Niirala (Kuopio)

Kuopion kaupunginosa

Niirala on kaupunginosa Kuopiossa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Asukkaita on noin 3 500. Niirala on nykyisin suosittu asuinalue johtuen hyvästä sijainnista yliopiston ja keskustan välissä. Niiralan pääkatu on Niiralankatu. Niiralan naapurikaupunginosia ovat Hatsala koillisessa, Haapaniemi kaakossa, ja Savilahti lännessä.[1]

Niirala
Niiralan omakotitalovaltainen länsiosio nähtynä lentokoneesta, oikealla alhaalla Huuhanmäki tähti- ja vesitorneineen.
Niiralan omakotitalovaltainen länsiosio nähtynä lentokoneesta, oikealla alhaalla Huuhanmäki tähti- ja vesitorneineen.
Kaupunki Kuopio
Koordinaatit 62°53′20″N, 027°39′05″E
Kaupunginosa nro 7
Postinumero(t) 70600

Alueella sijaitsee muun muassa Kuopion kaupunginteatteri, Minna Canthin koulu sekä suosittu Valkeisenlammen puistokeidas. Niirala tunnetaan myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin kuuluvasta jälleenrakennuskauden omakotialueestaan[2]. Niiralaan sijoittuu yhteensä noin 1 300 työpaikkaa (1.1.2008).[3]

AsuminenMuokkaa

Niiralan pohjoisosa on kerrostalovaltainen, kun taas eteläosa on pääasiassa sodan jälkeen rakennettua omakotitaloaluetta. Myös Valkeisenlammen ympäristö on suurimmaksi osaksi kerrostaloaluetta. Niiralankadulle ja Pyöräkadulle on myös viime vuosina rakennettu uusia kerrostaloja.

PalvelutMuokkaa

Muun muassa Minna Canthin koulu, Kuopion kaupunginteatteri ja Alavan kirkko sijaitsevat Niiralassa.

Niiralan kaupalliset palvelut painottuvat alueen pohjoisosiin. Siellä sijaitsevan Niiralankadun varsi on rakennettu tiiviimmin ja alueella on monia pieniä liikkeitä ja pitseria. Valkeisenlammen keskustan puoleisella rannalla sijaitsee R-kioski. Niiralankadun varrella palvelee entisen huoltoaseman tiloihin rakennettu Sale.

1960-luvulla Niiralaan valmistui useita julkisia rakennuksia.

NähtävyydetMuokkaa

 
Valkeisenlammen puistoa
  • Mökit ja mäet (Rakentajain muistomerkki) (Antti Immonen, 2004), Valkeisenlammen länsirannalla
  • Maria Jotunin muistomerkki (Raimo Utriainen, 1982), kaupunginteatterin aukiolla
  • Rodopuisto (muun muassa alppiruusuja)
  • Ukkokoti, kivikartano Valkeisenlammen lähettyvillä
 
Kuopion Saturnuksen ylläpitämä Huuhanmäen tähtitorni.

HistoriaMuokkaa

Niiralan pientaloalue on rakennettu Huuhanmäen ympäristöön entisille Harjulan tilan maille, jotka liitettiin kaupunkiin vuonna 1885. Niiralan pientaloalueen asemakaavan laati arkkitehti Otto-Iivari Meurman vuonna 1940.[4]

Niiralan kaupunginosaa rakennettiin jo 1920-luvulla tyyppipientaloilla Rajakadun itäpuolelle, mutta niiden paikalle tulivat 1960-luvun paikkeilla rakennetut 3-4 kerroksiset kerrostalot. Varsinainen Niiralan pientaloalue on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla tyypillisinä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisina omakotitaloina. Lisäksi alueella sijaitsee Ruotsista lahjoituksena saatuja ruotsalaistaloja sekä kaksikerroksisia Selvaag-taloja.[4]

Niiralan vanhimpia säilyneitä rakennuksia ovat Ukkokoti (Väinämö Killinen, 1917), Niiralan koulu (Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist, 1926) ja sen lähistöllä sijaitseva entinen vanhainkoti (Oiva Kallio, 1926) sekä Niiralan rukoushuone (Erkki Pakkala, 1934)[4] [5].

Muuta toimintaaMuokkaa

Yleisradion (YLE) Kuopion toimintakeskus sijaitsee Niiralan Kotkankalliolla. Niiralankadun varrella sijaitsee runsaasti Kuopaksen opiskelija-asuntoja, joissa toimii myös YTHS:n Kuopion yksikkö. Samassa korttelissa sijaitsee niin kutsuttu Turontalo, jossa toimii Kuopion Muotoiluakatemia (päätoimipiste Keskustassa Piispankadulla). Tähtitieteen harrastajien ylläpitämä Kuopion tähtitorni toimii myös Niiralassa.

LähteetMuokkaa

  1. Kuopion karttapalvelu: Niirala Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 16.7.2018.
  2. Niiralan tyyppitaloalue rky.fi. Viitattu 24.1.2022.
  3. Kuopion työpaikat ja elinkeinorakenne 1.1.2008. Kuopion kaupungin yrityspalvelu, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.1.2009).
  4. a b c [https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7450879/Nettiympstrat.pdf/9c53d480-f50f-4be6-a281-da7d1513ee93 Kuopion kulttuuriympäristö: Strategia ja hoito-ohjeet] (pdf) 2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 24.1.2022. (suomeksi)
  5. Riekki, Helena: Kuopion kaupungin rakennushistoria : kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875. Kuopio: Kuopion kaupunki, 2005. ISBN 951-842-293-1. (suomeksi)


Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.