Viranhoitomääräys
Viranhoitomääräys on kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen, evankelis-luterilaisen kirkon tai seurakunnan viranhaltijalle annettava asiakirja, josta ilmenevät hänen virkasuhteeseen ottamiseensa liittyvät tiedot. Se voi olla pöytäkirjanote virkaan ottamispäätöksestä tai muu kirjallinen viranhoitomääräys. Asiakirjan antaa työnantajaa edustava henkilö viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan ennen virantoimituksen alkamista. Kirkolliselle viranhaltijalle sen antaa tuomiokapituli. Viranhoitomääräyksestä tulee ilmetä ainakin viranhaltijan virkanimike, virkasuhteen kesto, määräaikaisuuden peruste, mahdollinen koeaika, virantoimituksen alkamisen ajankohta, pääasialliset tehtävät ja palkkauksen perusteet.[1][2] Tavallisesti viranhoitomääräyksestä ilmenee myös työnantajan nimi sekä viranhaltijan nimi, henkilötunnus, osoite, koulutus, verotuskunta ja vuosiloman määräytymisperusteet.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa virkasuhteeseen otettavalle on viipymättä annettavan viranhoitomääräyksen lisäksi annettava selvitys virkasuhteen keskeisistä ehdoista, jos virkasuhteen kesto on vähintään kuukausi. Selvitys tulee antaa viimeistään ennen ensimmäisen täyden palkanmaksukuukauden loppua. Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos tiedot ilmenevät viranhoitomääräyksestä.[3] Viranhoitomääräys korvaa aiemmin käytössä olleen virkamääräyksen ja valtakirjan, jollainen annettiin kirkkoherralle, kappalaiselle, kanttorille ja vakinaiselle lehtorille. Työsuhteeseen otettavalle työntekijälle ei anneta pöytäkirjanotetta, vaan hänen kanssaan tehdään aina työsopimus.[4] Suomen ortodoksisen kirkon ja seurakuntien virkasuhteet muuttuivat työsopimussuhteiksi vuoden 2007 alussa. Siksi työntekijöille ei anneta viranhoitomääräystä.[5]
Kunnallinen virkasuhde alkaa sitä koskevan päätöksen tekemisestä eli esimerkiksi viranhoitomääräyksen antamisesta. Virkasuhteen alkamisesta lähtien päätös velvoittaa sekä työntekijää että työnantajaa. Virkasuhteesta voi vapautua esimerkiksi irtisanomisella, irtisanoutumisella, virkasuhteen purkamisella, eläkkeelle siirtymisellä tai määräaikaisen viranhaltijan toimikauden päättymisellä. Virkasuhteesta ei voi vapautua ilmoittamalla peruuttavansa viran vastaanottamisen. Virkasuhteen alkamishetki eroaa tavallisesti virantoimituksen alkamishetkestä. Virantoimitus alkaa silloin, kun viranhaltija tai vaikkapa virkasuhteinen tuntiopettaja ryhtyy hoitamaan työtehtäviään. Sen ajankohdan määrää työnantajan edustaja ja siitä hetkestä alkaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuus.[6][7]
Valtion virkamiehille ei anneta viranhoitomääräystä, vaan heille annetaan todistukseksi nimittämisestä nimittämiskirja eli nimityskirja.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Laki kunnallisesta viranhaltijasta, 9 § (viitattu 25.3.2014)
- ↑ Kirkkolaki, 6 luku 10–11 § (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 25.3.2014)
- ↑ Kirkkolaki, 6 luku, 18 § (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 25.3.2014)
- ↑ Kirkkohallituksen yleiskirje nro 7/2013[vanhentunut linkki] (viitattu 25.3.2014)
- ↑ Laki ortodoksisesta kirkosta, 118 ja 120 § (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 25.3.2014)
- ↑ Virkasuhteen ja virantoimitusvelvollisuuden alkamisen erot ja merkitys (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 25.3.2014)
- ↑ Laki kunnallisesta viranhaltijasta, 34 § (viitattu 25.3.2014)
- ↑ Valtion virkamiesasetus, 16 § (viitattu 25.3.2014)