Ville Boman
Otto Vilho (Ville) Boman (12. elokuuta 1883 Kuopio – 30. huhtikuuta 1934 New York[1]) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1911.[2] Kansanedustajakautensa jälkeen Boman muutti Yhdysvaltoihin, jossa hänestä tuli merkittävä vaikuttaja amerikansuomalaisten parissa aluksi sosialistisessa ja myöhemmin kommunistisessa työväenliikkeessä.
| Ville Boman | |
|---|---|
 Vilho Boman vuonna 1909. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.6.1909–31.1.1911
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Kuopion läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. elokuuta 1883 Kuopio |
| Kuollut | 30. huhtikuuta 1934 (50 vuotta) New York |
| Ammatti | piirisihteeri |
Elämä
muokkaaKöyhän työläisperheen kuudentena lapsena syntyneen Vilho Bomanin vanhemmat olivat kivityömies Pekka Boman ja Amalia Airaksinen. Hän kävi kansakoulun ohella käsityökoulun ja aloitti työnteon 13-vuotiaana. Vuonna 1900 Boman liittyi Kuopion työväenyhdistyksen rauta- ja metallityöläisten ammattiosastoon. Kaksi vuotta myöhemmin hänet erotettiin poliittisista syistä työpaikastaan Valtionrautateiden konepajalta. Boman muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa räätäliliikkeen edustajana ja toimi työväenliikkeessä. Palattuaan Suomeen joulukuussa 1906 Boman palkattiin SDP:n Kuopion läntisen vaalipiirin piirisihteeriksi ja kiertäväksi puhujaksi.[2][3][4] Yrjö Räisäsen mukaan Boman villitsi vaalipiirinsä työväestön niin jyrkkään sosialismiin, että vaikutus tuntui vielä 1930-luvulla.[5][6]
Boman osallistui myös radikaalien työläisaktivistien toimintaan. Joulukuussa 1907 hänet vangittiin epäiltynä osallisuudesta aiemmin syksyllä tapahtuneisiin Haapaniemen rullatehtaan ja Karhonsaaren sahan kassanhoitajien ryöstöihin.[7] Boman vapautettiin syytteistä, mutta hän sai kaksi kuukautta vankeutta solvattuaan oikeudenkäynnin aikana kaupunginviskaali K. J. Basilieria.[8] Vankeus muutettiin myöhemmin sakoiksi.[9] Ryöstöistä oli epäiltynä myös Bomanin Savon Työmiehen kirjapainossa työskennellyt veli Aatu.[10] Boman valittiin kansanedustajaksi toukokuun 1909 eduskuntavaaleissa, vaikka hänen vaalikelpoisuutensa asetettiin aluksi kyseenalaiseksi oikeusjutun johdosta. Heinäkuussa 1909 Viipurin hovioikeus tuomitsi Bomanin sakkoihin, kun hänen katsottiin solvanneen kaupunginviskaalia Väinölänniemellä pidetyssä työväenyhdistyksen tilaisuudessa.[11] Boman valittiin uudelleen kevään 1910 vaaleissa, mutta eduskunta hajotettiin jo syksyllä, jonka jälkeen hän muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin.
Boman asettui aluksi Milwaukaukseen ja työskenteli myöhemmin Raivaajan toimittajana Fitchburgissa.[2][12] Hän oli lyhyesti mukana syndikalistisen IWW:n toiminnassa, mutta liittyi pian Amerikan Suomalaiseen Sosialistijärjestöön, kunnes lokakuun vallankumouksen aiheuttaman hajaannuksen myötä siirtyi Yhdysvaltain kommunistiseen puolueeseen.[13][14][15] Sanomalehtityönsä ohella Boman kiersi ahkerasti puhujana amerikansuomalaisten keskuudessa ja toimi opettajana Työväen Opistossa. Syksyllä 1925 Boman palkattiin Superiorissa ilmestyneen Työmiehen toimittajaksi, mutta linjaristiriitojen vuoksi hänet erotettiin pian lehdestä ja ASS:stä.[16] Boman asui viimeiset vuotensa New Yorkin Brooklynissa, jossa hänestä tuli Elis Sulkasen ja Henry Askelin ohella amerikansuomalaisten kommunistien trotskilaisen opposition merkittävin hahmo.[17][18] Boman ehti myös olemaan vuonna 1933 perustetun American Workers Partyn jäsen. Raivaajan ja Työmiehen lisäksi hän kirjoitti Torontossa ilmestyneeseen Vapaaseen Sanaan.[1] Munuaisvaivoista kärsinyt Boman kuoli umpisuolenleikkaukseen 50-vuotiaana Brooklynissa.[19][16] Hänet on haudattu Massachusettsin Ashburnhamiin.[15]
Perhe
muokkaaVille Bomanin puoliso oli Anni Savolainen.[20]
Teoksia
muokkaa- Suomalaiset lännen kultalassa. Superior: Amerikan suom. sos. kustannusliikkeet, 1921.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Vilho Boman. Vapaa Sana, 2.5.1934, s. 1. Athabasca University Digitization Portal. Viitattu 17.11.2015.
- ↑ a b c Ville Boman Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.2.2007.
- ↑ Punaset III : v. 1909 valittujen uusien sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 7. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1909. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Toveri Vilho Boman kuollut. Savon Työmies, 09.06.1934, nro 63, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 01.06.2023.
- ↑ Räisänen, Yrjö (Sasu Punanen): Mitä Sasulle kuuluu. Suomen Sosialidemokraatti, 27.7.1928, nro 202, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Räisänen, Yrjö (Sasu Punanen): Helsingin Horisontista. Savon Työmies, 21.2.1933, nro 21, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Roivainen, Aira: Kuopion ryöstöjen jälkipyykki – työväenliikkeen musta hetki Savossa 1908 Hajamietteitä Pöljältä. 11.2.2019. Blogspot.com. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Haapaniemen ryöväysjuttu Kuopion raastuvanoikeudessa. Uusi Suometar, 7.3.1908, nro 56, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Oikeus- ja poliisiasioita. Savon Työmies, 17.6.1909, nro 65, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Vangitsemiset Kuopiossa. Savon Sanomat, 30.3.1908, nro 36, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Oikeus- ja poliisiasioita. Savon Työmies, 17.7.1909, nro 77, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ ”Työmiehen aisamiehet”, Työmies kymmenvuotias 1903–1913 : juhlajulkaisu, s. 147. Hancock, MI: Työmies, 1913. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Eräs suomalainen ruplakommunisti Amerikassa. Työn Voima, 15.10.1921, nro 234, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Ent. kansanedustaja V. Boman kuollut. Kansan Lehti, 23.5.1934, nro 115, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ a b Kuolema poisti sosialifascistisen petkutusverhon. Eteenpäin, 10.5.1934, nro 107, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ a b Vilho Boman – periaatteen mies. Työväen osuustoimintalehti, 24.5.1934, nro 21, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Vilho Boman kuollut. Työväen osuustoimintalehti, 3.5.1934, nro 18, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Räisänen, Yrjö (Sasu Punanen): Mitä Sasulle kuuluu. Suomen Sosialidemokraatti, 3.8.1929, nro 207, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 2.6.2023.
- ↑ Haloslehti parkasi yhteisrintamaa vastaan – kuolleen renegaatin suulla. Eteenpäin, 6.6.1934, nro 129, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Pikkutietoja : Ameriikasta palasivat kaupunkiimme. Savon Työmies, 3.1.1907, nro 1, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu .6.2023.