Wikipedia

Vihreä tee

Hapettamattomista teelehdistä hauduttamalla valmistettu juoma

Vihreä tee on kuivatuista teepensaan (Camellia sinensis) lehdistä hauduttamalla valmistettua juomaa.

Japanilaisen sencha-teen lehtiä.
Kupillinen laadukasta senchaa.
Laadukasta kiinalaista vihreää Maojian-teetä.

Vihreä tee eroaa tavallisesta mustasta teestä siten, että sitä ei ole hapetettu.[1] Tämän vuoksi teen sisältämät katekiinit säilyvät paremmin kuin mustassa teessä. Siksi vihreää teetä pidetään mustaa teetä terveellisempänä. Lisäksi se sisältää esimerkiksi hampaiden reikiintymistä ehkäisevää luonnonfluoria sekä antioksidantteja ja flavonoideja.[2]

Vihreän teen tuotanto on kasvanut 86 prosenttia vuosina 2004–2013 ja oli vuonna 2013 1,56 miljardia kilogrammaa. Vihreän teen suurimmat tuottajamaat ovat Kiina (84 % osuudella), Vietnam (6 %), Japani (6 %) ja Indonesia (2 %). Vuonna 2011 vihreän teen osuus oli 33 prosenttia kaikesta maailmassa tuotetusta teestä. Osuuden ennakoidaan nousevan 44 prosenttiin vuoden 2021 tienoilla. Kysynnän lisääntyessä vihreää teetä on ryhdytty tuottamaan myös perinteisesti mustaan teehen suuntautuneissa maissa kuten Intiassa, Sri Lankassa ja Ruandassa. Tuotetusta vihreästä teestä pääosa käytettiin tuottajamaissa ja vain 23 prosenttia vietiin ulkomaille. Noin kymmenen prosenttia myydystä vihreästä teestä on alkuperältään yksilöityä laadukasta irtoteetä.[3]

Vihreä teejuoma on yleensä haalean vihreän tai keltaisen väristä. Länsimaissa vihreä tee on lähinnä terveysjuoman asemassa, mutta esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa sitä juodaan enemmän kuin mitään muuta teelaatua. Esimerkiksi vuonna 2013 vihreän teen osuus Japanin teemarkkinoiden myynnistä oli 78 %.[4] Marokossa ja monessa muussa Afrikan maassa juodaan runsaasti vihreää teetä mintunlehtien kera.[3] Vihreää teetä myydään usein maustamattomana tai vain miedosti maustettuna. Vihreä tee haudutetaan tyypillisesti mustaa teetä alhaisemmassa lämpötilassa. Vihreän teen laadusta riippuen sopiva lämpötila vaihtelee yleensä välillä 70–80 °C, mutta joillekin herkille teelaaduille suositellaan matalampaa lämpötilaa (mm. gyokuro) ja japanilainen paahdettu vihreä tee (houjicha) voi kaivata noin 90 °C:sta haudutuslämpötilaa.

Valmiiksi pullotetun vihreän teen myynti on kasvanut merkittävästi 1990- ja 2000-luvuilla. Esimerkiksi Japanissa sen osuus on ollut vihreän teen myynnistä yli 20 prosenttia 2010-luvulla.[5] Yhdysvaltain teeyhdistys puolestaan arvioi, että 2013 noin 85 prosenttia maassa kulutetusta teestä juotiin jääteenä.[3] Usein virvoitusjuomana myydyssä pullotetussa teessä (jäätee) on runsaasti sokeria.

Vaikka vihreää teetä pidetään juomana terveellisenä, voivat siitä valmistetut luontaistuotteet sisältää moninkertaisen määrän teen ainesosia ja aiheuttaa terveyshaittoja.[6][7]

Terveysvaikutukset

muokkaa

Tutkimuksissa on havaittu että vihreä tee saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. [8][9][10], insuliiniresistenssiä[11], ylipainoa[12][13][14], autoimmuunisairauksia[15] ja syöpää[16][17][18][19].

Toisaalta vihreän teen on todettu olevan maksatoksinen luultavasti niiden sisältämien raskasmetallien ja toksiinien takia. Teessä on myös kofeiinia, josta voi olla haittaa. [20][21]

Katso myös

muokkaa

Kiinalaisia teelaatuja

muokkaa

Japanilaisia teelaatuja

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ European tea committee, Comité Européen du Thé: Compendium of Guidelines for Tea (pdf) (Annex 1 Tea Processing – Examples of major Types of Tea and corresponding Steps of Production ja Appendix 2: Primary Production and Processing of Green Tea (Annex 5 – HACCP Guidance Notes)) Syyskuu 2014. European tea committee, etc-online.org. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Takala, Sami: Vihreä tee suojelee hampaita Hs.fi. 16.1.2014. Arkistoitu 22.3.2014. Viitattu 21.3.2014.
  3. ↑ a b c Jason Walker (katsaus Barbara Dufrêne): The Shifting Landscape of Green Tea Tea & Coffee, 10/2014, s. 56–61/84, Tea & Coffee -lehtiarkisto. Arkistoitu 5.9.2015. Viitattu 20.8.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Euromonitor Tea in Japan, Executive Summary (Maksullisen markkinaraportin tiivistelmä) 1/2015. euromonitor.com. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Japan's green tea market (Ito En on Japanin suurin teetalo) Ito En, itoen.co.jp. Arkistoitu 19.3.2015. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Spike in Harm to Liver Is Tied to Dietary Aids The New York Times. 31.12.2013. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Elvin-Lewis, Memory: Should we be concerned about herbal remedies. Journal of Ethnopharmacology, toukokuu 2001, 75. vsk, nro 2–3, s. 141–164. PubMed:11297844 doi:10.1016/S0378-8741(00)00394-9 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.3.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Lin JK, Lin-Shiau SY: Mechanisms of hypolipidemic and anti-obesity effects of tea and tea polyphenols. Mol Nutr Food Res. 2006 Feb; 50(2):211-7.. 2006.
  9. ↑ Riemersma RA, Rice-Evans CA, Tyrrell RM, Clifford MN, Lean ME.: Tea flavonoids and cardiovascular health. QJM. 2001 May; 94(5):277-82.. 2001. Viitattu 25.10.2015.
  10. ↑ Kuriyama S, Shimazu T, Ohmori K, Kikuchi N, Nakaya N, Nishino Y, Tsubono Y, Tsuji I.: Green tea consumption and mortality due to cardiovascular disease, cancer, and all causes in Japan: the Ohsaki study. JAMA. 2006 Sep 13;296(10):1255-65.. 2006. Viitattu 25.10.2014.
  11. ↑ Wu LY, Juan CC, Hwang LS, Hsu YP, Ho PH, Ho LT.: Green tea supplementation ameliorates insulin resistance and increases glucose transporter IV content in a fructose-fed rat model. Eur J Nutr. 2004 Apr;43(2):116-24. Epub 2004 Jan 6.. 2004. Viitattu 25.10.2014.
  12. ↑ Wolfram S, Wang Y, Thielecke F: Anti-obesity effects of green tea: from bedside to bench. Mol Nutr Food Res. 2006 Feb;50(2):176-87.. 2006. Viitattu 25.10.2014.
  13. ↑ Dulloo AG, Duret C, Rohrer D, Girardier L, Mensi N, Fathi M, Chantre P, Vandermander J.: Efficacy of a green tea extract rich in catechin polyphenols and caffeine in increasing 24-h energy expenditure and fat oxidation in humans. Am J Clin Nutr. 1999 Dec;70(6):1040-5.. 1999. Viitattu 25.10.2014.
  14. ↑ Chantre P, Lairon D.: Recent findings of green tea extract AR25 (Exolise) and its activity for the treatment of obesity. Phytomedicine. 2002 Jan;9(1):3-8.. 2002. Viitattu 25.10.2014.
  15. ↑ Hsu S, Dickinson D.: A new approach to managing oral manifestations of Sjogren's syndrome and skin manifestations of lupus. J Biochem Mol Biol. 2006 May 31;39(3):229-39.. 2006. Viitattu 25.10.2014.
  16. ↑ Siddiqui IA, Shukla Y, Adhami VM, Sarfaraz S, Asim M, Hafeez BB, Mukhtar H.: Suppression of NFkappaB and its regulated gene products by oral administration of green tea polyphenols in an autochthonous mouse prostate cancer model. Pharm Res. 2008 Sep;25(9):2135-42. doi: 10.1007/s11095-008-9553-z. Epub 2008 Mar 4.. 2008. Viitattu 25.10.2014.
  17. ↑ Amin AR, Khuri FR, Chen ZG, Shin DM.: Synergistic growth inhibition of squamous cell carcinoma of the head and neck by erlotinib and epigallocatechin-3-gallate: the role of p53-dependent inhibition of nuclear factor-kappaB. Cancer Prev Res (Phila). 2009 Jun;2(6):538-45. doi: 10.1158/1940-6207.CAPR-09-0063. Epub 2009 May 26.. 2009. Viitattu 25.10.2014.
  18. ↑ Nihal M, Ahsan H, Siddiqui IA, Mukhtar H, Ahmad N, Wood GS.: (-)-Epigallocatechin-3-gallate (EGCG) sensitizes melanoma cells to interferon induced growth inhibition in a mouse model of human melanoma. Cell Cycle. 2009 Jul 1;8(13):2057-63. Epub 2009 Jul 27.. 2009. Viitattu 25.10.2014.
  19. ↑ Sen T, Moulik S, Dutta A, Choudhury PR, Banerji A, Das S, Roy M, Chatterjee A.: Multifunctional effect of epigallocatechin-3-gallate (EGCG) in downregulation of gelatinase-A (MMP-2) in human breast cancer cell line MCF-7.Sen T1, Moulik S, Dutta A, Choudhury PR, Banerji A, Das S, Roy M, Chatterjee A. Life Sci. 2009 Feb 13;84(7-8):194-204. doi: 10.1016/j.lfs.2008.11.018. Epub 2008 Dec 3.. 2009. Viitattu 25.10.2014.
  20. ↑ Voutilainen, Markku: Gastroenterologia Duodecim. 2014. Viitattu 13.2.2017.
  21. ↑ Mazzanti, Gabriela ym.: Hepatotoxicity of green tea: an update. Archives of Toxicology. 2015. Viitattu 13.2.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihreä tee.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vihreä_tee&oldid=22710110”