Autoimmuunisairaus

tauti, joka johtuu tulehdusreaktiosta omia kudoksia vastaan

Autoimmuunisairaudet ovat sairauksia, jotka johtuvat immuunijärjestelmän häiriintyneestä toiminnasta. Joidenkin ihmisten elimistö tuottaa autoimmuunireaktioita aiheuttavia autovasta-aineita, jotka kiinnittyvät elimistön omien solujen pinnalle aiheuttaen suoria kudosvaurioita ja estäen B-lymfosyyttejä tuottamasta oikeita vasta-aineita. Auto-vasta-aineet kiinnittyvät myös immuunipuolustuksen tuottamiin välittäjäaineisiin kuten interferoneihin. Autovasta-aineet voivat säilyä elimistössä pitkiä aikoja sen jälkeen kun patogeenit ovat jo tuhoutuneet, mistä saattaa aiheutua kroonisia terveysongelmia.[1]

Autoimmuunitulehdus voi esiintyä missä tahansa elimessä tai kudoksessa sekä myös useammassa yhtä aikaa[2].

Immuunijärjestelmän tehtävänä on suojella elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta, bakteereilta ja syöpäsoluilta[3] sekä elimistöön kulkeutuneilta vierasaineilta[4].

Yleisiä autoimmuunisairauksiaMuokkaa

Astma ja allergiat[5], kilpirauhasen tulehdus ja nivelreuma ovat yleisiä autoimmuunisairauksia[6]. Myös esimerkiksi autoimmuunihepatiittia, keliakiaa, kroonista väsymysoireyhtymää[7], MS-tautia, narkolepsiaa, perniöösiä anemiaa, psoriasista, ja punahukkaa pidetään autoimmuunisairauksina. Crohnin tauti on immuunipuolustuksen liian heikosta toiminnasta johtuva virusten tai bakteerien aiheuttama tulehdustauti[8][9][10][11][12][13].

Ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta pidettiin viime aikoihin asti autoimmuunisairautena, koska taudin ajateltiin johtuvan siitä, että elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan tuhoten haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Sittemmin on huomattu, että virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut.[14]

Autoimmuunisairauksia on useita hyvin erilaisia, osa yleisiä, osa erittäin harvinaisia. Osa autoimmuunisairauksista on nk. soluvälitteisiä, eli kudostuhoa aiheuttavat soluvälitteisen immuniteetin solut. Soluvälitteiset autoimmuunisairaudet ovat yleensä yhden kohdekudoksen sairauksia: nivelreumassa oireet johtuvat nivelten kudosten tulehduksesta ja nuoruustyypin diabeteksessa taas haiman solujen tuho johtaa insuliinin puutteeseen.lähde?

Osa autoimmuunisairauksista puolestaan on humoraalisen eli vasta-ainetuotantoon perustuvan immuunijärjestelmän sairauksia. Tällöin autovasta-aineet kiertävät kaikkialla elimistössä, joten oireita voi tulla useasta eri elimestä[15]. Tyyppiesimerkki autovasta-aineiden aiheuttamasta autoimmuunisairaudesta on SLE eli punahukka, jossa verenkierron autovasta-aineet voivat aiheuttaa tulehdusta esimerkiksi iholle, munuaisiin että sydämeen. Onkin ilmeistä, että autoimmuunisairaudet ovat hyvin monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden taustalla on sekä geneettisiä eli perinnöllisiä tekijöitä että ympäristötekijöistä johtuvia syitä.lähde?

EsiintyvyysMuokkaa

Autoimmuunisairaudet ovat yleistyneet[16], ja ne olivat naisilla 1990-luvulla neljänneksi suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja[17]. Noin viisi prosenttia länsimaiden väestöstä sairastaa vähintään yhtä autoimmuunisairautta[6].

Naiset sairastuvat autoimmuunisairauteen kolme kertaa useammin kuin miehet[18]. Elimistön immuunipuolustus toimii naisilla yleensä tehokkaammin kuin miehillä, mikä suojaa heitä infektioilta, mutta altistaa samalla autoimmuunisairauden puhkeamiselle.Tämä liittyy siihen, että estrogeeni tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa ja testosteroni taas heikentää sitä.[19] Naiset sairastuvatkin autoimmuunisairauteen tyypillisesti hedelmällisyysiän aikana[16], jolloin heidän elimistönsä tuottaa runsaasti estrogeenia. On myös arveltu, että naisten kaksi X-kromosomia suojaavat elimistöä joiltain viruksilta.[20]lähde?

AiheuttajatMuokkaa

Autoimmuunisairauksilla tiedetään olevan geneettinen perusta ja on tyypillistä, että joissain suvuissa esiintyy monenlaisia autoimmuunisairauksia[18] . Tietyt perinnölliset kudostyypit lisäävät riskiä sairastua autoimmuunisairauteen: esimerkiksi kudostyyppi HLA-B27 on selvästi yhteydessä soluvälitteisiin autoimmuunisairauksiin selkärankareuma ja reaktiivinen artriittilähde?.

Autoimmuunisairauksien kohdalla ei yleensä tiedetä, mikä tai mitkä tekijät saavat immuunijärjestelmän toimimaan virheellisesti. Joissakin tietyissä autoimmuunisairauksissa kuten ADEM) yhteys akuutin infektion tai rokotuksen ja sairauden välillä on kuitenkin osoitettu.

Hygieniahypoteesin mukaan autoimmuunitautien yleistyminen johtuisi ainakin osittain nykyisestä liian hygieenisestä elämästä varhaislapsuudessa. Lapset joutuvat aiempaa vähemmän tekemisiin maassa ja eläimissä olevien mikrobien kanssa. Tämän on arveltu saattavan häiritä joissain tapauksissa immuunijärjestelmän kypsymistä, minkä seurauksena immuunisolut olisivat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan. Tämän lisäksi tarvitaan myös ulkoisia autoimmuunisairauden laukaisevia tekijöitä. Ne tunnetaan huonosti, mutta niiden arvellaan olevan usein bakteereita tai viruksia.[16]

Hygieeniahypoteesi syntyi 1980-luvun lopussa, kun David Strachan havaitsi, että sisarussarjan nuorimmilla esiintyy vähemmän heinänuhaa kuin vanhemmilla sisaruksillaan ja ehdotti ilmiön johtuvan siitä, että nuoremmat lapset altistuvat varhaislapsuudessaan enemmän vanhemmilta sisaruksilta saatuihin tautitartuntoihin. Tartuntatauteja aiheuttavat mikrobit koulisivat nuorempien sisarusten immuunijärjestelmää siten, että se olisi vähemmän altis herkistymään allergeeneille.

Hygieeniahypoteesi laajennettiin myöhemmin koskemaan myös ympäristöperäistä mikrobialtistusta. Kun tutkijat havaitsivat 1990-luvulla, että suomalaisilla lapsilla esiintyy neljä kertaa enemmän allergiaa kuin Karjalan tasavallassa Venäjällä, he päättelivät, että tämän täytyy johtua asuinympäristöstä tulevan mikrobialtistuksen eroista. Hygieniahypoteesi vahvistui edelleen, kun 2000-luvun alussa havaittiin useissa Euroopan maassa, että maatiloilla elävillä lapsilla esiintyy sekä vähemmän allergioita että enemmän bakteerien soluainesta vuodepölyssä. Toisaalta on myös havaittu, että esimerkiksi ihmiset, joiden immuunisolujen mikrobireseptoreissa on tietty geenivirhe, eivät saa allergiasuojaa mikrobirikkaassakaan ympäristössä.[21] Hygieniahypoteesi laajeni myöhemmin koskamaan myös autoimmuunisairauksia ja 2010-luvulla pidettin jo todennäköisenä, että varhaislapsuuden runsas altistuminen maaperäbakteereille vähentää riskiä sairastua autoimmuunisairauteen[18].

Kateenkorvassa kehittyvät T-solut tavallisesti suojelevat elimistöä ulkopuolisilta mikrobeilta: T-soluja on useita eri alaluokkia, joiden toiminta eroaa toisistaan. Esimerkiksi HI-viruksen aiheuttama infektio tuhoaa niin sanottuja auttaja-T-soluja, joiden puuttuessa ihmisen immuunijärjestelmä on syvästi häiriintynyt - tilaa kutsutaan AIDSiksi. Normaalisti kateenkorvassa kehittyessään elimistö tuhoaa elimistön omia rakenteita liikaa tunnistavat T-solut, jotta ne eivät pääsisi aiheuttamaan autoimmuunireaktioita. Säätelijä-T-solut ovat erityinen T-soluryhmä, jotka estävät muiden immuunijärjestelmän solujen epätarkoituksenmukaisia reaktioita. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat muun muassa yhteyden säätelijä-T-solujen toiminnan vajauksen ja autoimmuunisairauksien välillä.

HoitoMuokkaa

On viitteitä siitä, että kollageenipitoisen ravinnon tai lisäravinteiden nauttiminen helpottaisi autoimmuunisairauksien oireita[22]. Jos autoimmuunitulehdus johtuu immuno-onkologisesta hoidosta, se voidaan sammuttaa immunosuppressiivisilla lääkkeillä kuten glukokortikoideilla[23].

DiagnostiikkaMuokkaa

Autoimmuunisairauksien diagnostiikkaa vaikeuttaa se, että ne vaikuttavat tyypillisesti laaja-alaisesti useisiin elintoimintoihin ja niiden oirekuvassa esiintyy suurta vaihtelua.[16] Yhdysvaltojen autoimmuunisairausyhdistyksen kyselyn mukaan lähes puolet autoimmuunisairautta potevista potilaista leimataan luulotautisiksi ennen oikean diagnoosin löytymistä. Oikean diagnoosin saaneet potilaat joutuvat konsultoimaan keskimäärin viittä eri lääkäriä ennen autoimmuunitaudin löytymistä. Diagnoosin saanti kestää tämän vuoksi keskimäärin viisi vuotta.[16]

LähteetMuokkaa

  1. Koronavirus | Tutkimus: Omien solujen kimppuun hyökkäävät vasta-aineet voivat selittää vakavan ja pitkän koronavirustaudin Helsingin Sanomat. 17.12.2020. Viitattu 17.12.2020.
  2. Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta. Viitattu 14.2.2021.
  3. Oscar Brück, Mikko Keränen, Olli Dufva, Anna Kreutzman ja Satu Mustjoki: T-solut ja syöpä – miksi tappajat uupuvat?. Duodecim lehti, 2016;132, sivu 1984.
  4. Kirsi Granberg: Taistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta!. Seminaariesitelmä, .
  5. Aiheuttaako elinympäristömme autoimmuunisairauksia? Hengitysliitto. 12.2.2020. Viitattu 15.2.2021.
  6. a b Autoimmune diseases. Allergy.org.au 2019.
  7. Valkama, Meri: Suomen Kuvalehti – “CFS-hoito usein verrattavissa kidutukseen” 30.11.2014. CFS-yhdistys. Viitattu 7.3.2016. [vanhentunut linkki]
  8. Crohn's disease: An immune deficiency state, Clinical reviews in allergy & immunology (2010), 23-21.
  9. Mycobacteria in Crohn's disease: How innate immune deficiency may result in chronic inflammation, Expert review of clinical immunology (2010), sivut 633–41
  10. Crohn's disease: Innate immunodeficiency
  11. What's in a name? The (mis)labelling of Crohn's as an autoimmune disease
  12. Defective IL-1A expression in patients with Crohn's disease is related to attenuated MAP3K4 signaling
  13. Revisiting Crohn's disease as a primary immunodeficiency of macrophages
  14. Merikanto, Tiina: Ykköstyypin diabetekseen löytymässä rokote Yle. Viitattu 21.10.2013.
  15. Yrjö T. Konttinen: Sjögrenin syndrooma Therapia Fennica, Kandidaattikustannus Oy. Viitattu 14.10.2014. tarvitaan parempi lähde
  16. a b c d e Autoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. Viitattu 27.12.2020.
  17. U.S. Department of Health and Human Services. Office on Women’s Health. Women’s Health Issues: An Overview. Fact sheet. May 2000.
  18. a b c Autoimmuunisairaudet. Pertti Mustajoki, verkkolehti Duodecim 19.11.2018.
  19. Veena Taneja: Sex Hormones Determine Immune Response. Frontiers in Immunology, 27.8.2018, nro 9. PubMed:30210492. doi:10.3389/fimmu.2018.01931. ISSN 1664-3224. Artikkelin verkkoversio.
  20. Miksi toinen kuolee koronavirustartuntaan, toinen säilyy oireettomana? Iän ja terveydentilan lisäksi ratkaisee immuunipuolustuksen teho Helsingin Sanomat. 1.3.2020. Viitattu 1.3.2020.
  21. Allergian juurilla Karjalassa. IDÄNTUTKIMUS 3/2009, sivut 24-33. https://journal.fi/idantutkimus/article/view/80262/40893
  22. Unohda viherpirtelö: luuliemi on uusi trendijuoma. Maija Koski, Me Naiset 23.11.2014. [vanhentunut linkki]
  23. Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta. Viitattu 14.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Autoimmuunisairaus.