Lahden konservatorio
Lahden konservatorio on Lahdessa sijaitseva valtakunnallinen musiikkialan oppilaitos, joka tarjoaa opetusta niin musiikin harrastajille kuin alan ammattitutkintoja suorittaville. Oppilaitoksen historia alkaa vuodesta 1918, jolloin Viipuriin perustettiin Viipurin musiikkiopisto. Välirauhan aikana oppilaitos siirtyi Lahteen, ja vuonna 1963 se muutti nimensä Lahden musiikkiopistoksi, vuonna 1977 Päijät-Hämeen konservatorioksi ja vuonna 2003 Lahden konservatorioksi. Vuonna 2013 konservatoriossa oli yhteensä noin 1 100 opiskelijaa.
Historia
muokkaaViipurin Musiikkiopisto muotoutuu
muokkaaLahden konservatorion historia on pitkä, ja sen juuret alkavat Viipurista. Torkkeli Knuutinpojan ja hänen seuraajiensa kerrotaan järjestäneen runsaasti pitoja linnan saleissa, joissa myös laulun ja soiton kerrotaan raikuneen. Viipurissa oli myös toimiva luostari ja kouluja, joissa annettiin musiikkiopetusta.[1] Näiden aikojen tapahtumista on joitain tietoja kirjattu ylös ja niihin viittaavat Toivo Rasilainen ja Erkki Pullinen vuonna 1968 ilmestyneessä kirjassaan Viipurin musiikkiopisto – Lahden musiikkiopisto: 50 vuotta musiikin opetusta. Heidän kirjansa lähdeteoksena listataan mm. Jori Ilangon 6.9.1928 julkaisema Viipurin Musiikkiopisto 1918–1928 (Viipurin Kauppakirjapaino, 1928).
Vuosi 1856 mainitaan erityisen merkittäväksi saksalaisen Richard Faltinin tultua Viipurin saksalaisen koulun musiikinopettajaksi. Hänen myötään Viipurin sekakuoro ja orkesteri saivat virallisesti alkunsa. Ensimmäisen virallisen sinfoniakonsertin ensiesitys on kirjattu tapahtuneen 1.2.1860, ja kaupungissa toimi myös ns. Spohrin soittokunta. 1870-luvun alkupuolella kapellimestari Georg Schnéevoigtin poika Ernst Schnéevoigt perusti pienen orkesterin, ja 1895 perustettiin Viipurin Musiikin Ystävät, joka jatkoi perustetun orkesterin toimintaa 40 vuoden ajan. Kaupungin musiikkielämään vaikuttaneista henkilöistä mainitaan mm. Armas Järnefelt, Leo Funtek, Ilmari Weneskoski, Eino Raitio, Boris Sirob (myöh. Sirpo: Sirob on palindromi sanasta Boris). Viipurissa vierailivat myös Teresa Carreño, Bronisław Huberman, Jan Kubelík, Leopold Auer, Adelaide Andrejeva-Skilondz, Jean Sibelius ja Ellen Gulbranson.
Viipurin Musiikkiopisto nousi sangen nopeasti suomalaisen musiikkikoulutuksen tiennäyttäjäksi. 1930-luku oli Viipurin musiikkiopistolle suurten menestysten aikaa: opiston kamariorkesteri aloitti ensimmäisenä suomalaisena orkesterina ulkomaisen kiertuetoiminnan vuonna 1932. Boris Sirpon johtama orkesteri esiintyi Amsterdamissa, Haagissa, Rotterdamissa, Antwerpenissä, Brysselissä ja Pariisissa aikansa huippuviulisteihin kuuluneen Bronislaw Hubermanin toimiessa solistina. Myös vilkas oopperatoiminta ja konserttivierailut Helsinkiin herättivät huomiota ja korkean laatunsa vuoksi jopa hämmästystä.
Useista ammattimuusikoksi ryhtyneistä kansainvälisesti tunnetuimmaksi nousi viulisti Heimo Haitto.
Talvisodan sytyttyä Viipurin musiikkiopisto siirtyi opettajakuntineen, kirjastoineen, edellä kuvattuine saavutuksineen ja perinteineen evakkoon Lahteen. Aiemman, pienimuotoisen ja eri yhdistysten (Lahden Musiikin Ystäväin yhdistyksen, Lahden musiikkikoulun, Lahden Soitannollisen Seuran orkesterikoulun, Lahden Musiikkiopiston kannatusyhdistyksen ja Orkesteriyhdistyksen orkesterikoulun) ylläpitämän opetustoiminnan sijaan saatiin Lahdessa nauttia valmiista ja toimivasta musiikinopetuksen kokonaisuudesta sekä kansainvälisen tason opettajien opetuksesta.
Viipurin musiikkiopistosta Lahden konservatorioksi
muokkaaViipurin kauden tavoin myös Lahdessa Viipurin musiikkiopistosta muotoutui valtakunnallinen tiennäyttäjä. Vuonna 1954 Lahteen valmistui Viipurin musiikkiopiston ponnistelujen tuloksena konserttitalo (nykyisin Lahden konserttitalo ja sen konserttisali on nimetty Felix Krohn -saliksi, josta tuli järjestyksessään toinen Suomeen konserttitaloksi rakennettu talo. Talo vihittiin 20. lokakuuta 1954[2]. Tämä konserttitalo toimi paitsi opiston ja sittemmin nimensä konservatorioksi muuttaneen musiikkiopiston toimipaikkana. Samassa talossa harjoittelivat myös kaupunginorkesteri ja se toimi myös lahtelaisen oopperan kotina. Sibeliustalon valmistumiseen myötä tiloihin jäi enää Lahden konservatorio ja koulun opetustilat olivat hyvin huonossa kunnossa.
Konserttitalo remontoitiin 2014–2015, ja konservatorio toimi remontin ajan Ståhlbergin- ja Svinhufvudinkatujen varrella olevissa toimipisteissä. Opetus alkoi uudistetuissa tiloissa jälleen tammikuussa 2016.[3]
Lahden konservatorio ja musiikkikoulutus 1990-luvulla
muokkaaNykyäänkin maamme 140 musiikkiopiston ja konservatorion yhteiselimenä toimiva Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto perustettiin Lahdessa vuonna 1956.[4] Aloitteentekijänä ja liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Viipurin musiikkiopiston johtaja Felix Krohn. Nykyään koko valtakuntaan levinnyt ja vuosien mittaan kymmeniä tuhansia lapsia musiikin pariin vihkinyt suomalainen musiikkiluokkatoiminta käynnistyi ensimmäisenä Lahdessa vuonna 1966.
Musiikkiluokkatoiminnan esikuva oli alun perin Unkarissa, ja sieltä tullut toinen merkittävä uudistus oli relatiivinen solmisaatio, ns. Kodály-metodi, joka otettiin 1960-luvulla ensimmäisenä käyttöön Lahden konservatoriossa. Lahden konservatoriossa myös koulutettiin Kodály-metodia käyttävät opettajat, joita on nykyään useassa kymmenessä musiikkiopistossa ja musiikkiluokilla kaikkialla Suomessa. Kuitenkin merkittävintä suomalaisen musiikkikoulutuksen menestystarinassa oli musiikkiopistolain synty vuonna 1968. Jo vuonna 1963 aloitteen tämän lain aikaansaamiseksi tekivät lahtelaiset; opiston johtaja ja Suomen Musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja Felix Krohn sekä lakiesityksen tekijänä lahtelainen kansanedustaja Ensio Partanen.
Lahden konservatorio oli heti ensimmäisessä vaiheessa mukana, kun kuusi silloista musiikkiopistoa sai vuonna 1972 oikeuden kouluttaa muusikoita ja musiikkioppilaitoksen opettajia kovasta työvoimapulasta kärsivälle musiikkialalle. Näin alkoi Lahdessa yhä edelleen jatkuva musiikkialan ammatillinen koulutus. Konservatorio oli myös edelläkävijä nykyään koulutuspolitiikassa suositun alueellisen koulutuksen järjestäjänä tekemällä koulutussopimukset 19 ympäristökunnan kanssa. Näistä Heinolaan, Hollolaan, Nastolaan ja Mäntsälään perustettiin seuraavina vuosina konservatorion sivutoimipisteet. Niinpä tuolloin koulu toimi hetken nimellä Päijät-Hämeen konservatorio. Hollolaa lukuun ottamatta sivutoimipisteet itsenäistyivät 1980-luvulla, ja ne toimivat nykyään edelleen oman alueensa musiikkiopistoina.
Lahden konservatorio oli myös edelläkävijä suomalaista musiikkileikkikoulutoimintaa käynnistettäessä vuonna 1979 ja toiminta on sittemmin levinnyt Suomen kaikkiin musiikkioppilaitoksiin. Lahden konservatorio oli myös yksi kolmesta musiikkileikkikoulunopettajien kouluttajista. Suomen 12 konservatorion yhteiselimenä edelleen toimiva Suomen konservatorioliitto perustettiin Lahdessa vuonna 1985, ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Lahden konservatorion rehtori, professori Aarre Hemming.
Vuonna 1987 puolustusvoimien Sotilasmusiikkikoulu muutti Helsingistä Lahteen. Puolustusvoimien satsaus Lahteen puhallinkoulutuskaupunkina vahvistui entisestään vuonna 1999, kun myös puolustusvoimain varusmiessoittokunta siirtyi Haminasta Lahteen. Näillä siirroilla oli valtava kehittävä vaikutus konservatorion antamaan puhallinkoulutukseen. Soitto-oppilaita oli enimmillään runsaat 70, mikä mahdollisti konservatoriolle puhallinsoittimien lehtoraattien perustamisen kaikkiin keskeisiin orkesteripuhaltimiin. Tällaista panostusta puhallinopetukseen ei ole pystynyt tekemään mikään muu oppilaitos Suomessa.
Tämän ansiosta myös siviilipuolen puhallinopetus kehittyi voimakkaasti. Lahden konservatorio onkin Sibelius-Akatemian ohella Suomen johtava puhallinkouluttaja. Tästä osoituksena on vuodesta 1994 kolmen vuoden välein järjestetty Lahden Valtakunnallinen Puhallinkilpailu, jossa Lahden konservatorio on ollut Sibelius-Akatemian ohella parhaiten menestynyt oppilaitos. Parhaillaanmilloin? varusmiessoittokunta siirtyy pois Lahdesta ja kaupungin puhallinorkesteritoiminta tulee kokemaan suuria muutoksia.
Vaikka konservatorio nykyään erottuu muista oppilaitoksista erityisesti ansiokkaan puhallinkoulutuksen ansiosta, on sieltä vuosikymmenien varrella valmistunut muistakin soitinryhmistä kymmeniä kansainvälisen tason taiteilijoita, satoja vankkoja musiikin ammattilaisia ja tuhansia musiikin harrastajia ja ystäviä. Entisistä oppilaista kansainväliseen maineeseen ovat nousseet mm. laulajat Martti Talvela, Lea Piltti, Jorma Hynninen, Lilli Paasikivi, Kirsi Tiihonen ja Mika Pohjonen, kapellimestari Jukka-Pekka Saraste, viulisti Elina Vähälä ja Diandra Flores.
Lahden konservatorio 2000-luvulla
muokkaaKaikki koulutusalat läpikäyneen koulutusuudistuksen seurauksena myös konservatorioitten antama ylioppilaspohjainen musiikkialan koulutus on siirtynyt ammattikorkeakoulujen tehtäväksi. Lahdessa aloitti vuonna 1999 toimintansa Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitos, joka jatkoi ylioppilaspohjaisen koulutuksen osalta konservatorion aloittamaa työtä. Musiikinlaitos on kuitenkin parhaillaanmilloin? lopettelemassa toimintaansa ja tulevaisuudessa Päijät-Hämeen alueella ei enää ole saatavilla AMK-tasoista musiikin opetusta.
Lahteen syntyi myös uusi musiikinoppilaitos vuonna 1988 siitä tuli Lahden musiikkiopisto. Sen syntyhistoriassa on viitteitä musiikkikoulutuksen ja elävän kulttuurin debateista ja suhteista: Aarre Hemmingin johtamaan konservatorioon ei tuolloin tuntunut sopivan rytmimusiikkilinjaa, mille kaupungissa oli tarvetta ja samalla tarve oli myös avoimempaan, ehkä tasoltaan ja pyrkimyksiltään matalampaan, koulutustarjontaan. Nykyisin Lahden konservatorion opetustarjonta on hyvin kattava ja moderni unohtamatta klassista perintöä.
Lähteet
muokkaa- Rasilainen, Toivo & Pullinen, Erkki: Viipurin Musiikkiopisto – Lahden Musiikkiopisto: 50 vuotta musiikin opetusta. Lahti: Lahden musiikkiopisto, 1968.
- Pulkkinen, Eero: Eero Pulkkisen luento: Musiikkikoulutuksen Lahti. Lahti: Kehittämiskeskus Palmenia.
- Lauhakari, Ari-Pekka: Lahden konservatorion kirjaston historiaa. Lahti: Lahden konservatorio, 2013.
- Ilanko, Jori: Viipurin Musiikkiopisto 1918–1928. Viipuri: Viipurin Musiikkiopisto, 1928.
- Kuula, Pentti: Viipurin Musiikin Ystävien orkesteri suomalaisen musiikin ja kansallisen identiteetin edistäjänä 1984–1918. Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2006.
Viitteet
muokkaa- ↑ Karjala tietokantasäätiö.
- ↑ Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1956, s. 15. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1955.
- ↑ Opiskelut alkoivat Lahden konservatorion uudistetuissa tiloissa - viulunsoitonopettajille luokat pituuden mukaan ESS.fi. Viitattu 25.10.2016.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 413. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5
Aiheesta muualla
muokkaa- Lahden konservatorion historia.
- Viipurin musikaaliset lapset ja heidän opinahjonsa. Vierailu musiikki- ja kirkkomusiikkiopistoissa, Helsingin Sanomat, 31.10.1937, nro 294, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot