Väinölänniemi

kaupunkipuisto ja kulttuuriympäristö Kuopiossa
Tämä artikkeli käsittelee niemeä ja puistoa Kuopiossa. Samannimistä kaupunginosaa käsitellään artikkelissa Väinölänniemi (kaupunginosa)

Väinölänniemi, lempinimeltään Vänäri, on Kallaveden ympäröimä niemi ja perinteikäs kaupunkipuisto uimarantoineen ja urheilukenttineen Kuopion keskustan Väinölänniemen kaupunginosassa. [1]

Väinölänniemi
Väinölänniemen kaupunkipuisto
Väinölänniemen uimarantaa.
Väinölänniemen uimarantaa.
Sijainti Väinölänniemi, Kuopio
Koordinaatit 62.8841°N, 27.6984°E
Rakennuttaja Kuopion kaupunki

Niemi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa.[2] Siellä sijaitsee Väinölänniemen stadion, jossa Kuopion Palloseura pelasi kotiottelunsa 1930-luvulta vuoteen 2005, ja jossa on järjestetty lukuisia merkittäviä yleisurheilutapahtumia kuten Kalevan kisat 1987 ja 2014. Myös kaikki Kuopiossa pelatut neljä jalkapallomaaottelua on järjestetty Väinölänniemellä[3].

Alueella on myös laajoja puistoja, lentopallo-, koripallo- ja tenniskenttiä, kaksi uimarantaa sekä perinteikäs Peräniemen kasino.

Väinölänniemen keskeinen puistoalue noudattaa silloisen Kuopion läänin maaviljelysseuran ryytimaa-mestarin,[4] saksalaisen W. A. Drewniokin 1860-luvun suunnitelmaa, jota paikallinen Mårten Gabriel Stenius täydensi vuonna 1886.

Historiaa

muokkaa
 
Matkailijayhdistyksen paviljonki (1889) Rönönsalmen rannalla.
 
Kallaveden tulvahuipun korkeus vuonna 1899 on hakattu Rönönsalmen kallioon Valapaton viivana tunnettuun muistomerkkiin. Vertailuna Kallaveden pinnankorkeus 8.9.2018 iltapäivällä.

Väinölänniemi on saanut nimensä niemessä sijäinneesta vuonna 1861 avatusta Väinölä-nimisestä ravintolasta. Tämä aiemmin Pappilan- ja Kinnulanniemenä tunnettu alue tuli kaupungin haltuun seurakunnan kanssa 1858 tehtyjen maanvaihtojen kautta. Niemeä alettiin kunnostaa heti puistoksi, ja sen tuloksena niemestä syntyi yksi maamme vanhimmista kaupunkipuistoista. Pian niemestä tulikin suosittu virkistys- ja huvialue.

Kulttuuri

muokkaa

Väinölänniemelle rakennettiin suuri teatteritalo 1882 joka paloi vuonna 1967. Rakennus tunnettiin nimellä Lottahovi ja Väinölänniemen Hovi. Teatteri- ja ravintolatoiminnan lisäksi rakennuksessa harrastettiin urheilua, muun muassa painia. Alueella on sijainnut myös kesäteatteri, pieni eläintarha sekä uimalaitos, jossa miehet ja naiset saattoivat uida lauta-aidan suojassa. Vuonna 1886 rakennettu uimala purettiin 1928 toiminnan loputtua.

Kansanvalistusseura järjesti Suomessa 1884–1926 laulu- ja soittojuhlia Virosta saadun mallin pohjalta.[5] Kesäkuussa 1891 juhlat järjestettiin Kuopiossa, ja Minna Canth kirjoitti Elli-tyttärelleen, että juhlissa Väinölänniemellä ja sen laululavoilla kävi 16 000 vierasta. Canth kuvailee juhlia myös novellissaan Agnes.[6]

Ensimmäinen yritys perustaa ulkomuseo Suomessa tehtiin, kun Kuopiossa siirrettiin Väinölänniemelle vanha savutupa vuonna 1892.

Urheilu

muokkaa
 
Nelinkertaisen olympiavoittajan Hannes Kolehmaisen patsas (Heikki Konttinen, 1953).

Paavo Nurmi on juossut Väinölänniemen yleisurheilukentällä kaksi maailmanennätystä, 2 000 m ME:n vuonna 1927 ja 10 000 m ME:n syksyllä 1924.[7] Kaupungin oman juoksijalahjakkuuden, Hannes Kolehmaisen patsas sijaitsee Väinölänniemellä tenniskenttien länsipuolella.

Väinölänniemellä vuonna 1955 järjestettyjä naisten pikaluistelun MM-kisoja seurasi 12 000 katsojaa.

1960- ja 1970 -luvuilla Väinölänniemen rantatiellä järjestettiin TT-ajoja, jossa kilpailivat muun muassa Jarno Saarinen ja Teuvo Länsivuori.

Nykyisin

muokkaa

Nykyisin Väinölänniemen urheilukenttää käytetään pääasiassa yleisurheilun harjoitus- ja kilpailukenttänä. Kentällä järjestetään vuosittain heinäkuussa yksi Suomen suurimmista nuorisoyhleisurheilun kilpailutapahtumista, Hannes Junior Games. Kuopiolaisen suurjuoksija Hannes Kolehmaisen nimeä kantava tapahtuma kuuluu myös Suomen Urheiluliiton Nuorten Eliittikisasarjaan.

Vuonna 2007 kentällä järjestettiin nuorten yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut ja vuonna 2014 Väinölänniemellä järjestettiin yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut, Kalevan kisat. Harjoituskäytössä kenttää käyttävät paikalliset yleisurheiluseurat Sisu-Veikot ja Kuopion NMKY:n urheilijat, joiden riveissä harjoittelee ja kilpailee useita nuorten ja aikuisten yleisurheilumaajoukkueeseen kuuluvia urheilijoita.

Kesästä 2004 alkaen on Väinölänniemellä järjestetty myös heinä-elokuun vaihteessa rock-tapahtuma, Kuopiorock (aik. Kuopio Rockcock). Koko niemi aidataan tapahtuman ajaksi.

Keväällä 2006 Väinölänniemellä jäädytettiin kokeeksi puolet urheilukentästä talviluistelua varten, mutta kokeilun tulokset eivät olleet rohkaisevia. Finland Ice Marathonin tapahtumia on suunniteltu sijoitettavan osin Väinölänniemen stadionille.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kuopion karttapalvelu: Väinölänniemi Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 16.7.2018.
  2. Väinölänniemen kaupunkipuisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 14.5.2011.
  3. Syrjäläinen, Antti & Turunen, Tomi T.: Ikimuistoiset avajaiset. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 24.5.2009, s. 32.
  4. Tapio 43, 28.10.1865, s. 2.
  5. Kansanvalistusseura, historiaa
  6. Kuopio Minna Canthin elinaikana, Puijo ja Myhkyri (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Paavo Nurmi tilastoin. Urheilumuseo

Aiheesta muualla

muokkaa