Avaa päävalikko

Vaalikelpoisuus tarkoittaa ehtoja, jotka henkilön tulee täyttää, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa. Vaalikelpoisuuden ehdot eivät välttämättä ole samat kuin pelkän äänioikeuden, vaan ne saattavat olla tiukemmat.

Suomessa oli aikaisemmin voimassa määräys, jonka mukaan henkilö, joka oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa, ei ollut muun ohella myöskään vaalikelpoinen. Kansalaisluottamuksen menettämisseuraamus poistettiin Suomen lainsäädännöstä vuonna 1969.[1]

Sisällysluettelo

Vaalikelpoisuus SuomessaMuokkaa

KunnallisvaalitMuokkaa

Kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen eli ehdokkaaksi kelpaava on henkilö, joka täyttää seuraavat ehdot:

  1. Hänen kotikuntansa täytyy olla sama, jossa hän aikoo asettua ehdolle
  2. Hänellä täytyy olla äänioikeus kunnallisvaaleissa jossain kunnassa
  3. Hän ei saa olla vajaavaltainen eli holhouksen alainen

Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti samassa aikataulussa kuin äänioikeuskin eli väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Sama henkilö voi olla ehdolla eri kunnassa kunnallisvaaleissa kuin minkä alueella hän äänestää samoissa vaaleissa.

EduskuntavaalitMuokkaa

Eduskuntavaaleissa vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut, jotka eivät ole vajaavaltaisia eli holhouksen alaisia. Kansanedustajiksi ei kuitenkaan voida valita ammattisotilaita eikä virassa olevia korkeita valtiollisia virkamiehiä, kuten valtioneuvoston oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä, korkeimman oikeuden jäsentä, korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä ja valtakunnansyyttäjää. Eduskuntavaalien osalta vaalipiirilautakunnat tutkivat ehdolle asettuvien vaalikelpoisuuden ja vahvistavat ehdokasluettelot 31. päivänä ennen varsinaista vaalipäivää.

LähteetMuokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, osa 4, palsta 356. Helsinki: Otava, 1962.

Aiheesta muuallaMuokkaa