Usko kohtaloon islamissa

Usko kohtaloon on yksi islamin kuudesta uskonkappaleesta. Kohtalo eli qadar (arab. قدر‎, kirjaimellisesti "voima") tarkoittaa islamissa sitä, että Jumala on ennalta määrännyt kaiken. Šariakäsikirja Reliance of the Traveller esittää uskonkappaleet imaami al-Nawawin (1233–1277) kertoman hadithin mukaisesti seuraavalla tavalla: "Oikea usko on uskoa Jumalaan, hänen enkeleihinsä, hänen ilmoittamiinsa kirjoihin, hänen lähettiläisiinsä, viimeiseen tuomioon ja kohtaloon, sen antamaan hyvään ja pahaan."[1][2] Uskonkappaleet löytyvät niin sanotusta Gabrielin hadithista, joka on 800-luvun kokoelmissa Sahih al-Bukhari[3] ja Sahih Muslim.[4]

Joona, suuri kala ja enkeli. Kuva 1400-luvulta, Jami al-Tavarikh (Compendium of Chronicles). Suura 37: 139–148 kertoo, miten Jumala määräsi kaiken, mitä Joonalle tapahtui.

Usko kohtaloon koskee vain islamin enemmistösuuntausta sunnalaisuutta. Šiialaisuuteen oppi ei kuulu. Kansainvälisen kyselyn mukaan lähes kaikki muslimit kertovat uskovansa kohtaloon Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Etelä-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Muuallakin yli puolet muslimeista jakaa kohtalonuskon. [5]

Al-Dhahabin kirjoitukset kohtalostaMuokkaa

Imaami al-Dhahabi esitti 1300-luvulla qadarin tueksi muun muassa seuraavia kohtia Koraanista:[6]

  • "Olemme totisesti luonut kaiken oman mittansa mukaan - - Kaikki, mitä he tekevät, on Jumalan kirjoissa." (54: 49, 52).[7]
  • "Jumalahan on luonut teidät ja teidän tekeleenne." (37: 96).[8]

Al-Dhahabi esittää myös joukon haditheja tukemaan oppia kohtalosta.

  • "Aiša on kertonut Jumalan lähettilään sanoneen: Minun lisäkseni Jumala sekä jokainen profeetta on kironnut kuusi ihmistä: kohtalon kieltäjän, Jumalan kirjaan lisääjän, tyrannihallitsijan, sen joka tekee sallituksi Jumala kieltämän, sen joka rikkoo Jumalan asettamia rajoja ja kieltoja koskien jälkipolveani ja sen, joka jättää minun sunnani".[6]
  • "Aby ad-Darda on kertonut Profeetan sanoneen: " Vanhempiaan kohtaan tottelematon, kohtalon kieltäjä ja alkoholista riippuvainen eivät pääse Paratiisiin." [6]
  • Ibn Abbas on kertonut Profeetan sanoneen: Kahdella ryhmällä kansastani ei ole osaa islamista: al-qadariyah (ne, jotka kieltävät kohtalon] ja al-murjiah [ne jotka uskovat, että usko ilman tekoja riittää Paratiisiin pääsemiseksi].[6]

Al-Dhahabi lukee kohtalon kieltämisen "suureksi synniksi" eli sellaiseksi, josta seuraa Jumalan kirous ja mahdollisesti myös maallinen rangaistus.[9][6]

Gabrielin hadithin selityksiäMuokkaa

Al-Nawawin mukaan usko kohtaloon tarkoittaa uskoa siihen, että Jumala on määrännyt hyvän ja pahan ennen luomisen luomista, ja että kaikki mikä on ollut ja tulee olemaan on niin vain Jumalan määräyksestä ja tahdosta ja ennalta määräämänä. Nawawi selittää, että Jumala on kaiken todellinen luoja. Se on Hän, joka polttaa, ei tuli tai henkilö, joka sytyttää tulen. Hän on se, joka leikkaa, ei veitsi. Hän on se, joka hukuttaa miehen, ei vesi. Nawawi kysyy, miten ihmisiä sitten voidaan pitää vastuussa teoistaan. Vastaus on, että Jumala tosin luo teon, mutta ihminen valitsee sen. Nawawi toteaa, että Jumala tietää kaiken, mitä tapahtuu, jo ennalta eikä mitään tapahdu hänen tahtonsa ulkopuolella. [10]

Usko kohtaloon käytännössäMuokkaa

Koska sunni-islamissa Jumala määrää kaikesta, ihmisen kohtalo on opin mukaan ennalta määrätty. Islamilaisessa maailmassa tämä on johtanut kohtalonuskon syvenemiseen fatalismiksi, joka lännessä on ollut arvostelun kohteena. Winston Churchill nimitti sitä "pelottavaksi fatalistiseksi apatiaksi"[11] Se ilmenee myös muslimien arkipuheessa sellaisina suosittuina lausahduksina kuin "inshallah" (jos Jumala suo). Ilmaisu tulee Koraanista, joka lausuu: "Älä sano mistään 'teen sen huomenna' lisäämättä: 'Jos Jumala niin tahtoo'." (Koraani 8: 24).[12] Toinen samanlainen lausahdus on "mashallah" (kuten Jumala on tahtonut).[12]

Kohtaloon liittyvät samat filosofiset ongelmat kuin kristinuskossa. Niihin kuuluu teodikea-ongelma eli kysymys siitä, miksi Jumala kaikkivaltiaana sallii pahan. Toinen ongelma liittyy pelastukseen. Jos Jumala määrää kaikesta, miten ihminen voi olla vastuussa omasta pelastuksestaan? Molempiin kysymyksiin uskonoppineet ovat etsineet vastauksia.

LähteetMuokkaa

  • Churchill, Winston S: The River War. An Historical Account on the Reconquest of the Soudan, Vol. II, s. 248–250. Longmans, Green & Co, 1899. Teoksen verkkoversio.
  • Sookhdeo, Patrick: Understanding Islamic Theology. Isaac Publishing, 2013. ISBN 978-0-9892905-1-7.

Islamilaiset lähteetMuokkaa

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Al-Dhahabi: Suuret synnit (Kitâb al-Kabâ'ir). Satara Establishment Oy, 2012. Teoksen verkkoversio.
  • Onniselkä, Suaad, Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam – Islamin polku 7–9. Opetushallitus, 2020. ISBN 978-952-13-6026-8.

ViitteetMuokkaa

  1. Reliance of the Traveller, 2017, s. 809–810
  2. Al-Nawawi: Riyad as-Salihin (Vanhurskaiden niityt). Introduction, Hadith 60 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com. Viitattu 31.1.2021.
  3. al-Bukhari: Chapter: The asking of (angel) Jibrll (Gabriel) from the Prophet (saws) about Iman, Islam, Ihsan and the knowledge of the Hour. Vol. 1, Book 2, Hadith 48 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  4. Ibn Muslim: Sahih Muslim Book 1, Hadith 4 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  5. The World’s Muslims: Unity and Diversity 9.8.2012. Pew Research Center.
  6. a b c d e Al-Dhahabi, 2012, s. 103–105
  7. Koraani - Kuun suura Islamopas.com.
  8. Koraani - Rivistöjen suura Islamopas.com.
  9. Reliance of the Traveller, 2017, s. 31 (c2.5)
  10. Reliance of the Traveller, 2017, s. 813–814
  11. Churchill, Winston: The River War Vol. II (1st ed.), s. 248–250. Longmans, Green & Co, 1899.
  12. a b Sookhdeo Patrick: Understanding Islamic Theology, s. 387–397. Isaac Publishing, 2013.