenee. Tuosta onkin vaikea pistää paremmaksi, ellei etsi muista wikeistä lisää käyttäjiä. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 15.39 (EEST)

Voisko Nakkila laittaa vielä sarakkeen maksimi kumouksia per 48 h tjsp.? Gopase+f 29. huhtikuuta 2010 kello 15.21 (EEST)

Ja Käyttäjä:Ville Siliämaa kumoili myös J.K. Nakkilan muokkauksia, eli hänetkin tulisi lisätä taulukkoon. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 15.37 (EEST)

Miksei ylläpito vastaa alkuperäiseen kysymykseen? Eli miksi taulukossa mainitut muut käyttäjät eivät syylistyneet muokkauksillaan muokkaussotaan? J.K Nakkila 29. huhtikuuta 2010 kello 15.51 (EEST)

No miten ongelma/epäoikeudenmukaisuus/linjattomuus pitäisi korjata? Annetaanko Petri Krohnille esto muokaussotimisesta ja häiriköinnistä? Kuinka pitkä? Gopase+f 29. huhtikuuta 2010 kello 15.55 (EEST)

Minusta ensin pitäisi osoittaa päin vastoin, että he osallistuivat muokkaussotaan. Pelkkä kaikkien kumousten lukumäärä ei sitä vielä tee (pl 3rr). --albval(keskustelu) 29. huhtikuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Useimmilla muilla (Siliämää, Esamatti ja Krohn) oli vain yksi kumoaminen per artikkeli per vuorokausi - Krohnilla taisi olla jossain kaksi. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 16.02 (EEST)

Ei pidä paikkaansa. Esim [30], [31], [32], [33]. J.K Nakkila 29. huhtikuuta 2010 kello 16.12 (EEST)

Nuo olivat vanhoja. Laskin kumouksia ainoastaan edellisen 24 tunnin ajalta - en koko maaliskuulta, niin kuin sinä. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 16.14 (EEST)

Noihin ei puututtu vaikka huomautin asiasta ilmoitustalulla. Tai puututtiin, artikkeli muokattiin kompromissiverioon, jonka Esamatti1 kumosi ilman seuraamuksia. J.K Nakkila 29. huhtikuuta 2010 kello 16.19 (EEST)

Vastoin monien käsitystä, minä en ehdi puuttumaan joka asiaan. Minä kiinnitin muokkaussotimiseen huomiota siinä vaiheessa, kun kävin siitä sinua huomauttamassa. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 16.25 (EEST)

Jännää kuitenkin ettei "vanhentunut" muokkaussotiminen ole eston peruste, mutta se voi olla peruste sen koventamiselle. J.K Nakkila 29. huhtikuuta 2010 kello 16.29 (EEST)

Ei antamaton esto voi olla peruste estolle eikä sen kovenemiselle. Minä puutuin asiaan, kun huomasin, että yksi käyttäjä kumoilee kolmen käyttäjän muokkauksia (vai oliko se nyt päinvastoin). Siinä vaiheessa katson kohteena olleiden artikkelien muokkaushistoriaa edelliseltä vuorokaudelta ja teen siitä johtopäätökset. En voi tutkia neljän käyttäjän ja ison artikkelikasan muokkaushistorioita koko maaliskuulta, niin kuin sinä teet. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 16.34 (EEST)

Joo, maailma ei ole oikeudenmukainen paikka eikä Wikipedia ole demokratia vaan sanakirja. Mutta jos vaikkapa tuota Vepsäläiset-artikkelia miettii, niin ei myöskään Esamatti1 yksinään voi konsensusta siitä muodostaa. Hän on minun ymmärtääkseni yrittänyt vain osoittaa, että tulisi osata nähdä metsä puilta niinkuin sanotaan. Oikea paikka asialle on artikkkelin keskustelusivu ja jos tätä on monissa artikkeleissa niin kahvihuone. Eli oikeassa paikassa ollaan paitsi ehkä sen asian suhteen väärässä lokerossa. Tällä mietitään nyt kuka on saanut estoja ja kuka ei ja miksi ja miksei. Eikä nyt ole kenelläkään estoa niin että oliskohan tullut enimmät purettua? --Höyhens 29. huhtikuuta 2010 kello 16.43 (EEST)

Osaatko sanoa kunka nopeasti muokkaussotiminen sitten vanhenee niin, ettei siitä tule estoa? J.K Nakkila 29. huhtikuuta 2010 kello 16.41 (EEST)

Ei kai sitä kukaan osaa tarkasti sanoa mutta kyllä nämä muistot haalistuu. --Höyhens 29. huhtikuuta 2010 kello 16.43 (EEST)

Eston tarkoitus on lopettaa muokkaussotiminen. Jos muokkaussotiminen päättyy omia aikojaan, niin ei siitä takautuvasti estoa anneta. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 16.47 (EEST)

Oliko kolmen kuukauden esto muka tarpeelista muokkaussodan lopettamiseksi? J.K Nakkila 30. huhtikuuta 2010 kello 18.13 (EEST)

Ensinnäkin taulukkosi on laskettu väärin. Tosin näköjään itsellekin on laskuvirhe sattunut ja 2RR oli tainnut kohdallasi olla kuudessa artikkelissa. Sinua varoitin:Keskustelu käyttäjästä:J.K_Nakkila#Muokkaussotiminen ja jatkoit siitä huolimatta kumoilemista[34]. --Otrfan 29. huhtikuuta 2010 kello 15.59 (EEST)

En tiedä sanoa ylläpidon puolesta, mutta absoluuttisia rajoja ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista pitää. Ylläpito voi käyttää harkintaa, mikä on sinänsä erittäin hyvä asia. On tietenkin totta että eri ylläpitäjät voivat tällöin toimia eri tavalla. Muuten estot voisikin ehkä siirtää botille. Harkinta on kyllä tehnyt sellaisen tilanteen, että herää kysymys onko 1kk -> 3kk kaiken kaikkiaan liian karski siirtymä. Tästä voisi keskustella yleisesti josko sinne saataisiin väliarvoja. Ja joskus on hyvä harkita annettavaksi lyhympiäkin estoja kuin edellinen. Suosimista enempää kuin syrjintääkään ei sinänsä ole syytä harjoittaa. --Höyhens 29. huhtikuuta 2010 kello 16.01 (EEST)

Aika lopettaa valittaminen ja häiriköinti

Olen kumonnut saman päivän aikana useita J.K Nakkilan muokkauksia. Kaikki Nakkilan muokkaukset olivat häiriköintiä. Usemmissa häirikkömuokkauksissa Nakkila pyrki poistamaan aiemmin tuottamaansa aineistoa, ilmeisesti kyse oli häiriköinnistä kantansa esittämiseksi. Kyse ei siis ole muokkaussotimisesta vaan häiriköinnistä ja sen torjumisesta.

Toivon että J.N Nakkila ymmärtää nyt lopettaa valittamisen ja keskittyy uuden aineiston tuottamiseen. Pidän hänen tuotoksiaan arvokkaina. -- Petri Krohn 29. huhtikuuta 2010 kello 18.51 (EEST)

Ei pidä paikkaansa. --J.K Nakkila 29. huhtikuuta 2010 kello 21.43 (EEST)

Mikäs nyt ei pidä paikkaansa? Käyttäjä J.K. Nakkila vaikuttaa tekevän yleisesti ottaen erinomaista työtä, mutta ei kannattaisi loukkaantua kovin helposti (terv. kokemuksestakin oppinut) --Höyhens 30. huhtikuuta 2010 kello 03.26 (EEST)