Autoimmuunisairaus

tauti, joka johtuu tulehdusreaktiosta omia kudoksia vastaan

Autoimmuunisairaudet ovat tulehdussairauksia, jotka johtuvat immuunijärjestelmän häiriintyneestä toiminnasta. Autoimmuunisairautta sairastavien ihmisten elimistö tuottaa omien solujen pinnalle kiinnittyviä autovasta-aineita, jotka aikaansaavat kudosvaurioita aiheuttavan autoimmuunireaktion ja estävät B-lymfosyyttejä tuottamasta oikeita vasta-aineita. Autovasta-aineet kiinnittyvät myös immuunipuolustuksen tuottamiin välittäjäaineisiin kuten interferoneihin. Autovasta-aineet voivat säilyä elimistössä pitkiä aikoja sen jälkeen kun patogeenit ovat jo tuhoutuneet, mistä saattaa aiheutua kroonisia terveysongelmia.[1]

Autoimmuunitulehduksen syynä saattaa olla myös aktivoiva mutaatio, jonka seurauksena tulehdusta aiheuttavaa sytokiinia, kuten inteleukiini 1β:aa, syntyy liikaa. Samankin sairauden aiheuttaja voi myös vaihdella potilaskohtaisesti. Esimerkiksi osa nivelreumapotilaista ei saa joitovastetta TNF:n salpaajille, koska ilmeisesti jokin muu sytokiini aiheuttaa tai ylläpitää tulehdusreaktiota.[2]

Tulehdusta lisäävät sytokiinit aiheuttavat autoimmuunitulehduksen syttymisen ja pitävät sitä yllä. Tulehdusta sammuttavat anti-inflammatooriset sytokiniinit helpottavat tulehduksen sammumista ja sairauden akuutin vaiheen päättymistä. T -auttajasolu (Th) 1/Th2 teoria oli 1990- ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suosituin selitysmalli autoimmuunisairauksille. Interleukiini (IL)-17/IL-23 -teoria on haastanut T-auttajasolu-teoriaa 2000-luvun alusta lähtien.[3]

Autoimmuunitulehdus voi esiintyä missä tahansa elimessä tai kudoksessa sekä myös useammassa yhtä aikaa[4]. Epätarkoituksenmukaisen pitkään jatkuva tulehdus on haitallinen, koska se aiheuttaa kudosvaurioita[2].

Immuunijärjestelmän tehtävänä on suojella elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta, bakteereilta ja syöpäsoluilta[5] sekä elimistöön kulkeutuneilta vierasaineilta[6] sekä auttaa lihaksia toipumaan rasituksesta[7].

Yleisiä autoimmuunisairauksiaMuokkaa

Astma ja allergiat[8], kilpirauhasen tulehdus ja nivelreuma ovat yleisiä autoimmuunisairauksia[9]. Myös esimerkiksi autoimmuunihepatiittia, keliakiaa, kroonista väsymysoireyhtymää[10], MS-tautia, narkolepsiaa, perniöösiä anemiaa, psoriasista, ja punahukkaa pidetään autoimmuunisairauksina. Crohnin tauti on immuunipuolustuksen liian heikosta toiminnasta johtuva virusten tai bakteerien aiheuttama tulehdustauti[11][12][13][14][15][16].

Ykköstyypin eli nuoruusiän diabetesta pidettiin viime aikoihin asti autoimmuunisairautena, koska taudin ajateltiin johtuvan siitä, että elimistön immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omia soluja vastaan tuhoten haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Sittemmin on huomattu, että virukset kykenevät tunkeutumaan haimaan ja tuhoamaan insuliinia tuottavat beetasolut.[17]

Autoimmuunisairauksia on useita hyvin erilaisia, osa yleisiä, osa erittäin harvinaisia. Osa autoimmuunisairauksista on nk. soluvälitteisiä, eli kudostuhoa aiheuttavat soluvälitteisen immuniteetin solut. Soluvälitteiset autoimmuunisairaudet ovat yleensä yhden kohdekudoksen sairauksia: nivelreumassa oireet johtuvat nivelten kudosten tulehduksesta ja nuoruustyypin diabeteksessa taas haiman solujen tuho johtaa insuliinin puutteeseen.lähde?

Osa autoimmuunisairauksista puolestaan on humoraalisen eli vasta-ainetuotantoon perustuvan immuunijärjestelmän sairauksia. Tällöin autovasta-aineet kiertävät kaikkialla elimistössä, joten oireita voi tulla useasta eri elimestä[18]. Tyyppiesimerkki autovasta-aineiden aiheuttamasta autoimmuunisairaudesta on SLE eli punahukka, jossa verenkierron autovasta-aineet voivat aiheuttaa tulehdusta esimerkiksi iholle, munuaisiin ja sydämeen. Onkin ilmeistä, että autoimmuunisairaudet ovat hyvin monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden taustalla on sekä geneettisiä eli perinnöllisiä tekijöitä että ympäristötekijöistä johtuvia syitä.lähde?

EsiintyvyysMuokkaa

Autoimmuunisairaudet ovat yleistyneet[19], ja ne olivat naisilla 1990-luvulla neljänneksi suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja[20]. Noin viisi prosenttia länsimaiden väestöstä sairastaa vähintään yhtä autoimmuunisairautta[9].

Naiset sairastuvat autoimmuunisairauteen kolme kertaa useammin kuin miehet[21]. Elimistön immuunipuolustus toimii naisilla yleensä tehokkaammin kuin miehillä, mikä suojaa heitä infektioilta mutta altistaa samalla autoimmuunisairauden puhkeamiselle.Tämä liittyy siihen, että estrogeeni tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa ja testosteroni taas heikentää sitä.[22] Naiset sairastuvatkin autoimmuunisairauteen tyypillisesti hedelmällisyysiän aikana[19], jolloin heidän elimistönsä tuottaa runsaasti estrogeenia. On myös arveltu, että naisten kaksi X-kromosomia suojaavat elimistöä joiltain viruksilta.[23]lähde?

Raskaus lievittää monia autoimmuunisairauksia. Tämän ajatellaan johtuvan siitä, että raskaus muuttaa äidin immuunipuolustusta siten, että se sallii vieraan kudoksen tunkeutumisen elimistöön.[24]

AiheuttajatMuokkaa

Autoimmuunisairauksilla tiedetään olevan geneettinen perusta, ja on tyypillistä, että joissain suvuissa esiintyy monenlaisia autoimmuunisairauksia[21] . Tietyt perinnölliset kudostyypit lisäävät riskiä sairastua autoimmuunisairauteen: esimerkiksi kudostyyppi HLA-B27 on selvästi yhteydessä soluvälitteisiin autoimmuunisairauksiin selkärankareuma ja reaktiivinen artriittilähde?.

Mikrobiperäisten tulehdusten on tiedetty jo pitkään lisäävän riskiä sairastua myöhemmin autoimmuunisairauksiin. Myös esimerkiksi ruoansulatuskanavan tietynlainen mikrobilajisto saattaa vaikuttaa autoimmuunisairauksien riskiin. Eräät suoliston normaaliflooraan kuuluvat bakteerit tehostavat suolistossa syntyvien T-17-auttajasolujen tuotantoa.[25]

Uuden hypoteesin mukaan autoimmuunisairauksiin sairastuneiden immuniteettia säätelevissä soluissa olisi tapahtunut jotain, joka aiheuttaa ongelmia niiden toimintaan[26].

Hygieniahypoteesin mukaan autoimmuunitautien yleistyminen johtuisi ainakin osittain nykyisestä liian hygieenisestä elämästä varhaislapsuudessa. Lapset joutuvat aiempaa vähemmän tekemisiin maassa ja eläimissä olevien mikrobien kanssa. Tämän on arveltu saattavan häiritä joissain tapauksissa immuunijärjestelmän kypsymistä, minkä seurauksena immuunisolut olisivat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan. Tämän lisäksi tarvitaan myös ulkoisia autoimmuunisairauden laukaisevia tekijöitä. Ne tunnetaan huonosti, mutta niiden arvellaan olevan usein bakteereita tai viruksia.[19]

Hygieeniahypoteesi syntyi 1980-luvun lopussa, kun David Strachan havaitsi, että sisarussarjan nuorimmilla esiintyy vähemmän heinänuhaa kuin vanhemmilla sisaruksillaan, ja ehdotti ilmiön johtuvan siitä, että nuoremmat lapset altistuvat varhaislapsuudessaan enemmän vanhemmilta sisaruksilta saatuihin tautitartuntoihin. Tartuntatauteja aiheuttavat mikrobit koulisivat nuorempien sisarusten immuunijärjestelmää siten, että se olisi vähemmän altis herkistymään allergeeneille.lähde?

Hygieeniahypoteesi laajennettiin myöhemmin koskemaan myös ympäristöperäistä mikrobialtistusta. Kun tutkijat havaitsivat 1990-luvulla, että suomalaisilla lapsilla esiintyy neljä kertaa enemmän allergiaa kuin Karjalan tasavallassa Venäjällä, he päättelivät, että tämän täytyy johtua asuinympäristöstä tulevan mikrobialtistuksen eroista. Hygieniahypoteesi vahvistui edelleen, kun 2000-luvun alussa havaittiin useissa Euroopan maassa, että maatiloilla elävillä lapsilla esiintyy sekä vähemmän allergioita että enemmän bakteerien soluainesta vuodepölyssä. Toisaalta on myös havaittu, että esimerkiksi ihmiset, joiden immuunisolujen mikrobireseptoreissa on tietty geenivirhe, eivät saa allergiasuojaa mikrobirikkaassakaan ympäristössä.[27] Hygieniahypoteesi laajeni myöhemmin koskemaan myös autoimmuunisairauksia, ja 2010-luvulla pidettiin jo todennäköisenä, että varhaislapsuuden runsas altistuminen maaperäbakteereille vähentää riskiä sairastua autoimmuunisairauteen[21].

Joissain autoimmuunisairauksissa esiintyy T17-auttajasolujen ylituotantoa. Kyseiset solut tuottavat tulehdusta aiheuttavaa interleukini 17 -proteiinia.[28]

Kateenkorvassa kehittyvät T-solut tavallisesti suojelevat elimistöä ulkopuolisilta mikrobeilta: T-soluja on useita eri alaluokkia, joiden toiminta eroaa toisistaan. Esimerkiksi HI-viruksen aiheuttama infektio tuhoaa niin sanottuja auttaja-T-soluja, joiden puuttuessa ihmisen immuunijärjestelmä on syvästi häiriintynyt - tilaa kutsutaan AIDSiksi. Normaalisti kateenkorvassa kehittyessään elimistö tuhoaa elimistön omia rakenteita liikaa tunnistavat T-solut, jotta ne eivät pääsisi aiheuttamaan autoimmuunireaktioita. Säätelijä-T-solut ovat erityinen T-soluryhmä, jotka estävät muiden immuunijärjestelmän solujen epätarkoituksenmukaisia reaktioita. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat muun muassa yhteyden säätelijä-T-solujen toiminnan vajauksen ja autoimmuunisairauksien välillä.lähde?

HoitoMuokkaa

On viitteitä siitä, että kollageenipitoisen ravinnon tai lisäravinteiden nauttiminen helpottaisi autoimmuunisairauksien oireita[29]. Jos autoimmuunitulehdus johtuu immuno-onkologisesta hoidosta, se voidaan sammuttaa immunosuppressiivisilla lääkkeillä kuten glukokortikoideilla[30].

DiagnostiikkaMuokkaa

Autoimmuunisairauksien diagnostiikkaa vaikeuttaa se, että ne vaikuttavat tyypillisesti laaja-alaisesti useisiin elintoimintoihin ja niiden oirekuvassa esiintyy suurta vaihtelua.[19] Yhdysvaltojen autoimmuunisairausyhdistyksen kyselyn mukaan lähes puolet autoimmuunisairautta potevista potilaista leimataan luulotautisiksi ennen oikean diagnoosin löytymistä. Oikean diagnoosin saaneet potilaat joutuvat konsultoimaan keskimäärin viittä eri lääkäriä ennen autoimmuunitaudin löytymistä. Diagnoosin saanti kestää tämän vuoksi keskimäärin viisi vuotta.[19]

LähteetMuokkaa

  1. Koronavirus | Tutkimus: Omien solujen kimppuun hyökkäävät vasta-aineet voivat selittää vakavan ja pitkän koronavirustaudin Helsingin Sanomat. 17.12.2020. Viitattu 17.12.2020.
  2. a b Määritä nimeke! www.duodecimlehti.fi. Viitattu 2.12.2021.
  3. Kamal D. Moudgil, Divaker Choubey: Cytokines in Autoimmunity: Role in Induction, Regulation, and Treatment. Journal of Interferon & Cytokine Research, 2011-10, nro 31, s. 695–703. PubMed:21942420. doi:10.1089/jir.2011.0065. ISSN 1079-9907. Artikkelin verkkoversio.
  4. Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta. Viitattu 14.2.2021.
  5. Oscar Brück, Mikko Keränen, Olli Dufva, Anna Kreutzman ja Satu Mustjoki: T-solut ja syöpä – miksi tappajat uupuvat?. Duodecim lehti, 2016;132, sivu 1984.
  6. Kirsi Granberg: Taistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta!. Seminaariesitelmä, {{{Vuosi}}}. Artikkelin verkkoversio.
  7. Miksi lihakset kipeytyvät treenin jälkeen seuraavana päivänä ja jotkut vasta sitä seuraavana päivänä? Tikis.fi. 18.2.2020. Viitattu 20.7.2021.
  8. Aiheuttaako elinympäristömme autoimmuunisairauksia? Hengitysliitto. 12.2.2020. Viitattu 15.2.2021.
  9. a b Autoimmune diseases. Allergy.org.au 2019.
  10. Valkama, Meri: “CFS-hoito usein verrattavissa kidutukseen” Suomen Kuvalehti. 30.11.2014. CFS-yhdistys. Viitattu 7.3.2016. [vanhentunut linkki]
  11. Crohn's disease: An immune deficiency state, Clinical reviews in allergy & immunology (2010), 23-21.
  12. Mycobacteria in Crohn's disease: How innate immune deficiency may result in chronic inflammation, Expert review of clinical immunology (2010), sivut 633–41
  13. Crohn's disease: Innate immunodeficiency
  14. What's in a name? The (mis)labelling of Crohn's as an autoimmune disease
  15. Defective IL-1A expression in patients with Crohn's disease is related to attenuated MAP3K4 signaling
  16. Revisiting Crohn's disease as a primary immunodeficiency of macrophages
  17. Merikanto, Tiina: Ykköstyypin diabetekseen löytymässä rokote Yle. Viitattu 21.10.2013.
  18. Yrjö T. Konttinen: Sjögrenin syndrooma Therapia Fennica, Kandidaattikustannus Oy. Viitattu 14.10.2014. tarvitaan parempi lähde
  19. a b c d e Autoimmune Disease in Women. American autoimmune related diseases association. Viitattu 27.12.2020.
  20. U.S. Department of Health and Human Services. Office on Women’s Health. Women’s Health Issues: An Overview. Fact sheet. May 2000.
  21. a b c Autoimmuunisairaudet. Pertti Mustajoki, verkkolehti Duodecim 19.11.2018.
  22. Veena Taneja: Sex Hormones Determine Immune Response. Frontiers in Immunology, 27.8.2018, nro 9. PubMed:30210492. doi:10.3389/fimmu.2018.01931. ISSN 1664-3224. Artikkelin verkkoversio.
  23. Miksi toinen kuolee koronavirustartuntaan, toinen säilyy oireettomana? Iän ja terveydentilan lisäksi ratkaisee immuunipuolustuksen teho (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 1.3.2020. Viitattu 1.3.2020.
  24. Terveys | Osa naisista on havainnut koronarokotteen ottamisen jälkeen häiriöitä kuukautiskierrossaan – Asiantuntija selittää, mistä ilmiössä on kyse Helsingin Sanomat. 19.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
  25. J. Magarian Blander, Miriam B. Torchinsky, Laura Campisi: Revisiting the old link between infection and autoimmune disease with commensals and T helper 17 cells. Immunologic research, 2012-12, nro 54, s. 50–68. PubMed:22460741. doi:10.1007/s12026-012-8311-9. ISSN 0257-277X. Artikkelin verkkoversio.
  26. Anna Niemelä, Inkeri Koskela: Pähkinää lääkärillekin Mediuutiset. Viitattu 23.10.2021.
  27. Allergian juurilla Karjalassa. Idäntutkimus 3/2009, sivut 24-33.
  28. Katherine Harmon: Salt linked to autoimmune diseases. Nature, 6.3.2013. doi:10.1038/nature.2013.12555. ISSN 1476-4687. Artikkelin verkkoversio. en
  29. Maija Koski, Unohda viherpirtelö: luuliemi on uusi trendijuoma. Me Naiset 23.11.2014. [vanhentunut linkki]
  30. Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta Immuunivasteen muuntajien haitat vaativat valppautta. Viitattu 14.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa